Paljon puhuttua, mutta vähän nähtyä innovatiivisuutta

[Psykopatologia]

Videolta näkyy, että kypärä on säädetty ajoneuvo-törmäys-tilanteisiin.
Jos kaadun omia aikoja, kaulaliina herää vasta, kun pää pamahtaa permantoon
- liian myöhään.

Jos kaatuu eteen päin, kypärä ei suojaa kasvoja, koska lippa antaa myöten,
tai oikeastaan pää kypärän sisällä (eteen päin). Näin tapahtuu perinteissäkin
kypärässä mutta ei niin paljon, koska kypärä on nauhoilla kiinni kaalissa.

[Riidankylväjä]

Auton turvatyyny ponnahtaa törmäksen suunnasta sinua vastaan ja auttaa vaikka ei ehtisikään kokonaan täyttyä. Turvakaulahuivi tulee niskan takaa jolloin edestäpäin tuleva törmäys ehtii murskata kasvot ennen kuin kypärä on paikoillaan.

Noin luulisi. Mutta jos turvakauluri tunnistaa pienenkin tärähdyksen, äkillisen nopeudenmuutoksen/suunnanmuutoksen (pyöräilijän kehosta), tai pyöräilijän "retkahduksen" pois satulastaan, toimiiko tuolloin? Jos tuote on jo markkinoilla, luulisi sen olevan jo asiantuntijoiden huolellisesti testaama ja kaikki törmäystilanteiden teoreettiset mahdollisuudet otetun huomioon.

Esimerkiksi kuoppaan ajettaessa?

EU:ssa tuotteen turvallisuuden "takaa" valmistajan kiinnittämä CE-merkki...

[Hilppa]

Auton turvatyyny ponnahtaa törmäksen suunnasta sinua vastaan ja auttaa vaikka ei ehtisikään kokonaan täyttyä. Turvakaulahuivi tulee niskan takaa jolloin edestäpäin tuleva törmäys ehtii murskata kasvot ennen kuin kypärä on paikoillaan.

Noin luulisi. Mutta jos turvakauluri tunnistaa pienenkin tärähdyksen, äkillisen nopeudenmuutoksen/suunnanmuutoksen (pyöräilijän kehosta), tai pyöräilijän "retkahduksen" pois satulastaan, toimiiko tuolloin? Jos tuote on jo markkinoilla, luulisi sen olevan jo asiantuntijoiden huolellisesti testaama ja kaikki törmäystilanteiden teoreettiset mahdollisuudet otetun huomioon.

Esimerkiksi kuoppaan ajettaessa?

EU:ssa tuotteen turvallisuuden "takaa" valmistajan kiinnittämä CE-merkki...

Edelleen minulle on mysteeri tuon kaulurin toiminta. Missä kohtaa kauluria on tunnistin, jonka ansiosta se pamahtaa levälleen? Vai toimiiko koko kauluri tunnistimena? Reagoiko esimerkiksi niskan, kaulaan tai pään nopeaan ja tietynlaiseen liikkeeseen, nytkähdykseen, jollainen tapahtuu aina törmäystilanteessa? Pyöräilijä voi myös paiskautua asvalttiin, kuten Psykopatologia jo totesi, jolloin kauluri ei reagoisi. Vai onko joku toisenlainen mekanismi?

(Olen kuumeisesti yrittänyt etsiä taitoluistelukypärää, mutta ei ole varta vasten suunniteltuja kuin lapsille ja kiekkoilijoille.)

[Psykopatologia]

http://www.hovding.com/en/how

[Psykopatologia]

Suuri osa kaatumisia on vaarattomia. Ei kukaan halua maksaa "horjahtamisista" satoja euroja.

Toimivatko sensorit vuosienkin jälkeen kautta sateen, tuulen, kuumuuden, heinäsirkkojen?

Kaulus voi olla kuumilla ilmoilla huomattavasti hankalampi kuin perinteinen kypärä.

Osassa kaatumisia pää liikkuu maata vasten metrikaupaupalla. Tällöin myös niska saattaa
olla vaarassa. Kypärän materiaalin tulisi olla "liukasta".

Mitään testejä ei netistä löydy. Kypärä on keksitty naisten tukan vuoksi.

[Kahvi]

Ylipäätään taitaa olla niin, että peruspyöräilijällä sellainen onnettomuus, jossa kypärä on oikeasti tärkeä, taitaa olla yhteentörmäys autoilijan kanssa. Muut mukkelis-makkelis -jutut lähinnä aiheuttavat asfaltti-ihottumaan tai pahimmillaan katkenneita raajojen luita. Vasta auton töytäisemäksi jouduttuaan vammamekanismi on sellainen, että a)ensimmäinen osuma isänmaahan otetaan päällä ja b) iskun voima on riittävä kallon halkaisemiseen.

