Ero eurosta
Lähetetty: 23.06.2012 13:31Ero eurosta? Näin kävisi velkojen ja säästöjen
Teppo Ovaskainen 21.6.2012 10:38; päivitetty: 21.6.2012 11:02
RAHA Miten tapahtuisi euromaan, esimerkiksi Kreikan tai Suomen, ero eurosta? Entä mitä se tarkoittaisi tavallisen kansalaisen säästöjen ja velkojen kannalta?
Varmuutta asiasta ei ole, sillä EU:lla ei ole ainakaan julkista suunnitelmaa euromaan eron toteuttamisesta. Ålandsbankenin varainhoidon johtaja Stefan Törnqvist, joka tunnetaan eurokriittisyydestään, esitti Uudelle Suomelle oman arvionsa Kreikan tapahtumaketjusta.
Ensin Kreikan parlamentin pitäisi päättää uuteen valuuttaan siirtymisestä eli drakmaan palaamisesta. Parlamentin olisi käytännössä pakko säätää laki, jolla kaikki kreikkalaisten pankkitalletukset, velat ja palkat muutettaisiin drakmoiksi yhden suhteessa yhteen eli niin, että yksi euro vastaisi yhtä drakmaa.
– Jos jollain olisi pankissa säästössä 100 000 euroa, niin se muuttuisi 100 000 drakmaksi. Jos jonkun palkka olisi 3000 euroa, se muuttuisi 3000 drakmaksi, sanoo Stefan Törnqvist.
Muuten kreikkalaisten olisi mahdotonta kyetä heikentyneillä tuloillaan maksamaan euromääräisiä velkojaan. Uuden valuutan arvo nimittäin laskisi merkittävästi, kun se laitettaisiin kellumaan eli valuuttamarkkinoiden arvioitavaksi. Arvioiden mukaan drakman arvo tulisi olemaan noin puolet eurosta.
– Jos kreikkalaiset eivät ole tyhmiä, ja he eivät ole, niin näin tehtäisiin. Muuten kreikkalaiset eivät kykenisi uusilla tuloillaan hoitamaan velkojaan, Törnqvist sanoo.
Asuntovelka pysyisi ennallaan - auto jäisi ostamatta
Kansalaisen näkökulmasta esimerkiksi asuntovelan määrä pysyisi siis ennallaan, kunhan velka on otettu kotimaan pankista.
– Tavallinen pulliainen, joka ei maksa velkaansa ulkomaille, ei huomaisi eroa, Törnqvist sanoo.
Sen sijaan ulkomaiset pankin saattaisivat joutua antamaan anteeksi kreikkalaisten yritysten velkoja, todettiin uutistoimisto AP:n tuoreessa arviossa. Tämä olisi kova isku Euroopan pankkisektorille, vaikka riskit onkin jo parhaan mukaan huomioitu.
– Otetaan esimerkiksi ateenalainen kauppias, jolla on 50 000 euron laina ranskalaisesta pankista. Toisaalta hänellä on 50 000 euroa säästöjä kreikkalaisessa pankissa. Sitten Kreikan hallitus muuttaa hänen säästönsä 50 000 drakmaksi. Jos uuden valuutan arvo tippuu 50 prosenttia, hänen säästönsä olisivatkin yhtäkkiä enää 25 000 euron arvoiset – mutta hän olisi yhä ranskalaiselle pankille velkaa 50 000 euroa, AP selittää mahdotonta tilannetta.
Kreikkalaisten pankkitileillä olevien säästöjen arvo käytännössä romahtaisi, sillä tuontitavarat olisivat drakman devalvaation myötä merkittävästi kalliimpia kreikkalaiselle. Säästötilin summa olisi sama – tosin eurojen sijaan drakmoja – mutta ostovoima ei.
– Se, mitä säästöillään pystyy ostamaan, kyllä hupenee. Jos on kuvitellut ostavansa 100 000 euron säästöillä Mersun tai muuta tuontitavaraa, voi hylätä haaveensa, Törnqvist selittää.
Tämä olisi vahinko eurooppalaisille yrityksille, joiden vienti Kreikkaan kärsisi.
