Hermiitti kertoo

[Psykopatologia]

http://hermiitti.blogspot.com/2012/03/e ... desta.html

http://hermiitti.blogspot.com/2012/04/h ... ilata.html (16.4.2012)

[Kivenheittäjä]

...

[Riidankylväjä]

Hermiitti on kuitenkin toimelias ja saanut aikaan jo kaksi kirjaa. Minusta hyvä saavutus.

[Psykopatologia]

Kyseessä on (taas) kokooma verkkokirjoituksista.

[Kahvi]

Aa... Tukiasemallakin vaikuttanut Hermit on siis ryhtynyt kirjailijaksi!

Jos muistan oikein, niin herra oli aika huonossa hapessa välillä. Liekö peräti haettu tahdosta riippumattomaan hoitoon, kun ei omat siivet enää kantaneet ollenkaan. Jos nyt muistan tuon oikein Hermitistä, niin onhan se aikamoinen kuntoutuminen jos sieltä ojanpohjalta on ponnistanut itsensä edes sen verran "täyspäisten" joukkoon, että on kyennyt kirjojakin julkaisemaan. Hatunnoston paikka ehdottomasti!

Pitäisi varmaan lukea, muutoinhan itse sisältöön en voi kommentoida mitään.

[Psykopatologia]

Kaksi poikaakin on.

[Kivenheittäjä]

...

[Maitoparta]

Se on ihan hyvä, että nykyään pystyy julkaisemaan kirjoja niin helposti omakustanteena. Tietty huonoa on se, että esimerkiksi minä olen julkaissut sellaasta skeidaa että alta pois ollessani huonossa jamassa, onnekseni en sentään omalla nimelläni. Mutta onnittelut Hermitille, että uskaltaa omia ajatuksiaan tuoda esille omalle nimellään, itse en kyllä tohtisi.

[Mirri]

Hermiitti on kuitenkin toimelias ja saanut aikaan jo kaksi kirjaa. Minusta hyvä saavutus.

Kuka tahansa pystyy kirjoittamaan 400 sivua monotonista tekstiä päivittäisistä tekemisistään muutaman vuoden ajalta, jos vain viitsii vaivautua. Tuollaisen kirjan kirjoittaminen ei ole sinällään minkäänlainen "saavutus".

Kyllä se skitsofreniapotilaalle voi olla aikamoinen saavutus. Ei pidä paikkaansa, että skitsofreniaa sairastava ihminen välttämättä ihan noin vain pystyisi tekemään sen jota sinä vähättelet; kirjoittamaan satoja sivuja tekstiä, ja saattamaan tuotoksensa kansien väliin myyntikuntoon. Päinvastoin monelta skitsofreniapotilaalta moinen saavutus kaikkinensa jäisi tekemättä.

Sanoit, että jos vain viitsii vaivautua... Siinähän se ydinasia onkin; skitsofrenia kovin herkästi aiheuttaa tahdottomuutta ja aloitekyvyttömyyttä. Niinpä asiat, jotka tuntuvat muista ihmisistä pikkujutuilta, voivat olla skitsofreniaa sairastavalle aikamoisia päättäväisyyden ja tahdonlujuuden osoituksia - eli merkkejä hyvin edenneestä toipumisesta.
Sitä paitsi, jos ollaan 'rehellisiä' - onko oikeasti pikkujuttu se, että ihminen (vakavasti sairas psykiatrinen potilas!) on niin aktiivinen, että saa aikaiseksi kirjoja? Moni voimattomuudessaan ja 'saamattomuudessaan' vain tyytyy vain uneksimaan moisesta, vaikkei edes olisi mitenkään kovin vakavasti sairas tapaus.

Kivenheittäjä, ethän vain kadehdi, ethän?

[Mirri]

Kyllästynyt, kiva, ettet kadehdi.

[Psykopatologia]

Kuntoutujan tiehän ei ole varsinainen kirja muun kuin ehkä alun ja
lopun osalta, jotka eivät ole työstämätöntä päiväkirjamateriaalia.

Kuka tahansa päiväkirjan pitäjä voisi julkaista tekstinsä "kirjana".

[Mirri]

Niin voisi, jos jaksaisi, pystyisi, voimat ja tahdonlujuus riittäisivät. Ja toki tarvittaisiin muiden resurssien lisäksi rahaa, joten sekin asia vaatisi aloitekykyä vielä erikseen.

Noin ajatellen kyseinen asia on aikamoinen punnerrus.

[Psykopatologia]

Se on ihan hyvä, että nykyään pystyy julkaisemaan kirjoja niin helposti omakustanteena.
(- -)

Tervetuloa, Maitoparta!

[Hilppa]

Niin voisi, jos jaksaisi, pystyisi, voimat ja tahdonlujuus riittäisivät. Ja toki tarvittaisiin muiden resurssien lisäksi rahaa, joten sekin asia vaatisi aloitekykyä vielä erikseen.

Noin ajatellen kyseinen asia on aikamoinen punnerrus.