Kilpapyöräilijät ym on tietty lukunsa erikseen. Sen verran vauhdikasta menoa on heitin touhunsa, että "kuskista matkustajaksi" -efektissä ajukoppakin on oikeasti vaarassa.

[Hilppa]

Ylipäätään taitaa olla niin, että peruspyöräilijällä sellainen onnettomuus, jossa kypärä on oikeasti tärkeä, taitaa olla yhteentörmäys autoilijan kanssa. Muut mukkelis-makkelis -jutut lähinnä aiheuttavat asfaltti-ihottumaan tai pahimmillaan katkenneita raajojen luita. Vasta auton töytäisemäksi jouduttuaan vammamekanismi on sellainen, että a)ensimmäinen osuma isänmaahan otetaan päällä ja b) iskun voima on riittävä kallon halkaisemiseen.

Kilpapyöräilijät ym on tietty lukunsa erikseen. Sen verran vauhdikasta menoa on heitin touhunsa, että "kuskista matkustajaksi" -efektissä ajukoppakin on oikeasti vaarassa.

Autojen lisäksi pyöräilijälle suuren törmäysriskin/kaatumisriskin aiheuttavat toiset pyöräilijät (alikulkutunneleissa!!), mopot sekä liukastumiset talvella pyöräiltäessä. Etenkin syksyn liukkaat muodostavat työmatkapyöräilijälle todellisen riskin, kun talvirenkaita ei ole vielä vaihdettu tai on ajateltu, että eihän vielä ole liukasta ja sitten onkin satunnainen musta jää vaikkapa kaarteessa tai sillalla.

[Riidankylväjä]

Kypärä on keino jolla rahastetaan naisen turhamaisuudella.

Otaksun, että kypärässä on kiihtyvyysantureita, jotka haistelevat kypärän asentoa ja kiihtyvyyksiä. Siellä täytyy siten olla myös mikroprosessori, joka tekee päätökset ja myös sähköä eli patterit, jolla homma saadaan toimimaan. Aikamoinen hässäkkä ylimääräistä roinaa siis.

Huoltotoimenpiteenä täytyy ainakin huolehtia, että pattereissa on virtaa.

Linkistä:

Sensors

The airbag is deployed by sensors – accelerometers and gyros – that pick up a bicyclist's abnormal movements in the event of an accident. The sensors then send a signal to the gas inflator to inflate the airbag.

It takes about 0.1 seconds to inflate and the airbag will be fully inflated before head impact.

Jos ajat pyörällä 40 km/h ehdit edetä yli 1 metrin ennenkuin kypärä täyttyy. Kun tuohon lisätään anturin reagointikynnys ja aika järjestelmän päätöksentekoon seka laukaisukäskyn antamiseen tarvittava viive saadaan ainakin toinen 0,1 sekuntia, jopa enemmän.

[Riidankylväjä]

Ylipäätään taitaa olla niin, että peruspyöräilijällä sellainen onnettomuus, jossa kypärä on oikeasti tärkeä, taitaa olla yhteentörmäys autoilijan kanssa. Muut mukkelis-makkelis -jutut lähinnä aiheuttavat asfaltti-ihottumaan tai pahimmillaan katkenneita raajojen luita. Vasta auton töytäisemäksi jouduttuaan vammamekanismi on sellainen, että a)ensimmäinen osuma isänmaahan otetaan päällä ja b) iskun voima on riittävä kallon halkaisemiseen.

Kilpapyöräilijät ym on tietty lukunsa erikseen. Sen verran vauhdikasta menoa on heitin touhunsa, että "kuskista matkustajaksi" -efektissä ajukoppakin on oikeasti vaarassa.

Minulla on käsitys, että pyörällä kaatumisissa päävammat ovat varsin yleisiä ja vaikeimpia. Kaatuessa pää iskeytyy asfalttiin. Kaikkia kaatumisia toisin ei pystytä tilastoimaan, koska monista selvitään pelkillä naarmuilla.

[Hilppa]

Jännä, että rastatukka mainittiin soveltumattomana Hövdingin kanssa, mutta nutturaa ei. Tosin nutturakampaukset lienevat melko harvinaisia nykyisin. Tai sitten on ajateltu, että paksu ja pitkä rastatukka on sama kuin tiukkaan kiedottu kova nuttura.

[Hilppa]

Ylipäätään taitaa olla niin, että peruspyöräilijällä sellainen onnettomuus, jossa kypärä on oikeasti tärkeä, taitaa olla yhteentörmäys autoilijan kanssa. Muut mukkelis-makkelis -jutut lähinnä aiheuttavat asfaltti-ihottumaan tai pahimmillaan katkenneita raajojen luita. Vasta auton töytäisemäksi jouduttuaan vammamekanismi on sellainen, että a)ensimmäinen osuma isänmaahan otetaan päällä ja b) iskun voima on riittävä kallon halkaisemiseen.

