Psykopatologia.munfoorumi.com

Ressun lukio nousi lukiovertailun ykköseksi
1.6.2012 9:11 | 0 | Marjukka Liiten http://www.hs.fi/kotimaa/Ressun+lukio+n ... 5572236474

Helsinkiläinen Ressun lukio nousi tänä keväänä ykköseksi Helsingin Sanomien lukiovertailussa, joka tehdään ylioppilastutkintomenestyksen mukaan.

Viime vuonna ensimmäiselle sijalle ohi helsinkiläislukioitten kiilasi espoolainen Etelä-Tapiolan lukio, joka joutui nyt tyytymään toiseen sijaan.

Kolmanneksi tuli nyt monien vuosien ykkönen, Helsingin suomalaisen yhteiskoulun lukio (SYK), neljänneksi Luostarivuoren lukio Turusta ja Viidenneksi Helsingin normaalilyseo.

Lukiot on pantu järjestykseen tutkinnon neljän pakollisen aineen perusteella. Ressun pistemäärä oli nyt 23,7, kun joissakin helsinkiläislukioissa saalis jäin 15 pisteen kieppeille.

HS.fi julkaisee koko listan piakkoin.

19:15
L Laudatur 6
E Eximia cum laude approbatur 5
M Magna cum laude approbatur 4
C Cum laude approbatur 3
B Lubenter approbatur 2
A Approbatur 1

Epä reilua. Parhaat opin ahjot keskittyvät pääkaupunkiseudulle.

Lukioiden menestys kevään 2012 ylioppilaskirjoituksissa
1.6.2012 9:45 | 2 | HELSINGIN SANOMAT http://www.hs.fi/kotimaa/Lukioiden+mene ... 5572246236

* Ylioppilaaksi valmistuneet
** Keskiarvo neljän pakollisen aineenpistemääristä.

P ä i v ä l u k i o t

Koulu Kunta Yliopp* Keskiarvo**
1 Ressun lukio Helsinki 153 23,27
2 Etelä-Tapiolan lukio Espoo 120 23,23
3 Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu Helsinki 103 22,62
4 Luostarivuoren lukio Turku 112 22,08
5 Helsingin normaalilyseo Helsinki 73 21,84
6 Lahden yhteiskoulun lukio Lahti 128 21,82
7 Kulosaaren yhteiskoulu Helsinki 54 21,15
8 Katedralskolan i Åbo Turku 64 21,06
9 Siikalatvan lukio Siikalatva 15 20,87
10 Gymnasiet Lärkan Helsinki 115 20,77
(- -)
393 Helsingin Uuden yhteiskoulun lukio Helsinki 43 14,74
394 Ranuan lukio Ranua 23 14,70
395 Karjasillan lukio Oulu 63 14,51
396 Konneveden lukio Konnevesi 2 14,50
397 Tervolan lukio Tervola 14 14,50
398 Porlammin lukio Lapinjärvi 12 14,33
399 Kuhmoisten lukio Kuhmoinen 9 13,67
400 Muurolan lukio Rovaniemi 8 13,38
401 Rautjärven lukio Rautjärvi 5 13,20
402 Apollon yhteiskoulu Helsinki 39 12,87

A i k u i s l u k i o t
(- -)

K a n s a n o p i s t o t
(- -)

Nykymaailman meno on semmoista, että kun on päässyt jatko-opiskelupaikkaan, niin yo-kirjoituksissa saatu menestys romahtaa käytännön elämän kannalta lähelle nollaan. Tietty hyvin pärjännyt oppilas hyvillä opiskelutaidoillaan pääsee varmemmin seuraavaan kouluun ja menestynee siellä esim keskivertoa paremmin.

Myöhemmin työelämässä on oikeastaan merkitystä vain sillä, että onko yo-paprut vai eikö ole. Tai oikeastaan merkitystä on vain sillä, että onko päässyt jatko-opiskelut läpi vai ei.

Onko Masalan lukio - entinen huipunhäntä - petrannut?

Olisiko kuitenkin järkevämpää arvioida lukioita sen perusteella kuinka oppilaat pärjäävät elämässä.