”En ymmärrä, miksi takerrutaan yhteen valuuttaan”
Lopullinen talletuspako
Ennen säästöjen muuttumista drakmoiksi tapahtuisi kuitenkin lopullinen talletuspako, kun ihmiset nostaisivat talletuksensa pois kreikkalaisista pankeista tai siirtäisivät ne ulkomaille. Kuten Nordea-pankin Roger Wessman aiemmin sanoi Uudelle Suomelle, tämä jättäisi maan pankit kyvyttömäksi maksamaan velkojaan ulkomaille ja aiheuttaisi luottotappioita muun muassa Euroopan keskuspankille.
Toisaalta talletuspakoa pyrittäisiin estämään sulkemalla ”rajat” ja pankit vaihdoksen ajaksi, Törnqvist lisää.
Valtion velat drakmoiksi - eli anteeksi
Myös Kreikan valtion velat muuttuisivat drakmoiksi, Törnqvist sanoo. Tämä olisi käytännössä valtava velkojen anteeksianto, valtion konkurssi.
Törnqvistin mielestä Kreikan velkojen anteeksianto näin olisi kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin nykyinen tapa, tukipaketit. Tukipakettien vastineena Kreikka on pakotettu sisäiseen devalvaatioon eli palkkojen ja eläkkeiden leikkauksiin.
– Se on kivuliasta tavallisille pulliaisille, jotka joutuvat hoitamaan pienemmillä tuloilla samaa velkaa.
Halpa drakma edistäisi Kreikan vientiä ja saisi turistit ryntäämään maan rannoille. Tämän vuoksi pankkiiri Törnqvist liputtaa Kreikan eron puolesta: maan talous elpyisi. Tukipaketeilla ja säästöohjelmilla on päinvastainen vaikutus.
– Kreikan perusongelma on se, että mikään ei kannata siellä, hän sanoo.
Suomessa markka olisi vahvempi
Jos Suomi kyllästyisi euroalueen ongelmiin ja päättäisi erota eurosta, toimittaisiin käytännössä samalla tavalla. Markka tosin kelluisi hieman euroa arvokkaammaksi, Törnqvist arvioi, koska Suomen talous on euroryhmän taloutta paremmassa kunnossa.
Näin ollen markkaan siirtyminen ei Törnqvistin arvion mukaan vaikuttaisi säästöihin ja velkoihin Suomessa kuten heikko drakma Kreikassa.
– Jos markan kurssi olisi sama kuin euron, mikään ei muuttuisi. Jos markka vahvistuisi, tuontitavarat halpenisivat suomalaisten näkökulmasta, Törnqvist sanoo.
– Se pitäisi ottaa huomioon, että ulkomaankauppa ei saisi kärsiä. Vaikuttaisiko Saksan linjasta irtautuminen kaupantekoon saksalaisten yritysten kanssa?
Arvuuteltavaksi jää, millaisen rytinän Suomen spekulatiivinen ero saisi aikaan Euroopassa ja euroryhmässä, ja millaisia välillisiä vaikutuksia tällä olisi Suomen talouteen. Yhdysvalloista lähtenyt vuosien 2008–2009 talouskriisi vei Suomen bruttokansantuotteesta kahdeksan prosenttia.
Törnqvist ihmettelee euroon takertumista
Kreikassa kerrottiin keskiviikkona hallituksen syntymisestä. Törnqvist ei usko tämän ratkaisevan syöksykierrettä.
Hän pelkää, että epätietoisen tilanteen jatkumisella on pahimmillaan katastrofaalisia seurauksia.
– Jos tilanne eskaloituu vielä kaksi vuotta lisää, kun meillä on jo nyt aika paljon ääripuolueita nousussa... historiassa näistä on syttynyt maailmansotia, Törnqvist toteaa synkästi.
– Silloin on ihan sama, mikä valuutta on käytössä. En ymmärrä, miksi takerrutaan yhteen valuuttaan.
