Psykopatologia.munfoorumi.com

Ongelma on ratkaistu:

Jos olet laiha, kannattaa juosta tuulen nopeudella myötä tuuleen.

Boccin näkemyksen mukaan huomioon kannattaa ottaa muun muassa ihmisen pituuden ja leveyden suhde, tuulen suunta ja nopeus sekä vesipisaran koko. BBC:n mukaan voidaan yleistää, että aikaisemmin tutkimuksissa on pidetty ihmistä langanlaihana liuskana tai suorakaiteen muotoisena laatikkona.

http://yle.fi/uutiset/professori_ratkoi ... la/6229831

Tuosta herää välittömästi kysymys, että mikäli sateen suoja on vähän lähempänä vasta tuulen suunnassa, paljonko lähempänä se tulee olla, että sinne kannattaa pyrkiä? Entä sivu tuuleen?

Jos oletamme, että on tyyni ilma ja sataa rankasti siten että sade valuu pystysuoraan. Kannattaa tietysti, juosta, mutta pitää ottaa sellainen etu keno, että pisarat eivät osu muualle kuin pää laelle ja hartioille. Kädet tietenkin pitkin sivuja. Näin säilyy mahdollisimman kuivana.

Varteen otettava ohje tuokin.

Myytinmurtajat ovat testanneet asian. En muista tulosta.
(Luultavasti kannattaa juosta aina.)

Kannatta juosta etu kenossa niin, että polvet ovat suorina, etteivät kastu ja aiheuta reumatismia. Sillee taivuttelemalla nilkkoja vaan ja kädet tiukasti sivuilla.

http://mythbustersresults.com/episode38

Mitä hitaammin kuljet, sitä enemmän kastut, ja päin vastoin.

Mutta mikä olisi optimaalinen nopeus? Jos seisot paikallasi sateelle altistuva pinta-ala on pienimmillään (olettaen, ettei tuule yksinkertaisuuden vuoksi).

Kun lähdet liikkeelle sateelle altistuva pinta-ala kasvaa mitä nopeammin juokset. Juoksu toisaalta lyhentää sateessa vietettävää aikaa, joka taas vähentää kastumista.

Ei kai voida olettaa kurvilineaarista suhdetta. Siis valon nopeudella vaan!

Psykopatologia kirjoitti:Myytinmurtajat ovat testanneet asian. En muista tulosta.
(Luultavasti kannattaa juosta aina.)

Testasivat itseasiassa kahteen kertaan - yleisön vaatimuksesta. Heillä on usein noita "revisited" jaksoja, joissa samaa myyttiä testataan uudestaan katsojilta saadun palautteen pohjalta. Korjataan lähestymistapaa, oletusarvoja jne.

Muistaakseni saivat ristiriitaiset tulokset. Toisen testin mukaan kannatti juosta, toisen testin mukaan ei.

Alkuperäinen testi oli standardisade-testi, eli kyhäsivät sadejärjestelmän, jossa pisaroiden koko, määrä ym oli aina vakio. Toisessa taas käytettiin luonnonsadetta.

Valitettavasti em. testissä ei lopussa räjäytetty testattavaa asiaa. Muutenhan homman nimi on myytti -> testaus -> confirmed/plausible/busted -> räjäytetään.