Psykopatologia.munfoorumi.com

Ei ole kummallista.

Jep, tiedossa on. Olen tienannut osa-aikatyössä vähemmänkin kuin peruspäivärahan.

Vaikea uskoa että tuilla elävä saisi käteen 1100 euroa. Jutussa ei tarkenneta, keitä kaikkia tarkoitetaan tuilla elävillä. Tein hiukan laskelmia, otin esimerkiksi henkilön, joka olisi yksinelävä työtön, joka asuu pääkaupunkiseudulla.

Hän saisi KELA:n mukaan työmarkkinatukea 553 euroa kuukaudessa, joka on veronalaista tuloa ja siitä tehdään 20 prosentin ennakkopidätys.
( Lähde = KELA)

Laskin KELA:n laskurilla arvion asumistuesta, jota henkilö saisi oletuksena, että hän asuisi yksiössä, jonka pinta -ala on 20 neliötä ja vuokra 400 ( edullinen, 20 neliöstä pyydetään jopa 625 euroa/kk, katsoin vuokra-asuntojen hintoja), vesilasku pieni ja asunnossa ei olisi erillisiä lämmityskuluja vuokran lisäksi.

Hän saisi asumistukea 225.28 euroa kuukaudessa, yhteensä siis työmarkkinatuki + asumistuki 778.28 euroa.
Tuosta summasta vähennetään asumismenot kuukaudessa, 415 euroa, jolloin jää 363.28 käyttörahaa. Sillä rahalla pitäisi maksaa ruoka, vaatteet, lääkärikulujen ja lääkelaskujen oma-vastuuosuudet ja mahdolliset bussimatkat, jotta pääsee mm. hakemaan töitä. Ei mikään ihme, että tuohon tarvitsee toimeentulotukea lisäksi. Sitä kuitenkin ymmärtääkseni annetaan harkinnanvaraisesti niihin tarpeisiin, joihin sitä hakee ja kuitit on esitettävä.

Juttu oli kirjoitettu mielestäni ikävän kokoomushenkiseen sävyyn. Pohdittiin tukien leikkaamista. Mitä jos sen sijaan korotettaisiin palkkoja, jotta se pienituloinenkin eläisi omalla palkallaan? Pienituloiset joutuvat myös käyttämään joskus noita tukia, joten asetelma ei oikeasti ole noin mustavalkoinen, työssäkäyvät versus tuen saajat, kuten jutussa luotiin mielikuva. Minimipalkka voisi olla vaikkapa 2500 euroa kuukaudessa.

Kyllästynyt kirjoitti:

Kuutar kirjoitti:... Juttu oli kirjoitettu mielestäni ikävän kokoomushenkiseen sävyyn. Pohdittiin tukien leikkaamista. Mitä jos sen sijaan korotettaisiin palkkoja, jotta se pienituloinenkin eläisi omalla palkallaan? Pienituloiset joutuvat myös käyttämään joskus noita tukia, joten asetelma ei oikeasti ole noin mustavalkoinen, työssäkäyvät versus tuen saajat, kuten jutussa luotiin mielikuva. Minimipalkka voisi olla vaikkapa 2500 euroa kuukaudessa.

Lihavointi minun.

Hieno ajatus, mutta kuka sen maksaa?

Hups. Tarkoitin 1500 euroa, muutama satanen vähintään lisää nykyisen pienituloisen keskiansioihin, jotta työllään todella eläisi, eikä tarvitsisi käyttää tukia.
(Keskiansioilla viittaan jutun esimerkkilaskelmien lukuihin)

Mielestäni otsakkeen muotoilu ei sinänsä muuta asian sisältöä. Sen sijaan kirjoituksen toimittaneen henkilön näkemys tuilla elämiseen ja pienipalkkaisen työn tekemiseen on verraten elitistinen. Eikö muka 141 euroa ole raha eikä mikään? Sillähän saa mm. 40,3 pullollista Jormaa (konstailematonta suomalaista väkevää viiniä, á 0,75 l)/taivaallisen hyvillä vaimennuksilla varustetut uudet hyvinmuotoillut juoksulenkkarit/monta askia tupakkia/helsinkiläisen joukkoliikenteen seutulipun. Harva tosin pystyy juomaan 40:tä pullollista Jormaa ja samalla säilyttämään työssäkäyvän kuntoisuuskelpoisuuden.

