Psykopatologia.munfoorumi.com

Oikeuksilla ei ole merkitystä, ellei niitä osaa perätä

Lakimies Pirkka-Petri Lebedeff kirjoitti (HS Mielipide 8. 4.),
että jo nyt kuntalaisilla on juridinen oikeus saada korvausta
heille aiheutetusta vahingosta.
(- -)
11.4.2011 Mielipide Pekka Aalto, Helsinki
_____________

Kirjoituksessa viitataan myös Riitta Vainion
uutisanalyysiin (HS Kotimaa 3. 4. 2011).

Lait on niin ovelasti säädetty, että todistustaakka on vahinkoa kärsineellä. Jotta tietäisi oikeutensa, pitäisi olla juristin koulutus tai maksaa itsensä kipeäksi jollein ketkulle asianajajalle. Sittenkin on kyseenalaista meneekö vaatimus läpi.

Vahinkoa kärsineen pitää nostaa kanne oikeudessa ja taistella kuntien verovaroin ylläpidettyä juristiarmeijaa vastaan joiden tehtävänä on pelkästään keksiä perusteluita miksi sinun vahinkoasi ei lain mukaan pidä korvata. Sitten, kun sattuu vielä puolueellinen tuomari, joka ei tykkää naamastasi. Perusajatus on, että virkamies on aina oikeassa ja alamainen väärässä.

Onnea vaan.

PS. Riskinä on jutun häviäminen, jolloin hävinnyt osapuoli maksaa oikeudenkäyntikulut vahingon kärsimisen lisäksi.

Mielenterveysasioissa ja mielenterveyspotilaalla ainakaan ei mitään oikeuksia ole. Potilaan oikeudet, henkilötietolaki ja mielenterveyslain tahdonvastaisen hoidon kriteerit voi surutta mt-ongelmaisen kohdalla unohtaa. Valittaa saa ilmaiseksi, muttei siitä ole potilaalle itselleen mitään hyötyä.

Meilläkin sairaalan ylin johto vaan siunasi selkeästi potilasasiamiehenkin mukaan lainvastaiset käytännöt. Yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä muka tms. Kun kuitenkin aivan ilmiselvästä lain noudattamatta jättämisestä oli kyse, aluehallintovirasto ei voinut ihan mukisematta sitä enää siunata, mutta ei puhettakaan, että siellä sen kummemmin puututtaisiin potilaan kärsimiin vahinkoihin tai ylipäätään välitettäisiin potilaasta. Nimikin on monessa kohdassa kaikissa asiakirjoissa kirjoitettu väärin.

Psykiatri sai päätöksessä jonkinlaisen nuhtelun, esimiehet määrättiin katsomaan perään, että vastedes noudattaa lakia, mutta siinä se sitten olikin. Minun kannaltani plus miinus nolla, vaikka kai siitä seuraaville potilaille voi olla hyötyä sentään.

Tiedustelepa piruuttasi, mihin voisit laittaa laskun aiheutuneista taloudellisista tappioista.
Niiden on pakko jotenkin vastata protokollan mukaisista huomautuksista yms.

Kai sen viidensadan euron ylläpitomaksun tahdonvastaisen hoidon ajalta olisi voinut vaatia, ja joku väitti, ettei sitä tarvitse maksaa, kun valittaa ajoissa, mutta kun en ollut töissä, niin vahinko jäi traumaattiseksi kokemukseksi. Sanoin kyllä, että on kohtuutonta joutua itse kustannettua psykoterapiaa käyttämään julkisen puolen "hoidon" aiheuttaman vahingon korjaamiseen.

laita suoraan hyvin muotoiltu lasku, niin joutuvat käsittelemään.
Kiusa se on pienikin kiusa.

Isompaa kiusaa olisi, jos valittaisin potilasasiakirjojen virheistä tietosuojavaltuutetulle ja koko jutusta eduskunnan oikeusasiamiehelle (tuo osoite annettiin sieltä aluehallintovirastosta kun kysyin valitusmahdollisuudesta, jota ei paperien mukaan ole), mutta kun lopputulos on jo kahden valituksen kokemuksen pohjalta omalta kannalta kumminkin nolla, ei pelkän kiusanteon takia kannata pyörittää keljuja asioita enää pidempään mielessä. Ja kyllä ne päätökset kumminkin näköjään aina sitten tuntuvat pahalta, vaikkei mitään odottaisikaan.