Psykopatologia.munfoorumi.com

Suomalaiseen upseerikoulutukseen hakeutuu käytännöllisiä ihmisiä.
Pitäisi hakeutua enemmän akateemisia ajattelijoita, todetaan
tuoreessa väitöskirjassa. Arkistokuvassa rauhanturvaaja tehtävässään.

Puolustusvoimien ”todellinen ongelma” paljastui
Julkaistu: 23.4.2012 15:29 Teemu J. Kammonen

Maapuolustuskorkeakoulu ei kykene tuottamaan riittävästi strategisesti lahjakkaita upseereita puolustusvoimien johtoon.
Ongelma on "todellinen" ja sen vaikutukset näkyvät Suomen puolustusvalmiudessa jo noin kymmenen vuoden kuluttua.

Tieto selviää MPKK:n opiskelijavalintoja tutkineen Mika Aallon väitöskirjasta. Väitöstarkastetaan torstaina Aalto-yliopistossa.

- Ongelma on todellinen Suomessa ja myös kansainvälisesti. Kadettikoulun valinnat ovat kehittyneet puolivahingossa suosimaan käytännönläheisiä suorittajatyyppejä, Aalto kertoo Uudelle Suomelle.

- Kadettien akateemiset valmiudet opiskeluun, opiskelumotivaatio ja kiinnostukset eivät aina riitä tiedeyliopiston tasoiseen opiskeluun.

Aalto huomasi tutkimuksessaan, että akateeminen lahjakkuus kulkee käsi kädessä ihmisen strategisen lahjakkuuden kanssa.
Koska MPKK:n pääsykoe suosii tiedostamatta epäakateemisia hakijoita, voi strategisten osaajien puute haitata Suomen puolustuskykyä tulevaisuudessa.

Vaara on "todellinen", Aalto sanoo.

- Tänä keväänä ilmoitetut säästötoimet ovat vain pientä. Suurempi uhka on se, että kadeteiksi ei saada riittävän päteviä opiskelijoita, Aalto sanoo suoraan.

Kadettiongelma johtuu kahdesta asiasta: yhtäältä käytännöllisten suorittajien suosimisesta valinnoissa ja toisaalta MPKK:n nykyisestä asemasta tiedeyliopistona.

Tiedeyliopiston status on muuttanut kadettien opiskelun tapaa akateemisempaan suuntaan, mutta kadettikouluun hakevien ihmisten kyvyt, luonne ja osaaminen eivät ole muuttuneet.

- Rekrytoinnissa pitäisi ottaa huomioon, että kadettikouluun hakeutuisi myös akateemisesti lahjakkaita opiskelijoita, Aalto ehdottaa.

Aallon mukaan tiedeyliopistojen opiskelijoiden akateemiset valmiudet ovat ongelma myös muissa yliopistoissa, sillä Suomen koulujärjestelmässä yliopistotasoisten korkeakoulujen opiskelijapaikkoja on lisätty yli akateemisesti lahjakkaiden suomalaisnuorten.

Maanpuolustuskorkeakoulussa ja sotilaskoulutuksessa ongelma on kuitenkin muuta akateemista maailmaa hankalampi.

Aallon väitöstilaisuus järjestetään torstaina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Minä luulen, että sotilasuralle ylipäätään hakeutuu "akateemisesti vähemmän lahjakkaat".

Nykyään puolet valmistuu ylioppilaaksi, mutta vain 15 %:ll heistä on yliopistovalmius.

Kritiikki on aina tarpeen. Puolustusvoimat perehtynee tutkimukseen ja hyödyntää, jos jotain on hyödynnettävissä.

Strategikkoja tarvitaan usealle alalle. Ihan hyvin nuo upseerit ovat tehtävissään pärjänneet kotimaassa ja ulkomailla. Mitenkäs muut vaikkapa talouden alalla?

"Sotilasotteluissakin on tullut aina vähintään hyvä kakkossija, muiden sarjassa pelanneiden saadessa turpiin oikein kunnolla."

Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) läpäisi kehuvin arvosanoin korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnin. Kaikki Suomen yliopistot ja korkeakoulut eivät muuten ole vielä arviointiin uskaltautuneet - miksiköhän?
MPKK on kehittänyt ja kehittää toimintaansa mm. ko. arvioinnin palautteen perusteella.

Mitä lisäarvoa Mika Aallon tutkimus toi keskusteluun?

Ensinnäkin, hakijamäärän turvaamiseksi upseerien ammatin kilpailukyky on turvattava nousujohteisella urakehityksellä ja kilpailukykyisillä palkoilla kaikilla tehtävätasoilla.

Toiseksi, hakijoiden soveltuvuus on testattava akateemisten valmiuksien lisäksi ,tai oikeastaan ennen niitä, soveltuvuuskokeilla: johtajaominaisuudet, paineensietokyky, fyysinen suorituskyky, terveys, huumausainetestit jne.

Kolmanneksi, upseereita on edelleen koulutettava puolustusvoimien eri tehtäviin osaamisvaatimusten perusteella perustutkinnoilla (sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto) ja jatkotutkinnoilla (yleisesikuntaupseerin tutkinto ja sotatieteiden tohtorin tutkinto). Upseerien osaaminen on varmistettava jatkossakin tehtävissä harjaantumalla eri toimialoilla, hallintoyksiköissä ja kansainvälisissä tehtävissä.

Neljänneksi, ylimpien upseerein tehtävät ja palkkaus on pidettävä kilpailukykyisinä.

Aallon tutkimus vahvisti jo aiemmin tiedossa olleita asioita ja antanee aihetta yllä olevien johtopäätösten varmistamiseen. Suomella on niin hyvät upseerit kuin kansa haluaa ja ansaitsee.

Tervetuloa, ILHannu!

Minusta edellä esiin tuotu ei ole Puolustusvoimien "todellinen" ongelma,
vaan läpeensä väärä painotus puolustushaarojen välillä sekä
kertausharjoitusten alasajo (kun niitä pitäisi lisätä peruskoulutuksenkin
kustannuksella).

Mikä mahtaa olla eri puolustushaarojen osuus kokonaisbudjetista?
Kyselinkin tätä kerran PE:stä. Vastaaja ei pystynyt vastaamaan ja
siirsi puhelun ao. budjetti-henkilölle, joka ei kuitenkaan ollut
paikalla yms.

[Siirto psykologiasta yleiseen 22:50]

ILHannu kirjoitti:Kritiikki on aina tarpeen. Puolustusvoimat perehtynee tutkimukseen ja hyödyntää, jos jotain on hyödynnettävissä.

Strategikkoja tarvitaan usealle alalle. Ihan hyvin nuo upseerit ovat tehtävissään pärjänneet kotimaassa ja ulkomailla.
Mitenkäs muut vaikkapa talouden alalla?
(- -)

Puolustusvoimien edustajien strateginen tyhmyys tuli esiin mm. laitoksen parhaiden voimien TV-haastatteluissa
ennen Persianlahden sotaa (1991) ja ennen Irakin sotaa (2003).

Persianlahden sota piti alkaman maahanlaskuilla, kun se alkoi kuukauden massiivisilla B-52 -ilmapommituksilla
(maajoukkojen ollessa "poteroissaan".)

Irakin sodan piti alkaman suunnilleen samalla tavalla, mutta se alkoikin maajoukkojen hyökkäyksellä
(jota edelsi vain Saddamin surmaamisyritys B-17 -lentopommituksella ja perään risteilyohjuksilla).
Pyrittiin heti antaman viholliselle shokki-vaikutus kaikilla aseilla.