Henkilöt: Stefan Törnqvist, Roger Wessman
Yritykset: Ålandsbanken, Nordea
Paikat: Kreikka
Muut asiasanat: Raha, Talous, Euroopan velkakriisi, Kreikan tukipaketti, Euro, Euroopan unioni
Teppo Ovaskainen 21.6.2012 10:38; päivitetty: 21.6.2012 11:02
RAHA Miten tapahtuisi euromaan, esimerkiksi Kreikan tai Suomen, ero eurosta? Entä mitä se tarkoittaisi tavallisen kansalaisen säästöjen ja velkojen kannalta?
Varmuutta asiasta ei ole, sillä EU:lla ei ole ainakaan julkista suunnitelmaa euromaan eron toteuttamisesta. Ålandsbankenin varainhoidon johtaja Stefan Törnqvist, joka tunnetaan eurokriittisyydestään, esitti Uudelle Suomelle oman arvionsa Kreikan tapahtumaketjusta.
Ensin Kreikan parlamentin pitäisi päättää uuteen valuuttaan siirtymisestä eli drakmaan palaamisesta. Parlamentin olisi käytännössä pakko säätää laki, jolla kaikki kreikkalaisten pankkitalletukset, velat ja palkat muutettaisiin drakmoiksi yhden suhteessa yhteen eli niin, että yksi euro vastaisi yhtä drakmaa.
– Jos jollain olisi pankissa säästössä 100 000 euroa, niin se muuttuisi 100 000 drakmaksi. Jos jonkun palkka olisi 3000 euroa, se muuttuisi 3000 drakmaksi, sanoo Stefan Törnqvist.
Muuten kreikkalaisten olisi mahdotonta kyetä heikentyneillä tuloillaan maksamaan euromääräisiä velkojaan. Uuden valuutan arvo nimittäin laskisi merkittävästi, kun se laitettaisiin kellumaan eli valuuttamarkkinoiden arvioitavaksi. Arvioiden mukaan drakman arvo tulisi olemaan noin puolet eurosta.
– Jos kreikkalaiset eivät ole tyhmiä, ja he eivät ole, niin näin tehtäisiin. Muuten kreikkalaiset eivät kykenisi uusilla tuloillaan hoitamaan velkojaan, Törnqvist sanoo.
Asuntovelka pysyisi ennallaan - auto jäisi ostamatta
Kansalaisen näkökulmasta esimerkiksi asuntovelan määrä pysyisi siis ennallaan, kunhan velka on otettu kotimaan pankista.
– Tavallinen pulliainen, joka ei maksa velkaansa ulkomaille, ei huomaisi eroa, Törnqvist sanoo.
Sen sijaan ulkomaiset pankin saattaisivat joutua antamaan anteeksi kreikkalaisten yritysten velkoja, todettiin uutistoimisto AP:n tuoreessa arviossa. Tämä olisi kova isku Euroopan pankkisektorille, vaikka riskit onkin jo parhaan mukaan huomioitu.
– Otetaan esimerkiksi ateenalainen kauppias, jolla on 50 000 euron laina ranskalaisesta pankista. Toisaalta hänellä on 50 000 euroa säästöjä kreikkalaisessa pankissa. Sitten Kreikan hallitus muuttaa hänen säästönsä 50 000 drakmaksi. Jos uuden valuutan arvo tippuu 50 prosenttia, hänen säästönsä olisivatkin yhtäkkiä enää 25 000 euron arvoiset – mutta hän olisi yhä ranskalaiselle pankille velkaa 50 000 euroa, AP selittää mahdotonta tilannetta.
Kreikkalaisten pankkitileillä olevien säästöjen arvo käytännössä romahtaisi, sillä tuontitavarat olisivat drakman devalvaation myötä merkittävästi kalliimpia kreikkalaiselle. Säästötilin summa olisi sama – tosin eurojen sijaan drakmoja – mutta ostovoima ei.
– Se, mitä säästöillään pystyy ostamaan, kyllä hupenee. Jos on kuvitellut ostavansa 100 000 euron säästöillä Mersun tai muuta tuontitavaraa, voi hylätä haaveensa, Törnqvist selittää.
Tämä olisi vahinko eurooppalaisille yrityksille, joiden vienti Kreikkaan kärsisi.
