Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi

[Psykopatologia]

Stefan Forss, Lauri Kiianlinna, Pertti Inkinen & Heikki Hult (2011):
Venäjän sotilaspoliittinen kehitys ja Suomi

Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos, Helsinki
Julkaisusarja 2: tutkimusselosteita No 47 (112 s.)

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/pu ... 5c6ba8100e [pdf]

T I I V I S T E L M Ä

Geopolitiikan vahva paluu maailmanpolitiikkaan on tosiasia. Vaikutukset ulottuvat myös Suomen lähialueelle. Venäjän vetäytyminen KeskiEuroopasta ja Baltian maista ja kylmän sodan loppuminen osuivat Euroopan uuden ns. yhteistyövaraisen turvallisuusjärjestelmän rakentamisen aikaan Ety-järjestön puitteissa. Tämän turvallisuusjärjestelyn uskottavuus on heikentynyt, kun yritykset kumota Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tärkeimmät saavutukset, kuten Euroopan turvallisuuden peruskirjan sitoumukset vuodelta 1999, ovat voimistuneet. LänsiEuroopassa alettiin 1990-luvulla pitää sodan uhkaa niin vanhentuneena ajatuksena, että se mahdollisti Nato-maiden ja muiden länsimaiden asevoimien poikkeuksellisen mittavan alasajon ja tehtävien suuntaamisen maanpuolustuksesta kriisienhallintaan. Samalla maiden sotilaallinen valmius heikkeni olennaisesti.

Puolustusliitto Naton sisäiset vaikeudet korostuvat tilanteessa, jossa liiton tärkeimmän jäsenen Yhdysvaltain intressit kohdistuvat yhä voimakkaammin Aasian suuntaan. Yhdysvaltain taloudelliset resurssit kaventuvat ja erilaisten sitoumusten täyttäminen käy epävarmemmaksi. Asiaan vaikuttavat myös Yhdysvaltain perinteisten suurten eurooppalaisten liittolaisten teot ja asenteet. Nato-maa Saksan rooli on keskeinen ja erityisesti Saksan Venäjä-politiikka herättää kysymyksiä. Venäjä tavoittelee suurvalta-asemansa palauttamista. Maalle on tärkeää korjata epäedulliseksi kokemansa 1990-luvun ratkaisut. Venäjän pyrkimys saada vaikutuspiiriinsä entisen Neuvostoliiton aluetta pääsi vauhtiin viime vuosikymmenen puolivälissä.

Venäjä pitää sotilasdoktriinissaan Natoa vaarana ja epäyhtenäinen Nato puolestaan Venäjää kumppanina. Venäjän rapautuneita asevoimia modernisoidaan vahvalla ja kasvavalla taloudellisella panostuksella. Vanhoista sotilaspiireistä on luovuttu ja niiden tilalle on tullut neljä operatiivisstrategista yhteisjohtoporrasta. Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit yhdistämällä muodostetun Läntisen yhteisjohtoportaan esikunta on sijoitettu Pietariin. Se on samalla osoitus painopisteen siirtymisestä läntisellä suunnalla Keski-Euroopan suunnalta luoteeseen. Uusien huipputeknisten ballististen Iskander-ohjusten sijoittaminen alueelle on myös vahva signaali. Venäjän asevoimia kehitetään muodostamalla korkeassa valmiudessa olevia joukkoja, joilla on kyky saavuttaa operatiivisia tuloksia suoraan rauhan ajan ryhmityksestä. Nato-maiden alueellisen puolustuksen alasajo ja toisaalta Venäjän korkeassa valmiudessa olevien joukkojen kehittäminen ovat aiheuttaneet hämmennystä ja epävarmuutta lähialueellamme ja itäisen Keski-Euroopan valtioissa.

Suomen puolustusvoimien päätehtävänä pysyy oman maan puolustaminen. Valitun alueellisen puolustusjärjestelmän rauhan ajan valmius on matala. Tämän tulisi olla ympäristöä rauhoittava elementti, mutta samalla se asettaa suuria vaatimuksia valmiuden kohottamisjärjestelyille. Suomen alue on suuri ja reserviä tarvitaan paljon lukuisien kohteiden suojaamiseen koko valtakunnan alueella sekä korvaamaan liikekannallepanon hävikkejä ja ensi-iskuissa aiheutuvia tappioita. Koko vuosittaisen ikäluokan kouluttaminen on tarpeen jos aiotaan saada riittävästi yksiköitä. Suuri reservi on osoitus maanpuolustustahdosta ja sen ennaltaehkäisevä arvo on suuri.
-

[Psykopatologia]

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10237398

[Mirri]

Kiitos aloitusviestin linkistä. Siinä on mielenkiintoista asiaa, vaikken olekaan vielä lukenut paljonkaan alkua pitemmälle.

