Psykopatologia.munfoorumi.com

Aiheeseen perehtyessäni, olen huomannut, että ilmiö on kuoliaaksi vaiettu Suomessa, siis Suomen sisällä tapahtuvana ilmiönä ja aiemmin se on ollut myös huonosti tunnistettu. Tämän päivän Suomessa juoksee vapaalla jalalla arviolta pari kiinnijäämätöntä sarjamurhaajaa.
Monissa suomalaisissa usein sarjamurhaajaksi luokitelluissa tapauksissa ei ole kyse tyypillisestä seksuaalimurhaajasta. Sarjamurhaaja on stereotypisesti ihminen, joka saa tappamisesta seksuaalisen tyydytyksen ja usein "laukeaa" murhan aikana. Murhaamisesta muodostuu murhaajalle helposti samanlainen tarve, kuin tarpeesta saada seksiä. Sarjamurhaajista 90% on puhtaita psykopaatteja ja näiden historiasta löytyy usein perheväkivallan kohteeksi joutumista varhaislapsuudessa, tai siitä alkaen.

Suomalaisia sarjamurhaajia luettelona:

Tulilahden-Bodomin sarjamurhaaja, todennäköisesti Hans Assman - Tappoi yhteensä ainakin viisi telttailemassa ollutta murrosikäistä nuorta veitsellä ja tylpällä esineellä tehdyissä väkivaltaisissa hyökkäyksissä kesällä 1959 ja 1960. Aikoinaan poliisi ei ilmeisesti osanut yhdistää tekoja saman henkilön tekemiksi. Tekijä ollut sen tyyppinen, joka nauttii mahdollisimman raa'asta ja väkivaltaisesta murhaamisesta, muttei ole niinkään kiinnostunut raiskaamisesta.

Nailonsukkamurhat, tekijänä Ilkka Kivioja - Parturiksi opiskellut Ilkka Kivioja aloitti murhasarjansa vasta 17-vuotiaana ja ehti kuristaa nuoren naisen ja murrosikäisen tytön ennen kiinnijäämistään.

Liftarimurhat, tekijänä Ensio Koivunen - Koivunen otti autonsa kyytiin liftareita, murrosikäisiä tyttöjä, 1971 Helsingin EM-kisojen aikoihin ja tappoi heidät. Kolme uhria. Koivusella oli taustana omaisuusrikollisuutta. Koivunen raiskasi ensin ja sitten tappoi.

Kellarimurhat, 70-80-luku - Tuntemattomaksi jäänyt tekijä kuristi kolme illanvietosta palaamassa ollutta naista kotikerrostalojensa kellareihin. Miehestä saatiin hyvät tuntomerkit, jonka jälkeen hän joko lopetti sarjansa, tai muutti tekotapaa. Tekijäksi on epäilty Jalo-Eetu Seppästä, joka jäi kiinni toisista rikoksista sarjan katkeamisen aikoihin.

Ismo Junni, hammasmurhaaja, 80-luku - Junni ei ole aivan tyypillisimpiä sarjamurhaajia, sillä hänen kaikki uhrinsa olivat hänelle tuttuja ihmisiä. Pahoinpiteli ja poltti uhrinsa siirtolapuutarhamökkeihin ja otti uhreilta voitonmerkeiksi hampaita.

Forssan sarjamurhaaja, 80-luvulta 2000 luvulle - Julkisuudelta tuntemattomaksi jäänyt tekijä, jonka yhteyksiä useisiin Forssaan keskittyneisiin teinityttöjen murhiin ja katoamisiin, ei ole pystytty todistamaan. Tarinan mukaan istunut lähes koko 2000-luvun vankilassa ja istuu vielä pitkään, mikä selittäisi sarjan katkeamisen vuosituhannen vaihteessa.

Järvenpään sarjamurhaaja - Päihdeongelmaisia tummatukkaisia aikuisia naisia uhreikseen valinnut tekijä sai kicksinsä avaamalla uhrinsa ja mahdollisesti popsimalla näiden sisäelimiä. Tunnetut teot sattuivat 90-luvun alussa. Mies on jäänyt tuntemattomksi hyvistä tuntomerkeistä ja 2000-luvulle jatkuneesta toiminnastaan huolimatta.

Pia-murhaaja, Harri Leppinen -

Antti Taskinen -

Aino Nykopp-Koski -

Katariina Pantila -

"transvestiittimies" -

Erittäin väkivaltaiset tappajat, joilla on ollut useita uhreja, ovat oma lukunsa:

Juhani Aataminpoika -

Matti Haapoja -

Toivo Koljonen -

Lisäksi on sarjamurhatyyppisiä tapauksia, joissa tekijä on jäänyt kiinni ensimmäisen teon jälkeen:

Jalo-Eetu Seppänen -

Heimo Johannes Saarikko -

Vesa Petteri Mustonen -

Mies, joka puukotti tytön 2008 -

Voidaanko sarjamurhaajiksi luokitella sodassa naisia raiskanneet ja tappaneet sotilaat?

