Suomen tasavallan presidentin tehtävä
Lähetetty: 17.01.2012 16:42on menestyä neuvotteluissa Putinin kanssa. Mitään muita tehtäviä ei ole.
Höpötys arvojohtajuudesta on vain suvis-lehdistön yritys saada ote kansanvaalista. ”Kun kansa saa vallan, niin kuka sen saa”, kysyi Haavikko. Erkko vai ? (kysyy huu). Arvojohtajuus olisi mediasidonnaista, mutta presidentin tehtävät ovat laissa.
Vaikka Paavo Lipponen on yleensä väärässä, hän on oikeassa paheksuessaan vaalien muuttumista missi- ja misterivaaleiksi, sillä mitä muuta kuin asian hukkaamista on ominaisuuksien luettelo, jonka perusteella esimerkiksi nimimerkki Hilppa aikoo äänestää. Viittaan kintaalla allelainaamaani:
”Ensisijaisesti pyrin valitsemaan ehdokkaani hänen olemuksensa, osaamisensa, substanssin hallinnan, sosiaalisten taitojen/sivistyksen, oikeudenmukaisuuden tajun ja yleistietämyksensä perusteella. En äänestäessäni ajattele ehdokaan oletetun äänestäjäviiteryhmän ominaisuuksia.”
Ja kissan viikset. Aiemmin jo huomautin, että kuningasta valittaessa kierous on tärkein ominaisuus, jotta hän ei häviä neuvotetlussa naapurikuninkaalle (taas Paavo Haavikon ajatelma epäeksaktisti lainattuna).
Kenellä ehdokkaista on neuvotteluun naapurivaltiomme päämiehen kanssa vaadittavat ominaisuudet: kierous, rautainen tahto ja timanttinen äly ?
Rautainen tahto on epäilemättä Paavo Väyrysen ominaisuus, mutta hänen kuvaansa painaa läheiset suhteet N-liiton tiedusteluorganisaatioon KGB:hen. Ajatushan oli että Väykkä olisi perinyt UKK:n suhteet, mikä on ihan OK. Mutta tietääkö KGB enemmän Väykästä kuin Suomen julkisuus; jotain sellaista, joka rampauttaa hänen kysynsä menestyksellisesti neuvotella Veli Venäläisten kanssa ?
Kenelläkään ei mielestäni ole timanttista älyä. Suosikki Niinistö on hoitanut kampanjaansa lähinnä pitämällä suunsa kiinni ja näyttämällä huolestuneelta, vaikka varmaan olisi mieli tehnyt sanoakin jotain naisäänestäjien suosion valuessa hiljalleen Haavistolle.
Hullunkurisempaa vastapuolta macho-Putin tuskin voisi ajatella kuin presidentti Pekka Haavisto. Tässähän ei ole kysymys heimoristiriitojen sovittelusta, vaan Suomen edunvalvonnasta. Mieluiten ottaisin hommaan toisen Haaviston: Heikki Haaviston.
Soinin rattaita ei KGB jarruta: tahto ja pyrky hommaan vain puuttuu. Kokemustakaan ei vanjaneuvotteluihin ole, EU on tosin todettu konnien kerhoksi (EU:han on muutaman kansalaistensa etuja ajavan ja muutaman hyväuskoisen tomppelivaltion liitto - huu taas jotain lainaten. Eihän tässä tarvi itse ajatella, jos on hyvät sitaatit).
E.m. syystä presidentin toissijainen tehtävä on mäkättää julkisesti ERV- ja muita sopimuksia vastaan, jotka saattavat meidät konkurssiin. Soinin teho presidenttinä ei olisi juuri kummallisempi kuin oppositiopomonakaan, johan hän samaa saarnaa. Saarnan pitäjänä ”talousmies” ja presidentti Niinistö olisi hyvä Kataisen jarru, mutta hän ei nykyisellään ole paljon suutansa avannut liekö sitten jatkossakaan, asiahan ei kuulu presidentillisiin valtaoikeuksiin ja sen kilven taa pääsee.
Jos edelleen arvioisin myös miniklubin ehdokkaita päätehtävän kannalta, niin
Arhinmäkeä varjostaa se, että vasureilla on bolsevikki kaapissa,;
Lipponen on kolminkertainen petturi: kieli-, luokka- ja mahdollisesti myös maanpetturi - jälkimmäisestä olisi voinut tehdä selvityksen kaasuputkikonsultaation selvittämällä, mutta ei. Jäljelle jää se, että uusiakin sopimuksia naapurin kanssa voisi syntyä, jos vain julkisuudelta vältytään.
Bio-D:n kanssa neuvottelu Putinille varmaan maistuisi, jos pöytä kestäisi, mutta osaisiko Bio-D puolustaa etujamme - epäilen. Hän on mahd. kauniisti sanottuna tyhmä.
Jäljellä on vielä toinen naisehdokas, kävelymestari Essayah. Terävämmältä hän keskusteluissa vaikutti kuin ennakoin: osasi esittää tilastofaktoja muististaan, mutta vastapuolena olisi kuitenkin entisen ateistisuurvallan päämies - hui olkoon.