Kuten geopoliittisen aseman korostaminen ja se, ettei Venäjä kenties ole missään vaiheessa ollutkaan Suomelle niin 'vaaraton' kuin läpi koko 90-luvun on yritetty poliittisilta tahoilta uskotella. Onkohan milloinkaan ollut niinkään, ettei maantieteellisellä sijainnilla ole ollut tärkeää merkitystä, vaikka siinäkin asiassa on yritetty uskotella Suomen olevan täysin turvassa suuren Äiti-Venäjän kainalossa. Venäjälle Suomen geopoliittinen - ja historiallinen - asema on aina ollut tärkeä; Suomessa vain on tuudittauduttu uskomaan, että Venäjä viis veisaa rajanaapuristaan.

Voi olla kaukaa haettua, mutta silti tulee mieleeni, että Venäjä paitsi varustautuu lähellä Suomea samanaikaisesti myös muokkaa kansalaistensa ajatuksia Suomi-vastaisiksi niinkin aralla ja venäläisten kunniaa loukkaavalla asialla kuin lapset. Suomi on loukannut venäläistä kunniaa huoltajuuskiistoissa; se asia ilmeisesti tuodaan Venäjällä nyt näyttävästi ja propagandistisesti julki, suomalaisia viranomaisia syytetään vaikka mistä asiassa, joka on omiaan lietsomaan vihaa rajanaapuria kohtaan. Aivan kuin muokattaisiin venäläisten mieliä Suomea vastaan - juuri nyt, kun asevarustelun painopistettä on siirretty lähemmäs länsinaapuria.

Tähän mennessä lukemastani tekstistä nousi esille eräs hullunkuriselta ja surkuhupaisalta kuulostava asia; Suomi on Venäjän näkövinkkelistä katsottuna epävakaa naapuri... Noin ainakin venäläisen korkea-arvoisen sotilaskouluttajan mukaan - jos ymmärsin oikein. Eli Venäjä ei ehkä milloinkaan ole pitänyt Suomea niin luotettavana ja 'turvallisena' rajojensa vartijana kuin me itse näemme itsemme. Ei ihme, että Venäjä on tuntenut taas (vaihteeksi) tarvetta ruveta varustautumaan yhteisen rajamme läheisyydessä.

[Psykopatologia]

Täytyisi uudistaa YYA!

Luultavasti viimeksi vuonna 1968 Suomi valmistautui tosissaan sotaan Neuvostoliittoa vastaan.
Tuolloin vihollinen olisi luultavasti pyrkinyt rajan yli sangen hitaasti ja suhteellisen suurilla
maavoimilla, joita vastaan Suomi olisi käyttänyt myös maamiinoja.

Vuonna 2012 Venäjän nopeat joukot hyökkäisivät Suomeen ilmateitsi, jolloin maamiinojen
merkitys olisi niukempi. Suomi tarvitsisi 10 000 miehen valmiusjoukon kotimaan puolustukseen,
mutta tällaista ei ole, eikä myökään kuljetuskapasiteetti riitä.

[Hilppa]

Ei tarvitse kuin ajaa Karjan läpi, niin näkee, mikä tyhjennetty suurvallan puskurivyöhyke se on. (Plus muutama datsa.)

[Mirri]

Kahdenvälinen YYA-sopimus voisi olla hyvä asia. Mutta mahtaisiko nyky-Venäjä enää suostua sellaiseen?

Eläkkeellä olevan toimittajan Tarmo Ropposen tammikuinen kolumni on mielenkiintoinen; hän kirjoittaa puheena olevasta Maanpuolustuskorkeakoulun raportista otsikolla Venäjä itärajalla:
http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/8 ... itarajalla

Ropposen mielestä raportin 'tahallisena pelotteluna' tyrmänneet suomalaiset sotilasasiantuntijat ovat oikeassa; ei Venäjästä ole Suomelle mitään uhkaa sen rajantakaisista varusteluista huolimatta. Minä jäin miettimään, että mihin tuollaista 'tahallista pelottelua' tarvittaisiin, ja kuka siitä hyötyisi - mikä olisi 'pelottelun' motiivina.