Illusia kirjoitti:Voidaanko sarjamurhaajiksi luokitella sodassa naisia raiskanneet ja tappaneet sotilaat?

Ei ainakaan muissa sodissa noin toimineita ole pidetty sarjamurhaajina, sen sijaan sotarikollisina kyllä. Menneinä vuosikymmeninä vihollisen naisten raiskaamista ja tappamista ei pidetty edes sotarikoksena; sellainen ikään kuin kuului sodan luonteeseen.

Voisiko noita sotarikollisia, naisia raiskanneita ja tappaneita sotilaita, pitää seksuaalirikollisina? Sarjamurhaaja-nimitys taitaa olla oikeustermi tai rikoskäsite, mikä lie. Diagnoosi se ei vissiinkään ole.

Ei. - Viiltäjä-Jack http://en.wikipedia.org/wiki/Jack_the_Ripper

Illusia kirjoitti:Voidaanko sarjamurhaajiksi luokitella sodassa naisia raiskanneet ja tappaneet sotilaat?

Riippunee tilanteesta. Epäselvät rintamaolot ovat voineet antaa sarjamurhaajan mielisille mahdollisuuksia käyttää sodan olosuhteita hyväkseen toiminnassaan. Joidenkin mielipiteiden mukaan psykopaateilla on taipumusta alkaa toteuttamaan fantasioitaan ja kaikkivoipaisuuttaan sodan oloissa. Neukkujen päästyä saksan alueelle, naisia raiskattiin ja tapettiin valtava määrä, mutta tuossa tilanteessa kyse oli laajemmasta, kuin yksittäisten sotilaiden toiminnasta.
Suomen käymissä sodissa ei ole taidettu Suuren Pohjan sodan jälkeen juurikaan harrastaa siviiliväestöön kohdistunutta terroria.

Riidankylväjä kirjoitti:http://www.tiede.fi/artikkeli/879/suomalainen_sarjamurhaaja_oli_eri_maata#879

Tiede-Lehti on väärässä, toimittajien tiedot ovat olleet puutteeliset. En näe mitään syytä, miksi Aataminpoika pitäisi erottaa Haapojasta, jonka saldo ja tekotapa olivat kutakuinkin identtiset.

Illusia kirjoitti:Voisiko noita sotarikollisia, naisia raiskanneita ja tappaneita sotilaita, pitää seksuaalirikollisina?

Seksuaalirikollinen rikkoo maansa lakia, siksi hän on rikollinen. Mitä lakia rikotaan silloin, jos ja kun sodassa olevan maan kansalainen yms. raiskaa ja tappaa vihollismaan naisia? Eivät taida maan seksuaalirikospykälät ulottua vihollisen alueelle.

Jos suomalaissotilas on sodan aikana raiskannut venäläisnaisia ja tehnyt sen rintamalla Venäjän puolella, niin minkä maan lakien mukaan hänet voitaisiin määritellä seksuaalirikolliseksi? Käsite sotarikos sen sijaan pätee silloinkin, ja etenkin silloin, kun maa on sodassa; vaikkei vihollisen alueella tapahtuvaa naisten raiskaamista voidakaan määritellä seksuaalirikokseksi, niin sotarikoksena sitä onneksi nykyisin pidetään.

Myös seksuaalirikollisuus on lakitermi, ja sitä tuskin edes tunnetaan kaikissa maissa. Sotarikos on kansainvälinen lakitermi, joten naisia raiskaavat sotilaat voidaan tuomita sotarikollisina myös silloin, kun heitä lain mukaan ei voida pitää seksuaalirikollisina. Tämä parannus on saatu aikaan viime vuosikymmenten eurooppalaisten sotien jäljiltä.
Miksi sotarikollisen pitäisi vielä erikseen saada jokin muukin rikollisnimike hänen rikostensa kohdistuessa naisiin? Sodissa sotilaat tappavat vihollisen lapsiakin, muttei siitäkään tule mitään erityistä rikosnimikettä sotarikosnimikkeen lisäksi.

Mirri kirjoitti: Miksi sotarikollisen pitäisi vielä erikseen saada jokin muukin rikollisnimike hänen rikostensa kohdistuessa naisiin? Sodissa sotilaat tappavat vihollisen lapsiakin, muttei siitäkään tule mitään erityistä rikosnimikettä sotarikosnimikkeen lisäksi.