Höpötys arvojohtajuudesta on vain suvis-lehdistön yritys saada ote kansanvaalista. ”Kun kansa saa vallan, niin kuka sen saa”, kysyi Haavikko. Erkko vai ? (kysyy huu). Arvojohtajuus olisi mediasidonnaista, mutta presidentin tehtävät ovat laissa.
Vaikka Paavo Lipponen on yleensä väärässä, hän on oikeassa paheksuessaan vaalien muuttumista missi- ja misterivaaleiksi, sillä mitä muuta kuin asian hukkaamista on ominaisuuksien luettelo, jonka perusteella esimerkiksi nimimerkki Hilppa aikoo äänestää. Viittaan kintaalla allelainaamaani:
”Ensisijaisesti pyrin valitsemaan ehdokkaani hänen olemuksensa, osaamisensa, substanssin hallinnan, sosiaalisten taitojen/sivistyksen, oikeudenmukaisuuden tajun ja yleistietämyksensä perusteella. En äänestäessäni ajattele ehdokaan oletetun äänestäjäviiteryhmän ominaisuuksia.”
Ja kissan viikset. Aiemmin jo huomautin, että kuningasta valittaessa kierous on tärkein ominaisuus, jotta hän ei häviä neuvotetlussa naapurikuninkaalle (taas Paavo Haavikon ajatelma epäeksaktisti lainattuna).
Kenellä ehdokkaista on neuvotteluun naapurivaltiomme päämiehen kanssa vaadittavat ominaisuudet: kierous, rautainen tahto ja timanttinen äly ?
Rautainen tahto on epäilemättä Paavo Väyrysen ominaisuus, mutta hänen kuvaansa painaa läheiset suhteet N-liiton tiedusteluorganisaatioon KGB:hen. Ajatushan oli että Väykkä olisi perinyt UKK:n suhteet, mikä on ihan OK. Mutta tietääkö KGB enemmän Väykästä kuin Suomen julkisuus; jotain sellaista, joka rampauttaa hänen kysynsä menestyksellisesti neuvotella Veli Venäläisten kanssa ?
Kenelläkään ei mielestäni ole timanttista älyä. Suosikki Niinistö on hoitanut kampanjaansa lähinnä pitämällä suunsa kiinni ja näyttämällä huolestuneelta, vaikka varmaan olisi mieli tehnyt sanoakin jotain naisäänestäjien suosion valuessa hiljalleen Haavistolle.
Hullunkurisempaa vastapuolta macho-Putin tuskin voisi ajatella kuin presidentti Pekka Haavisto. Tässähän ei ole kysymys heimoristiriitojen sovittelusta, vaan Suomen edunvalvonnasta. Mieluiten ottaisin hommaan toisen Haaviston: Heikki Haaviston.
Soinin rattaita ei KGB jarruta: tahto ja pyrky hommaan vain puuttuu. Kokemustakaan ei vanjaneuvotteluihin ole, EU on tosin todettu konnien kerhoksi (EU:han on muutaman kansalaistensa etuja ajavan ja muutaman hyväuskoisen tomppelivaltion liitto - huu taas jotain lainaten. Eihän tässä tarvi itse ajatella, jos on hyvät sitaatit).
E.m. syystä presidentin toissijainen tehtävä on mäkättää julkisesti ERV- ja muita sopimuksia vastaan, jotka saattavat meidät konkurssiin. Soinin teho presidenttinä ei olisi juuri kummallisempi kuin oppositiopomonakaan, johan hän samaa saarnaa. Saarnan pitäjänä ”talousmies” ja presidentti Niinistö olisi hyvä Kataisen jarru, mutta hän ei nykyisellään ole paljon suutansa avannut liekö sitten jatkossakaan, asiahan ei kuulu presidentillisiin valtaoikeuksiin ja sen kilven taa pääsee.
Jos edelleen arvioisin myös miniklubin ehdokkaita päätehtävän kannalta, niin
Arhinmäkeä varjostaa se, että vasureilla on bolsevikki kaapissa,;
Lipponen on kolminkertainen petturi: kieli-, luokka- ja mahdollisesti myös maanpetturi - jälkimmäisestä olisi voinut tehdä selvityksen kaasuputkikonsultaation selvittämällä, mutta ei. Jäljelle jää se, että uusiakin sopimuksia naapurin kanssa voisi syntyä, jos vain julkisuudelta vältytään.
Bio-D:n kanssa neuvottelu Putinille varmaan maistuisi, jos pöytä kestäisi, mutta osaisiko Bio-D puolustaa etujamme - epäilen. Hän on mahd. kauniisti sanottuna tyhmä.
Jäljellä on vielä toinen naisehdokas, kävelymestari Essayah. Terävämmältä hän keskusteluissa vaikutti kuin ennakoin: osasi esittää tilastofaktoja muististaan, mutta vastapuolena olisi kuitenkin entisen ateistisuurvallan päämies - hui olkoon.