Joillekin tietenkään 141 euroa ei ole mitään, joten he varmasti luopuvat siitä ilomielin jonkun toisen hyväksi.

Maria kirjoitti:Eikö muka 141 euroa ole raha eikä mikään?

Jos työn tekemisen pääasiallinen motiivi on raha,
141 euroa on pieni korvaus täydestä työkuukaudesta.
Varsinkin, jos joutuu ostamaan rahalla sen kuukausilipun...

Tuet ovat liian suuria, jos työnteko ei kannata...

valkosiipi kirjoitti:Varsinkin, jos joutuu ostamaan rahalla sen kuukausilipun...

Olettaen, että haluaa käyttää rajatonta liikkumisvapauttaan seutuliikenteessä,
työttömällekin edullisin vaihtoehto on matkakortin aikaveloitus/vuosilippu.
Mutta jos aikoo elää tuilla, vaikka olisi mahdollisuus elää työllä,
kynnys lipun maksamatta jättämiseenkin on ehkä pienempi.

Kuutar kirjoitti:Hups. Tarkoitin 1500 euroa, muutama satanen vähintään lisää nykyisen pienituloisen keskiansioihin, jotta työllään todella eläisi, eikä tarvitsisi käyttää tukia.
(Keskiansioilla viittaan jutun esimerkkilaskelmien lukuihin)

Tuolla logiikalla yhä useampi pienipalkkainen(/keskipalkkainen?) työntekijä ajautuisi esitetynkaltaisen laskelmoinnin piiriin.

valkosiipi kirjoitti:Jos työn tekemisen pääasiallinen motiivi on raha,
141 euroa on pieni korvaus täydestä työkuukaudesta.

Työn tekemisen yksi erittäin tärkeä motiivi on usein raha.

Kukaan ei tietääkseni Suomessa tee kuukauden työpanostaan 141:llä eurolla
ja esimerkkitapauksessakin kuukauden työpanoksen hinta oli 1241 euroa.

On lukuisa joukko kunniallisia aivan tavallisia ammatteja, joista maksetusta kk-palkasta käteen jäävä osuus on noin 1500 euroa. Sikäli kannustinloukun, mikäli sellainen ylipäätään esiintyy, purkaminen on haasteellista. Lehtikirjoituksessa esitetyt teoreettiset esimerkit eivät ole todelliset ja siten muokkaavat käsityksiämme kuvitellusta tilanteesta. Ei esimerkiksi ole päivänselvää, että yksinasujalle maksetun tuen määrä olisi aina 1100 euroa, tai että tuki aina lohkeaisi kaikille samansuuruisena kuin Manulle illallinen. Toimittajan tekstissä sanottiin, että yksinasuva tuensaaja voi ansaita 1100 euroa tekemättä mitään.

Mielestäni suurempi ongelma liittyy asenteisiin. Ode sanoitti näkemyksen hyvin puhuessaan nuoresta tuen saajasta. Hän sanoi, että sosiaalitoimistossa asioimaan oppiminen ei ole hyväksi nuorelle, koska syrjäytyminen ja tapa toimia tarttuvat nuoreen kärpäspaperin tavoin. Kysymys on laajemmasta ilmiöstä yhteiskunnassamme ja välinpitämättömyyden leviämisestä. Jos suuryritysten johtajat ja poliittisen palkintoviran saaneet esimerkillisesti nauttivat jättimäisistä opioista, palkoista sekä kultaisista kädenpuristuksista keskiluokan kadehtiessa heitä, ei pidä ehkä ihmetellä muuttunutta asennetta työntekoa ja palkkaa kohtaan.