Selvyyden vuoksi, selventämään asiaa.

En usko, etteikö esim. Venäjälläkään naisten raiskaaminen ja tappaminen olisi (ollut) rikos. Joku voi ajatella asiaa vain lainsäädännön kannalta, mutta onhan tekijän näkökulmakin olemassa, samoin uhrin. Raiskattu ja murhattu nainen ei tunne enää mitään, mutta jos ajattelee hänen osaansa, niin hän joutui raiskatuksi ja murhatuksi, ja teon tekijä oli raiskaaja ja murhaaja. Tosiasiassa.

Raiskattu ja murhattu nainen ei tunne enää mitään, mutta jos ajattelee hänen osaansa, niin hän joutui raiskatuksi ja murhatuksi, ja teon tekijä oli raiskaaja ja murhaaja. Tosiasiassa.

Sama varmaan pätee silloinkin, jos kohteena on ollut vihollisnaisen sijaan vihollismies tai -lapsi. Ainakin nykysodissa viholliset kuolevat toinen toistaan julmemmilla tavoilla - ikään ja sukupuoleen katsomatta. Lapsisotilaitakin on olemassa, joten tekijätkin voivat nykyisin olla toinen toistaan nuorempia. Lisäksi sotilaat voivat olla niin miehiä kuin naisia.
Pitäisikö heitä kaikkia sanoa raiskaajiksi ja murhaajiksi heidän viholliselle tekemiensä julmuuksien vuoksi; tai selvyyden vuoksi sanoa heitä seksuaalirikollisiksi, jos heidän sodassa viholliselle tekemänsä teot ovat olleet 'seksuaalisia'?

Saksalaisen kertoman mukaan neukut jakoivat omilleen kuolemantuomioita samantien tekopaikalla, kun neukkusotilaat olivat raiskanneet saksalaisia naisia. Neuvostoliittolaisessa propagandassa oltiin kehoitettu raiskaamaan saksalaisia naisia, mutta, kun sotilaat epäselvässä rintamatilanteessa alkoivat toimimaan propagandan mukaan, heistä hieman jäljessä kulkeneet upseerit jakoivat raakoja hirttotuomioita raiskaajille.

Minä olen kuullut, että suomalaisetkin sotilaat olisivat raiskanneet ja tappaneet venäläisiä naisia sodan aikana, mutta ehkä olen joskus käsittänyt asian väärin; ehkä se olikin toisin päin. Entä Suomen sisällissodan aikana? Mielestäni itsepuolustus on sodassa sallittua, mutta viattomien naisten ja lasten tappaminen ei, eikä raiskaaminen ainakaan.

Mitä hyötyä on ensin raiskata ja tappaa vasta sitten, sillä sehän on tekijänkin kannalta energian ja ajan tuhlaamista. Voiko lisäksi raiskaaminen saada aikaan sen, että tekijä voisikin jotenkin ruvetakin pitämään vastapuolen väestä, kun saa heistä seksuaalista tyydytystä? Voiskiko joidenkin sotaa ihannoivien sotahullujen enemmän tai vähemmän alitajuisena motiivina olla päästä raiskaamaan? Voisiko se jopa saada aikaan sotia?

Niin, onko murhaaja murhaaja, jos hän ei jää kiinni ja joudu oikeuden eteen tuomittavaksi? Onko raiskaaja raiskaaja, jos häntä ei syystä tai toisesta syytetä mistään?

Onhan sodissa ollut tekoja, jotka on aikanaan (omien joukossa) hyväksytty, mutta ajan myötä muuttuneet sotarikoksiksi, kuten natsien teot Saksassa. Itse teot eivät muuksi muutu, mutta tietysti niitä voi tarkastella eri näkökulmista. Kyllähän psykopaattikin näkee pahojen tekojensa olevan oikeutettuja, koska hänellä voi olla ihan oma omintakeinen oikeus- ja moraalitajunsa, jonka hän voi jopa pystyä selittämään. Jotkut jopa uskovat näihin selityksiin.

Illusia kirjoitti:Voidaanko sarjamurhaajiksi luokitella sodassa naisia raiskanneet ja tappaneet sotilaat?

Joo ja ei. Riippuu onko kysymyksessä "sarjatyö" vai eikö ole. Yksittäinen tapaus on tietty raiskaus ja murha, useampi onkin sitten jo "sarja" -etuliitteen ansaitsevaa toimintaa.