Kilpapyöräilijät ym on tietty lukunsa erikseen. Sen verran vauhdikasta menoa on heitin touhunsa, että "kuskista matkustajaksi" -efektissä ajukoppakin on oikeasti vaarassa.

Minulla on käsitys, että pyörällä kaatumisissa päävammat ovat varsin yleisiä ja vaikeimpia. Kaatuessa pää iskeytyy asfalttiin. Kaikkia kaatumisia toisin ei pystytä tilastoimaan, koska monista selvitään pelkillä naarmuilla.

Riippuu kaatumisnopeudesta iskeytyykö pää asvalttiin. Jäisellä asvaltilla pyörällä kaaduttaessa hammasvauriot, silmäkulman ja poskiluun kolahtaminen todennäköiset, mikäli vauhtia on vähänkään reippaammin.

[Riidankylväjä]

Mummut eivät osaa enää kaatua joustavasti, kuten nuoremmat jolloin pää kolahtaa helposti asfalttiin ja vauriot ovat suuremmat.

[Kahvi]

Autojen lisäksi pyöräilijälle suuren törmäysriskin/kaatumisriskin aiheuttavat toiset pyöräilijät (alikulkutunneleissa!!), mopot sekä liukastumiset talvella pyöräiltäessä.

Tämä on ihan totta, enpä ajatellut ihan loppuun asti kirjoittaessani.

Liian suuri vauhti on pahasta, liike-energia kun kasvaa nopeuden neliössä - kuten riski saada vakavia vammoja.

[Psykopatologia]

Yksi kypärän heikkous voi olla siinä, että sitä ei ole vyötetty päähän tiukasti.

Jos asfaltilla kaatuu, kulkee pää yleensä eteenpäin asfalttia pitkin,
jolloin pää voi tulla ulos kypärästä, ja poskiin voi tulla asfaltti-ihottumaa.

1.11.2012 11:25
Sellaisissa kolari-tilanteissa, joissa pyöräilijän vauhti tyssää liki kokonaan,
voi kypärä antaa hyvän suojan kallolle. Mutta jos kaatumisen jälkeen ajajan
vauhti jatkuu, voi kypärä luiskahtaa ajajan päästä kitkan vuoksi (maata
vasten).

Kypärän pinta ei myöskään ole kova. Tavallisessa kypärässä on kova ulko-
kuori mutta "pehmeä" s i s ä p u o l i.

[Psykopatologia]

http://www.iskelma.fi/uutiset/viihde/nakymaton-pyorailykypara-hammastyttaa-katso-video/2/4366

Näkymätön pyöräilykypärä hämmästyttää - katso video!

Kyseessä ei ole kypärä vaan ilmatyyny.

Maksaisitko ilmatyynystä saman verran kuin fillarista?

[Psykopatologia]

Kun videolla mennään etupyörän yli, iskeytyvät
nuken kasvot täydellä voimalla permantoon.

[Psykopatologia]

National Geographicilta tuli äsken kiintoisa dokumentti:

Nukke ajoi pyörällä 32 km tuntinopeudella esteeseen ja tuli suoraan päälleen alas.
Mittausten mukaan päähän kohdistui 43 G:n kiihtyvyys, joka vastaa 80 kilon
kropalla 3400 kilon voimaa!

Stuntti teki saman käyttäen "neljän pisteen kierähdystä", jolloin hänen päänsä
ei osunut maahan ollenkaan. Kiihyvyys oli vain 12 G.

Ohjelma sai virikkeen pyöräilijän ennätyskokeesta, kun hän kaatui ajaessaan
alas tulivuoren rinnettä mutta sai vain suhteellisen lieviä vammoja.
(Pyörä hajosi etuhaarukan tienoilla kohdasta, missä mäki loiveni
suhteellisen äkisti.)

Nyt nopeuskoe uusittiin uusi mies puikoissa, ja saatiin uusi (silloinen)
nopeusennätys, 164 km/h.

[Hilppa]

Et kai sinä noita kokeile? (Muutoin kuin unissa.)

[Psykopatologia]

Minulla on vieläkin ajamatta Auroransillan kaari,
vaikka uhkasin syksymmällä ajaa sen jonain
viikonloppuna.

Muinoin Suonenjoella ajoin kilpapyörällä hylätyn jyrkän
maantienpätkän alas, n. 150. Vauhdin kiihtyessä tärinä
oli valtava, eikä pyörän pomppiessa voinut edes jarruttaa.
Vaihtia saattoi olla 80. Siunasin itseäni, kun pääsin
kaatumatta alas.

Syke-ennätykseni on 202.

[Psykopatologia]

Will the airbag bike helmet be the way forward?
http://www.guardian.co.uk/environment/b ... ay-forward

The Invisible Bike Helmet provides as much protection as a standard helmet
– but when deflated is worn like a scarf
(- -)