[Psykopatologia]

Tietysti Visuri ja Ropponen ovat oikeassa.

Ei Venäjän asevoiman modernisoiminen ja kasvu itärajallamme ole sinänsä uusi uhka Suomelle,
koska Venäjän asevoimien aiempi heikompikin taso olisi hyvinkin riittävä Suomen nujertamiseen.
Suomen kannalta kyse on poliittisesta uhasta, ei sotilaallisesta.

Silti Suomella pitäisi olla vahvistetun iskuprikaatin suuruinen valmiusjoukko parin vuorokauden
valmiusajalla.

[Mirri]

Syntyy korkeamman tason poliittinen selkkaus, kun venäläistaustaiset ihmiset kokevat kunniansa loukatun Suomessa:

30­.9­.2012 Ot­si­koi­hin nou­see uu­ti­nen nel­jän lap­sen huos­taan­otos­ta per­hees­sä, jon­ka äi­ti on ve­nä­läi­nen ja isä­kin ul­ko­maa­lais­taus­tai­nen mut­ta Suo­men kan­sa­lai­nen.

Lap­sis­ta van­hin on 6-vuo­tias tyt­tö, kes­kim­mäi­set ovat 4-vuo­tiaat kak­so­set. Pie­nin lap­sis­ta on huos­taan­ot­to­het­kel­lä noin vii­kon ikäi­nen. Huos­taan­ot­to on teh­ty syys­kuun alus­sa. Äi­tiä ei epäil­lä mis­tään.

Ve­nä­jän lap­si­val­tuu­tet­tu Pa­vel As­ta­hov vaa­tii Suo­mel­le ta­lous­saar­toa, el­lei Suo­mi suos­tu al­le­kir­joit­ta­maan kah­den­vä­lis­tä lap­si­so­pi­mus­ta.

1­.10­.2012 Hel­sin­gin or­to­dok­si­nen seu­ra­kun­ta il­moit­taa sel­vit­tä­vän­sä, on­ko huos­taan­otol­le pe­rus­tei­ta. Ve­nä­jä il­moit­taa ot­ta­van­sa asian esiin Eu­roo­pan neu­vos­tos­sa.

2­.10­.2012 Suo­men las­ten­suo­je­lu saa pal­jon pals­ta­ti­laa ja lä­he­tys­ai­kaa Ve­nä­jän me­dias­sa.

Do­sent­ti Jo­han Bäck­man esiin­tyy useas­sa eri ve­nä­läis­vies­ti­mes­sä. Hä­nen mu­kaan­sa Suo­mes­sa on otet­tu huos­taan 49 ve­nä­läis­las­ta tä­nä vuon­na.

3­.10­.2012 Pa­vel As­ta­hov il­moit­taa Suo­men pre­si­den­tin Sau­li Nii­nis­tön kan­nat­ta­van kah­den­vä­li­sen lap­si­ko­mis­sion pe­rus­ta­mis­ta.

Pre­si­den­tin kans­lian mu­kaan As­ta­ho­vin väi­te on pe­rä­tön.

8.10.2012. Ve­nä­jän ul­ko­mi­nis­te­ri Ser­gei Lav­rov kom­men­toi Suo­mes­sa huos­taan ote­tuis­ta ve­nä­läis­lap­sis­ta uu­ti­soi­tu­ja tie­to­ja Ve­nä­jäl­lä.

Toi­mit­ta­ja ky­syy hä­nel­tä, mi­ten on mah­dol­lis­ta, et­tä Ve­nä­jän me­dias­sa on pu­hut­tu jo­pa 16 000 per­heel­tään pois ote­tus­ta lap­ses­ta.

"O­len näh­nyt [vaa­ti­mat­to­mam­pia] lu­ku­ja: 36:sta 50 lap­seen, mut­ta nä­mä lu­vut ei­vät ole yh­tään pa­rem­pia. Ky­se­hän ei ole mää­räs­tä, vaan sii­tä, mi­tä to­del­la ta­pah­tuu."