Taistelevan vihollissotilaan (mies/nainen) tappaminen annetun tehtävän saavuttamiseksi ei ole murha/tappo, vaan sotatoimi. Sen sijaan antautuvan/antautuneen tappaminen onkin jo murha - raiskauksesta puhumattakaan. Muistaakseni sotatilassa käytettävä lainsäädäntömme on hyvin suoralinjainen näidenkin tekojen suhteen.

Sota on yhtäkaikki sotaa, epäinhimillistä ja kaikin puolin pa5kamaista juttua
Mitä tulee sotarikollisten tuomitsemiseen, niin voittajathan ne tuomiot antavat. Voittajat myös kirjoittavat historian. Muistamme kyllä natsien julmuudet, mutta vähän sivulauseeseen jää se, että jenkit käräyttivät parilla atomipommilla japanialaisia savuksi ilmaan parin kaupungin verran...

Illusia kirjoitti:Minä olen kuullut, että suomalaisetkin sotilaat olisivat raiskanneet ja tappaneet venäläisiä naisia sodan aikana, mutta ehkä olen joskus käsittänyt asian väärin; ehkä se olikin toisin päin. Entä Suomen sisällissodan aikana? Mielestäni itsepuolustus on sodassa sallittua, mutta viattomien naisten ja lasten tappaminen ei, eikä raiskaaminen ainakaan.

Kaikennäköistä lienee tapahtunut kaikkien osapuolten toimesta. Jotkut vaan sotatilassa muuttuvat ihan täysin ku5ipäisiksi yhtään katsomatta kansallisuutta tai puoluekantaa.

Kahvi kirjoitti: Mitä tulee sotarikollisten tuomitsemiseen, niin voittajathan ne tuomiot antavat. Voittajat myös kirjoittavat historian.

Kyllähän natsien teot olisi tuomittu jo ennen sodan päättymistä, jos niistä olisi tiedetty. Ei silloin vielä tiedetty sodan voittajaa.

Juu, olisi tuomittu, mutta olisivatko saaneet tuomiota - siis jos natzit olisikin sen rähinän voittaneet?

Vähän sama juttu kuin se, että onnistumisesta riippuen jotkut ovat kapinallisia ja toiset vallankumouksellisia.

Eivätpä kai olisi saaneet tuomiota, mutta kyseessä oli rikos ihmisyyttä vastaan, ei pelkkä sotarikos.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ihmi ... A4_vastaan

Rikos ihmisyyttä vastaan on kansainvälisen oikeuden vastainen vanhentumaton rikos. Käsite mainitaan ensimmäistä kertaa Haagin sopimuksessa 1907, mutta Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä käyttivät sitä ensimmäistä kertaa syytöksenä 1915 armenialaisia kohtaan Osmanien valtakunnassa toimeenpannun joukkomurhan vuoksi.

Toisen maailmansodan jälkeen rikos ihmisyyttä vastaan nousi uudelleen esille sotasyyllisiä vastaan käydyissä oikeudenkäynneissä, muun muassa Nürnbergin oikeudenkäynnissä.

Sen jälkeen on perustettu Haagin kansainvälinen sotarikosoikeus, missä käsitellään samankaltaisia asioita kuin Nürnbergin oikeudenkäynnissä.

Mitähän mahtaa tarkoittaa tuo ensimmäisessä lauseessa oleva maininta "vanhentumaton rikos"?

Natsitkin raiskasivat ja murhasivat naisia. Miksi raiskasivat? Miksi Suomenkin sodissa on raiskattu ja murhattu naisia?

Mitähän mahtaa tarkoittaa tuo ensimmäisessä lauseessa oleva maininta "vanhentumaton rikos"?

Kai sitä, että syyteoikeus säilyy epäillyn tai epäiltyjen kuolemaan asti.
Myös: "Murha ei vanhene koskaan."

Miksihän (jotkut) rikoksen ylipäätään "vanhenevat"?

Ruotsissa murha vanhenee 20 vuodessa. En tiedä sitten, jos olisi murhannut isomman joukon ihmisiä.

Rikokset vanhenevat, koska niiden selvittely pitkän ajan jälkeen on usein liian vaikeaa. Yritetään välttää turhaa työtä.

Eikö syytettä voida nostaa epäillyn kuoleman jälkeen, kun onhan päinvastaistakin tapahtunut? Joidenkin jo kuolleiden syyllisiksi tuomittujen tuomiot on julistettu jälkikäteen vääriksi ja maine on puhdistettu, kun on selvinnyt, että olivatkin syyttömiä.

Mietin vielä, että sotahan voi olla lieventävä asianhaara, samoin huonot suhteet vanhempiin lapsuudessa. Pitäisi yrittää ainakin ymmärtää.