Minä en ymmärrä, miten jaksat suhtautua (tässäkin ketjussa) Hermitin kirjoittamaan tuotantoon noin kaunosieluisesti, ymmärtävän pitkämielisesti ja rohkaisevasti. Vähempikin olisi riittänyt.

[Kivenheittäjä]

...

[takaovi]

Niin voisi, jos jaksaisi, pystyisi, voimat ja tahdonlujuus riittäisivät. Ja toki tarvittaisiin muiden resurssien lisäksi rahaa, joten sekin asia vaatisi aloitekykyä vielä erikseen.

Noin ajatellen kyseinen asia on aikamoinen punnerrus.

Minä en ymmärrä, miten jaksat suhtautua (tässäkin ketjussa) Hermitin kirjoittamaan tuotantoon noin kaunosieluisesti, ymmärtävän pitkämielisesti ja rohkaisevasti. Vähempikin olisi riittänyt.

Ihanko tosissasi olet kateellinen, kun jotain kehutaan liian paljon?
Voi hyvänen aika. Jos minä kirjoittaisin näin:

"Minä en ymmärrä, miten jaksat suhtautua (tässäkin ketjussa) Kyllästyneen kirjoittamaan tuotantoon noin kaunosieluisesti, ymmärtävän pitkämielisesti ja rohkaisevasti. Vähempikin olisi riittänyt"

Se olisi varmaan nettikiusaamista mutta, kun kohteena on Hermit joka ei ole täällä, kyseessä on vaan ihana kirjoitus.

[Mirri]

Niin voisi, jos jaksaisi, pystyisi, voimat ja tahdonlujuus riittäisivät. Ja toki tarvittaisiin muiden resurssien lisäksi rahaa, joten sekin asia vaatisi aloitekykyä vielä erikseen.

Noin ajatellen kyseinen asia on aikamoinen punnerrus.

Minä en ymmärrä, miten jaksat suhtautua (tässäkin ketjussa) Hermitin kirjoittamaan tuotantoon noin kaunosieluisesti, ymmärtävän pitkämielisesti ja rohkaisevasti. Vähempikin olisi riittänyt.

Älä välitä, en minäkään kaikkia asioita ymmärrä. Käsittääkseni ei tarvitsekaan. Ei sinunkaan tarvitse ymmärtää minun suhtautumisiani. Tämä on kommentissasi hauska kohta: Vähempikin olisi riittänyt. Loukkaannut varmaan taas, mutten mahda mitään sille, että rupesi hymyilyttämään; tuli auttamattomasti mieleeni myrtsinä sivussa seuraava pikkuinen, jota harmittaa jonkun toisen saama myönteinen palaute. Myönteisen palautteen kohdalla vähempikin riittäisi, mutta kielteistä palautetta ja suoranaista lyttäämistä varmaan olisit ymmärtänyt enemmänkin - tuskin olisit sanonut, että vähempikin olisi riittänyt.

Takaoven kanssa olen samaa mieltä; täällä saadaan näköjään sanoa toisista kirjoittajista oikeastaan mitä vain - kunhan vain Kyllästynyttä ymmärretään ja häntä kohtaan ollaan myötätuntoisia, eikä vahingossakaan sanota mitään kielteiseen viittaavaa.
Tai sitten täällä on jokin Psykopatologian ja Kyllästyneen mielen mukainen inhokkilista, jonka mukaan eletään ja kirjoitetaan. Inhokit tietysti ovat vihollisia; heistä saadaan kirjoittaa mitä tahansa - mitä enemmän lytätään sitä parempi, kuten tässä ketjussa on nähtävissä.

[takaovi]

Ihanko tosissasi olet kateellinen, kun jotain kehutaan liian paljon?
Voi hyvänen aika. Jos minä kirjoittaisin näin:

"Minä en ymmärrä, miten jaksat suhtautua (tässäkin ketjussa) Kyllästyneen kirjoittamaan tuotantoon noin kaunosieluisesti, ymmärtävän pitkämielisesti ja rohkaisevasti. Vähempikin olisi riittänyt"

Se olisi varmaan nettikiusaamista mutta, kun kohteena on Hermit joka ei ole täällä, kyseessä on vaan ihana kirjoitus.

Olet oikeassa, kyllä tuo on nettikiusaamiselta pahasti haisee. Kohteena ei kuitenkaan ole Hermit vaan minä.

Olipas hienosti leikattu minun viestini ja noin saatiin taas Kyllästyneestä marttyyri.

[Maitoparta]

Se on ihan hyvä, että nykyään pystyy julkaisemaan kirjoja niin helposti omakustanteena.
(- -)

Tervetuloa, Maitoparta!

Kiitos.

Sen verran lisään vielä, että en kyllä ostaisi Hermitin kirjaa. Tosin en muutenkaan paljoa ostele kirjoja. Viimeksi taisin ostaa Runokauppa Kattilasta pari käytettyä Tommy Tabermanin teosta. Leif Färdingiä kyselin, mutta kuulemma menevät heti kaupaksi, kun sattuu tulemaan myyntiin.

[takaovi]

Aivan niin, on oikein loukata Hermitiä mutta ei Kyllästynyttä.