Suo­men ul­ko­mi­nis­te­ri Erk­ki Tuo­mi­oja tyyn­nyt­te­lee ko­hua.

http://www.hs.fi/kotimaa/Kiista+Vantaan ... 9806113819

Venäjä (lapsiasiavaltuutettunsa suulla) vaatii Suomelta kahdenvälistä sopimusta lapsiasioissa ja uhkaa taloussaarrolla, jos Suomi kieltäytyy. Suomi ajattelee asian järkevästi niin, että kansainväliset sopimukset kyllä riittäisivät tässä(kin) asiassa, jos vain suinkin Venäjälle kelpaisivat yhteiset sopimukset... Mutta toisaalta; eikös nyt olisi Suomella hyvä sauma vaatia uutta YYA-sopimusta, tungettaisiin sinne venäläisperheitä koskevia asioita ja luvattaisiin kohdella venäläisiä Suomessa muita parempina ihmisinä myös lastensuojeluasioissa...

Tällaista kirjoittelua ehkä voitaisiin pitää rasistisena, mutta tässä tapauksessa viesti Venäjältä on mielestäni vähintäänkin selkeä: venäläisten on saatava Suomessa erityisasema; jos venäläisäidin lapsista tulee lastensuojelutapauksia, se on suuremman luokan juttu ja vakava maiden välinen poliittinen selkkaus.

Kyllä meillä on aika hankala naapuri, ei mahda mitään. Tämä syntynyt (Venäjän synnyttämä!) lastensuojelujupakka on uskomaton, mutta kuitenkin se on valitettavan tosi; lisäksi se on hirmuisen törkeää sekaantumista Suomen sisäisiin asioihin. Mutta sellaiseen sekaantumiseen Venäjä katsoo olevansa oikeutettu, viis mistään sopimuksista tai muiden maiden kunnioittamisesta. Syntynyt maiden välinen selkkaus kaikessa surkuhupaisuudessaan naurattaisi, mutta suomalaisena elän sen verran lähellä hankalaa naapuria ja historiakin on tullut tutuksi, ettei naurata yhtään - kauempaa katsottuna voisi vähän hymyilyttää. Suomalaisilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia katsoa kauempaa; me joudumme Venäjän kanssa milloin minkäkinlaisiin konflikteihin täsmälleen niin usein kuin se katsoo aiheelliseksi haastaa mukaan. Tällä kertaa selvitetään yhden venäläisäidin ja hänen lastensa asioita aina maan korkeinta johtoa myöten...

[Mirri]

Niinistön mukaan norjalaisista käydään Venäjällä samanlaista keskustelua kuin suomalaisista. Hän uskoikin, että asiaan ehkä palataan, kun hän tapaa myöhemmin päivällä Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin.
"Venäjällä tämmöiset kysymykset nousevat helposti julkisuuteen ja ehkä jotkut tahot käyttävät niitä sisäpolitiikan välineenä."

Niinistö sanoi keskustelleensa yleisellä tasolla lastensuojelusta kesäkuussa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Silloin he olivat yhtä mieltä siitä, että se ei ole ulkopolitiikan kysymyksiä.
Niinistö kertoi puhuneensa Putinin kanssa myös muutama päivä sitten puhelimessa. Mitään huolestumisen aihetta ei hänen mukaansa ilmennyt. Tässä puhelussa ei käsitelty lastensuojelua.

Presidentti sanoi myös, että Suomi ei voi lähteä Venäjän ehdottamaan lastensuojelukomissioon.
"Venäläiset edellyttävät, että päätösvaltaa siirretään, mutta suomalaista päätösvaltaa ei voida siirtää", hän sanoi.

Dosentti Arto Luukkanen Helsingin yliopiston Renvall-instituutista sanoi Ylen Ykkösaamussa keskiviikkona, että Venäjän viranomaisten kommentointi Suomen lastensuojelusta on puuttumista Suomen suvereniteettiin. Luukkasen mukaan Suomen ulkopoliittisen johdon ei pidä taipua Venäjän edessä.
"Tällaisesta asiasta kuin Suomen oma lainsäädäntö ei yksinkertaisesti voi perääntyä", hän sanoi Ylelle.

http://www.hs.fi/politiikka/Niinist%C3% ... 5605608535

On toki lohdullista kuulla, että Norjakin törmää Venäjän kanssa samanlaisiin ongelmiin...

