Terrorismi on kiistelty käsiteKolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 34/2009.
Terrorismista on tullut kestoaihe maailman uutisvirtoihin viimeistään syyskuusta 2001 lähtien. Uusimmat terroriuutiset on kerrottu Irakista maan sisäisenä väkivaltana ja Afganistanista, jossa presidentin ja aluejohtajien vaalit käytiin terroriuhan alla. Myös Venäjän Kaukasuksella politikoidaan taas terrori-iskuin.
Kaksi asiaa vaikuttaa siihen, että maailman uutisvirroissa terrorismi näyttää ehtymättömältä aiheistolta. Terrori-iskuja on ollut viime vuosina poikkeuksellisen paljon ja toiseksi ne ovat aina mediaseksikäs aihe. Terroristit tavoittelevatkin suurta mediajulkisuutta ja tässä he ovat paljolti onnistuneet.
Uutisointia syvällisemmin katsottuna terrorismi on vaikea aiheisto. Mitä terrorismi oikeastaan on? Ketkä ovat terroristeja? Onko terrori mistään syystä oikeutettua toimintaa? Miten terrorismia torjuttaisiin?
Vaikka terrorismia on harjoitettu jo vuosituhansien ajan, sitä ei ole vieläkään kiistattomasti määritelty. Viimeksi YK-piirissä etevät juristit ja valtio-oppineet ovat yrittäneet määritellä, mitä terrorismi on. Yrityksessä epäonnistuttiin ja määritelmä on yhä auki. Huomattakoon, ettei tämä ole estänyt tekemästä kansainvälisiä sopimuksia terrorismin torjumiseksi.
Mitä siis torjutaan?
Maallikkojärjellä ajateltuna terrorismi on laitonta väkivaltaa poliittisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin, uhreina usein viattomia ihmisiä. Tällä määritelmällä terrorismista rajautuu pois rikollinen väkivalta, joka ei siis ole poliittista. Kiistanalaiseksi asiaksi jää tässäkin se, kenellä on laillinen oikeus käyttää väkivaltaa.
Hyvin järjestäytyneissä yhteiskunnissa on sovittu, että yksinoikeus väkivallan käyttöön tarvittaessa on vain poliisilla ja puolustusvoimilla. On kuitenkin huonosti järjestäytyneitä valtioita ja yhteiskuntia, joissa kaikki eivät hyväksy tuollaista sopimusta. Saatetaan ryhtyä väkivaltaiseen toimintaan omalla oikeutuksella.
]Yleisimmin tunnettua terrorismia onkin sellaisten vapautusliikkeiden toiminta, jotka ovat tavoitelleet väkivaltaisin keinoin itsehallintoa tai itsenäisyyttä edustamalleen väestölle. Tunnettuja esimerkkejä näistä ovat Palestiinan vapautusjärjestö PLO ja sen kanssa kilpailevat palestiinalaisjärjestöt, LTTE-tamilitiikerit Sri Lankassa, tosin nyt taisteluissa hävinneinä, Namibian vapautusjärjestö SWAPO aikoinaan taistelunsa voittaneena ja Baskimaan vapautusjärjestö ETA nyt ainoana terrori-iskujen tekijänä Euroopassa.
Näiden ja muidenkin vapautusliikkeiden aktivistit ja soturit ovat suunnanneet väkivaltaiset iskunsa ennen muuta niiden hallitusten kohteisiin, joiden he katsovat sortavan ja alistavan kansojaan. Toisinaan he syyttelevät näitä hallituksia valtioterrorismista. Voiko valtiovaltakin syyllistyä terrorismiin?
Kyllä, jos valtiovalta käyttää väärin yksinoikeuttaan väkivaltaan. Esimerkkejä löytyy niin historiasta kuin nykyajasta. Ajanlaskumme alussa kuningas Herodes harjoitti valtioterrorismia, kun hän tapatti Palestiinassa kaikki alle kolmivuotiaat poikalapset. Neuvostoliiton johtajana Stalin syyllistyi suureen terroriin valta-asemansa säilyttämiseksi. Samasta syystä aikoinaan Ugandassa Idi Amin ja Irakissa Saddam Hussein tuhosivat massamurhin oman maan kansalaisia.
Terroria voivat siis harjoittaa valtasuhteen molemmat osapuolet, niin hallitut kuin hallitsijat. Valtioiden sisäisissä valtataisteluissa terrorismilla saattaa olla valtiorajat ylittäviä ulottuvuuksia. On selkkauksia, joissa ulkovalta todistetusti tukee terroristeja, omista syistään. Afganistanin Taleban-hallinto suojeli Osama bin Ladenia. Palestiinalaisten Hamas-järjestön johtaja saa asua turvapaikassa Syyriassa. Pakistan tukee Kashmirin muslimisotureita. Libanonissa Hizbollah-militia on paljolti Iranin luomus.
http://formin.finland.fi/Public/Print.a ... ntentlan=1
Viimeksi muokannut Sans nom päivämäärä 27.07.2011 14:44, muokattu yhteensä 1 kerran