”En ymmärrä, miksi takerrutaan yhteen valuuttaan”
Lopullinen talletuspako
Ennen säästöjen muuttumista drakmoiksi tapahtuisi kuitenkin lopullinen talletuspako, kun ihmiset nostaisivat talletuksensa pois kreikkalaisista pankeista tai siirtäisivät ne ulkomaille. Kuten Nordea-pankin Roger Wessman aiemmin sanoi Uudelle Suomelle, tämä jättäisi maan pankit kyvyttömäksi maksamaan velkojaan ulkomaille ja aiheuttaisi luottotappioita muun muassa Euroopan keskuspankille.
Toisaalta talletuspakoa pyrittäisiin estämään sulkemalla ”rajat” ja pankit vaihdoksen ajaksi, Törnqvist lisää.
Valtion velat drakmoiksi - eli anteeksi
Myös Kreikan valtion velat muuttuisivat drakmoiksi, Törnqvist sanoo. Tämä olisi käytännössä valtava velkojen anteeksianto, valtion konkurssi.
Törnqvistin mielestä Kreikan velkojen anteeksianto näin olisi kuitenkin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin nykyinen tapa, tukipaketit. Tukipakettien vastineena Kreikka on pakotettu sisäiseen devalvaatioon eli palkkojen ja eläkkeiden leikkauksiin.
– Se on kivuliasta tavallisille pulliaisille, jotka joutuvat hoitamaan pienemmillä tuloilla samaa velkaa.
Halpa drakma edistäisi Kreikan vientiä ja saisi turistit ryntäämään maan rannoille. Tämän vuoksi pankkiiri Törnqvist liputtaa Kreikan eron puolesta: maan talous elpyisi. Tukipaketeilla ja säästöohjelmilla on päinvastainen vaikutus.
– Kreikan perusongelma on se, että mikään ei kannata siellä, hän sanoo.
Suomessa markka olisi vahvempi
Jos Suomi kyllästyisi euroalueen ongelmiin ja päättäisi erota eurosta, toimittaisiin käytännössä samalla tavalla. Markka tosin kelluisi hieman euroa arvokkaammaksi, Törnqvist arvioi, koska Suomen talous on euroryhmän taloutta paremmassa kunnossa.
Näin ollen markkaan siirtyminen ei Törnqvistin arvion mukaan vaikuttaisi säästöihin ja velkoihin Suomessa kuten heikko drakma Kreikassa.
– Jos markan kurssi olisi sama kuin euron, mikään ei muuttuisi. Jos markka vahvistuisi, tuontitavarat halpenisivat suomalaisten näkökulmasta, Törnqvist sanoo.
– Se pitäisi ottaa huomioon, että ulkomaankauppa ei saisi kärsiä. Vaikuttaisiko Saksan linjasta irtautuminen kaupantekoon saksalaisten yritysten kanssa?
Arvuuteltavaksi jää, millaisen rytinän Suomen spekulatiivinen ero saisi aikaan Euroopassa ja euroryhmässä, ja millaisia välillisiä vaikutuksia tällä olisi Suomen talouteen. Yhdysvalloista lähtenyt vuosien 2008–2009 talouskriisi vei Suomen bruttokansantuotteesta kahdeksan prosenttia.
Törnqvist ihmettelee euroon takertumista
Kreikassa kerrottiin keskiviikkona hallituksen syntymisestä. Törnqvist ei usko tämän ratkaisevan syöksykierrettä.
Hän pelkää, että epätietoisen tilanteen jatkumisella on pahimmillaan katastrofaalisia seurauksia.
– Jos tilanne eskaloituu vielä kaksi vuotta lisää, kun meillä on jo nyt aika paljon ääripuolueita nousussa... historiassa näistä on syttynyt maailmansotia, Törnqvist toteaa synkästi.
– Silloin on ihan sama, mikä valuutta on käytössä. En ymmärrä, miksi takerrutaan yhteen valuuttaan.
Henkilöt: Stefan Törnqvist, Roger Wessman
Yritykset: Ålandsbanken, Nordea
Paikat: Kreikka
Muut asiasanat: Raha, Talous, Euroopan velkakriisi, Kreikan tukipaketti, Euro, Euroopan unioni