[Mirri]

Suomessa asuvan venäläisen Anton Nikolenkon 'teräväkynäinen' vastaus Venäjän lapsiasiamiehelle; siteeraan kirjoituksesta osan:

Hei Pavel, kuulin että haluaisit julistaa Suomen lapsiperheille vaaralliseksi maaksi ellei maa suostu neuvotteluihin lasten aseman parantamisesta. Tiedätkös Pavel, muutin itse lapsena Venäjältä Suomeen ja heti alkoi elämä tuntua hiukan turvallisemmalta. En haluaisi väittää Suomen olevan maanpäällinen paratiisi, mutta tosiasia kuitenkin on se, ettei Suomella ole yhtään mitään opittavaa Venäjältä lasten aseman parantamisessa.

Ehdottamiasi neuvotteluja voitaisiin toki käydä. Voisimme aloittaa vaikka Venäjän kahdesta ja puolesta miljoonasta orvosta lapsesta, joista 270 000 ovat orpokodissa. Siis eniten orpoja maailmassa suhteessa lastenlukumäärään ja enemmän orpoja kuin Neuvostoliitossa oli Toisen Maailmansodan jälkeen. Tilastoni ovat nelisen vuotta vanhoja, mutta joka vuosi viisitoista tuhatta orpoa heitetään takaisin kadulle valtion orpokodeista heidän täyttäessä kahdeksantoista vuotta. Heistä kymmenes tekee itsemurhan, 6000 jää kodittomaksi ja 3000 ovat vankilassa kolmen vuoden kuluessa. 60%:sta tytöistä päätyy prostituoiduksi ja 70%:sta pojista tulee rikollisia. Moskovassa tehdyssä kyselyssä 99,9% vastaajista katsoi ettei orvot ja heidän ongelmat kosketa heitä millään tavalla. Voisimme ehkä neuvotella siitä miten sinun kannattaisi tehdä ongelmaa tunnetuksi ja muuttaa ihmisten asennoitumista?

Tai ehkä voisimme vähän pohtia kumpi maista on lapsiperheille vaarallisempi. Pavel, olet itsekin sanonut, että vuonna 2009 satatuhatta lasta oli uhrina rikoksessa Venäjällä, 2000 heistä oli tapettu. Ylipäätänsä Venäjällä kuolee väkivallan seurauksena 20 ihmistä satatuhatta asukasta kohti, noin 35% enemmän kuin huumesotaa käyvässä Meksikossa. Suomessa oli vuonna 2009 kuollut väkivallan seurauksena vain 110 henkilöä, valtaosa heistä aikuisia. Venäjällä kuolee vuosittain liikenneonnettomuudessa 25,2 ihmistä satatuhatta asukasta kohti. Suomessa on kaksi kertaa enemmän autoja, mutta vastaava luku on vain 6,5.
Venäjällä tehdään vuosittain 41 000 itsemurhaa. Maassa, jossa on maailman kolmanneksi eniten teini-itsemurhia, viisi alle 20-vuotiasta päivässä päättää elämänsä. Lapsikuolleisuus on Venäjällä kolme kertaa suurempaa kuin Suomessa.

http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.f ... iamiehelle

Sama kirjoitus venäjäksi:
http://antonnikolenko.blogspot.fi/2012/ ... -post.html

Blogissaan Nikolenko sanoo toivovansa, että teksti lähtisi leviämään venäjänkielisessä sosiaalisessa mediassa. Sitä minäkin toivon.

[Psykopatologia]

Demokraattista ja tasa-arvoa edistävää, että Obelix heikentää foorumin tasoa.

Ei olisi muita kohtaan reilua kirjoittaa huippua.

[Mirri]

Jaa, lukijoita vai kirjoittajia kohtaan? Mistäs tiedät miten moni täällä mielellään lukisi toisten näppiksellä syntynyttä 'huippua', mitä se sitten kenellekin tarkoittaakaan.
Vaikka taitaa 'tason heikentäminenkin' olla suhteellinen käsite.

[Psykopatologia]

Tietysti puujalkavitsejä ja aivopieruja saa esittää, mutta olisi katsottava paikka ja aika.
Tämä ketju ei ole sellainen. Keskusteluohjeissa on usein, että jos sinulla ei ole mitään
järkevää asiaa, älä kirjoita (mitään).

Yksinkertaisemmille tuon myös esiin, että kirjoituksessani on viittaus Anna Erikssonin
liian hyvään ruokaan.