Sivu 1/1

Tulenarka laulu

ViestiLähetetty: 04.06.2011 13:33
Kirjoittaja Riidankylväjä
Joissain kouluissa sen laulamiseen suhtaudutaan häpeillen, toisissa se on kielletty kokonaan.

Suvivirsi
http://www.youtube.com/watch?v=1sJ72SzpwAA

Re: Tulenarka laulu

ViestiLähetetty: 04.06.2011 17:54
Kirjoittaja maanvaiva
Monissa kouluissa on päätetty, että sanotaan Suvilaulu.

Re: Tulenarka laulu

ViestiLähetetty: 04.06.2011 18:08
Kirjoittaja Riidankylväjä
"Suvivirren uusi versio on Suvilaulu "

"Maailma on muuttunut, eikä rakkaan kevätjuhlaklassikon Suvivirren uskonnollinen sanoma puhuttele enää kaikkia suomalaisia. Niinpä Nyt-liite tilasi Suomen johtavalta sanoittajalta, muusikko Paula Vesalalta, Suvivirteen uudet sanat. Vesala teki työtä käskettyä, ja syntyi Suvilaulu. Sen sanoma on selkeä: maailma voidaan vielä pelastaa.

Kappaleesta ei muutettu mitään turhaan. Uskonnollisen ylistyksen Vesala korvasi ympäristönsuojelulla ja rauhanaatteella. Kappale ei aktivoi eikä syyllistä vaan hekumoi hyvässä olossa. Vesalasta siinä on vain plusmerkkejä. "

http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Suvivirr ... 5266583659

"Suvilaulu
(Säv. trad. San. trad. ja Paula Vesala)

1. Jo joutui armas aika

ja suvi suloinen.

Kauniisti joka paikkaa

koristaa kukkanen.

Kaikille voimaa suopi

taas lämpö auringon,

se luonnon uudeks luopi,

sen kutsuu elohon.

2. Taas niityt vihannoivat

ja laiho laaksossa.

Puut metsän huminoivat

taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapi

mahdollisuudesta,

ihmeitä maailmamme

hoitaa ja varjella.

3. Taas linnut laulujansa

visertää kauniisti.

Myös eikö maailmaansa

kansatkin kiittäisi!

Mun ääneni sä liitä

myös rauhan kuorohon,

se julmuutta ei kiitä,

vaan laupias se on.

4. On rakkaus aurinkomme

ja kirkas paisteemme,

sä sydäntemme valo,

ain asu luonamme.

Ja puhdistava liekki

sytytä rintaamme,

luo meihin uusi mieli,

pois poista murheemme.

5. Ei vertaistasi sulle,

sä metsä ikuinen.

Suo armos lahjat mulle,

oksillas hellien.

Kun mahlas virvoituksen

jokainen saanut on,

kauniimpaan kukkaan puhkee

kuin liljat Aulangon.

6. Maan, meren anna kantaa,

runsaasti lahjojas,

tarpeemme meille antaa,

sun siunauksestas.

Suo suloisuutta maistaa,

oi luonto, helmassas,

niin lupaan sua aina

ymmärtää suojella. "