Ei, eikä se ole oikein mahdollistakaan.

http://www.stat.fi/org/historia/ylioppilastutkinnot_001.gif

1800-luvun loppupuolella ylioppilastutkinnon suoritti vuosittain pari sataa henkeä eli noin puoli prosenttia ikäluokasta. 1910-luvun alussa ylioppilastutkintojen määrä ylitti tuhannen. 1950-luvulta lähtien ylioppilastutkintojen määrä alkoi nopeasti kasvaa. Vuonna 2008 suoritettiin 32 592 ylioppilastutkintoa, joista tyttöjen suorittamien tutkintojen osuus oli 57 prosenttia.

Lisätietoja koulutustilastoista

Päivitetty 8.9.2009 http://www.stat.fi/org/historia/ylioppi ... innot.html

Kertooko tuo lukioitten paremmuusjärjestys hyvästä opettaja kunnasta vai hyvästä rehtoristä, joka on osannut johtaa koulua erin omaisesti vai kertooko se siitä, että oppilaat ovat erityisen fiksuja opettajista ja rehtorista huolimatta?

Mites muuten suvi virren kieltänyt Lato kartanon lukio pärjäsi?

Onko suvivirrellä oppilaita tyhmistävä vaikutus?

Ylioppilaiden alennusmyynti

1.6.2010 21:50 J. Sakari Hankamäki

Miesten oikeudet, Feminismi, Syrjintä, Miesten asema,
Naisten asema, Suosiminen, Yliopistot, Tiedepolitiikka,
Tieteen puolueellisuus, Ylioppilaat, Ylioppilaskirjoitukset,
Lukiot, Naisten suosiminen, Tasa-arvo, Yliopistopolitiikka,
Opiskelijat, Syrjäytyminen 9 kommenttia

Uudet ylioppilaat ovat kevään merkki, ja on jälleen aika ottaa kantaa koulutuspolitiikkaan.
Suomessa valmistuu nykyään yhtä paljon tohtoreita kuin ennen vanhaan maistereita.
Maistereita puolestaan valmistuu kuin ylioppilaita muinoin. Ja ylioppilaaksi kirjoittaa
puolet ikäluokasta. Määrien paisuminen ei selity vain kansan sivistystason kohoamisella.
Sosiaalidemokraattisessa koulutuspolitiikassa laatu on muuttunut määräksi aidon
dialektiikan mukaisesti.
(- -)

Ylioppilastutkinto on hirmuisesti helpottunut

Nykyään ylioppilaaksi kirjoittaa noin 35 000 nuorta eli noin puolet ikäluokasta
(vuonna 1918 vain 1½ % ikäluokasta). Vuosina 1950 - 2000 ylioppilaiden määrät
kasvoivat rajusti:

Vuosi noin
1950 .4000
1960 .7500
1970 17500
1980 27500
1990 29500
2000 35000

Tilastollisesti avioiden ylioppilastutkinto on tuntuvasti helpottunut.
Niinpä Niinistön vuoden 1967 yleisarvosana approbatur vastaa hyvinkin
nykyistä magna cum laudea.

Ei kai ylioppilaitten määrästä voi vetää sellaista johtopäätöstä, että tutkinto olisi helpottunut.

Kyllä voi, koska arvosana-jakauma on pysynyt suunnilleen samana.

Ei voida olettaa, että porukan äly on vastaavasti kasvanut.

Voidaanko olettaa, että 100 vuotta sitten ylioppilaiksi pääsivät vain penaalin terävimmät kynät?

Minusta ylioppilaaksi pääsy kertoi enemmän vanhempien varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta.

Äveriäämpiä jurppi nykyään, kon jälkikasvu joutuu kilpailemaan lahjakkaitten demaritaustaisten nuorten kanssa.

Ennen harvempien rikkaiden tyhmät pennut ja nykyään myös köyhien lukuisat välkyt pennut
(mutta myös tyhmemmät) pääsevät lukioon. Ko. demografinen muutos ei kuitenkaan riitä
kompensoimaan sitä, että läpipäässeiden määrä on moninkertaistunut.