Voimalassa eläinrakkaudesta 27.3.2011
Lähetetty: 27.03.2012 16:08TV1 klo 21.55 - 22.45
Ti 27.3 klo 21.55. Asiaa eläinrakkaudesta.
Miksi koira on ihmisen paras
ystävä, mutta sika kelpaa vain syötynä? Mukana professori Seppo Turunen,
kirjailija Tiina Raevaara, tutkija Helena Telkänranta ja toiminnanjohtaja
Kati Pulli Animaliasta.
Korkeasaaren entinen johtaja Seppo Turunen kirjoittaa kirjassaan
Lemmikkielämää (Gaudeamus 2011), että Suomessa on aivan liikaa koiria ja
kissoja ”Pienillä toimenpiteillä Suomen 600 000 koiraa ja kissaa
vähenisivät vain pariin sataan tuhanteen.” Seppo Turunen suosittelee
näiden tilalle vähään tyytyviä jyrsijöitä. Hän ihmettelee sitä, miksi
ihmisillä on niin tiivis lemmikkisuhde, kun he samalla ovat täysin
välinpitämättömiä muulle luonnolle.
Ihmisen ja eläimen suhde on muutenkin ristiriitainen. Samaan aikaan kun
Espanjasta pelastetuille ja rotukenneleissä jalostetuille koirille puetaan
niittifarkkuja ja töppösiä, niin karppaavat kaupunkilaiset vähät
välittävät siitä, millaisissa oloissa heidän lounaspihvinsä on kasvatettu.
Sika, lehmä ja koira ovat älykkyydeltään yhdenvertaisia, mutta yhä
edelleen emakot joutuvat viettämään puolet elämästään ahtaissa
porsitushäkeissä.
Mikä on maapallon kannalta oikeaa eläinsuojelua? Onko nykyinen
lemmikkiharrastus pelkästään itsekästä luonnonvarojen haaskausta?
Ovatko eläinsuojelijat oikeassa, vaatiessaan kaikille eläimille
yhdenvertaista elinoikeutta? Tiina Raevaara sanoo kirjassaan Koiraksi
ihmiselle (Teos 2011), että kaikesta huolimatta koirat ovat parhaimmillaan
ihmiselle toisen ihmisen vertaisia elämänkumppaneita. ”Koira on paljon
vanhempi elementti ihmisen kulttuurissa kuin vaikkapa kristinusko, ja
ehkäpä se ansaitsisi hieman nykyistä enemmän arvoa ja tunnustusta
kollektiivisessa muistissamme.”
Ti 27.3 klo 21.55. Asiaa eläinrakkaudesta.
Miksi koira on ihmisen paras
ystävä, mutta sika kelpaa vain syötynä? Mukana professori Seppo Turunen,
kirjailija Tiina Raevaara, tutkija Helena Telkänranta ja toiminnanjohtaja
Kati Pulli Animaliasta.
Korkeasaaren entinen johtaja Seppo Turunen kirjoittaa kirjassaan
Lemmikkielämää (Gaudeamus 2011), että Suomessa on aivan liikaa koiria ja
kissoja ”Pienillä toimenpiteillä Suomen 600 000 koiraa ja kissaa
vähenisivät vain pariin sataan tuhanteen.” Seppo Turunen suosittelee
näiden tilalle vähään tyytyviä jyrsijöitä. Hän ihmettelee sitä, miksi
ihmisillä on niin tiivis lemmikkisuhde, kun he samalla ovat täysin
välinpitämättömiä muulle luonnolle.
Ihmisen ja eläimen suhde on muutenkin ristiriitainen. Samaan aikaan kun
Espanjasta pelastetuille ja rotukenneleissä jalostetuille koirille puetaan
niittifarkkuja ja töppösiä, niin karppaavat kaupunkilaiset vähät
välittävät siitä, millaisissa oloissa heidän lounaspihvinsä on kasvatettu.
Sika, lehmä ja koira ovat älykkyydeltään yhdenvertaisia, mutta yhä
edelleen emakot joutuvat viettämään puolet elämästään ahtaissa
porsitushäkeissä.
Mikä on maapallon kannalta oikeaa eläinsuojelua? Onko nykyinen
lemmikkiharrastus pelkästään itsekästä luonnonvarojen haaskausta?
Ovatko eläinsuojelijat oikeassa, vaatiessaan kaikille eläimille
yhdenvertaista elinoikeutta? Tiina Raevaara sanoo kirjassaan Koiraksi
ihmiselle (Teos 2011), että kaikesta huolimatta koirat ovat parhaimmillaan
ihmiselle toisen ihmisen vertaisia elämänkumppaneita. ”Koira on paljon
vanhempi elementti ihmisen kulttuurissa kuin vaikkapa kristinusko, ja
ehkäpä se ansaitsisi hieman nykyistä enemmän arvoa ja tunnustusta
kollektiivisessa muistissamme.”