Psykopatologia.munfoorumi.com

Macnair, Trisha (2007): Plussaa ja miinusta. 100 konstia pitkään ikään.
Alkuteos The Long Life Equation: 100 factors that can add or subtract years from your life. Suomentanut Sunanna Paarma. Sisältää Hakemiston ja Lähteet (luvuittain). Helsinki: WSOY, 2009. - 144 s.

Kirjassa on eri otsikoita, otsikon mukainen kirjoitus ja arvio siitä, kuinka paljon ko. asia "vaikuttaa" elinikään, joko pidentävästi tai lyhentävästi. Välillä ko. asiat on esitetty vastinpareina. Toisinaan artikkelin lopussa on erityisiä ohjeita.

Hyvä seksi +4 vuotta; riskialtis seksi -8 vuotta.

Kirjan mukaan miehillä suhteellisen tiheä seksi (orgasmit ja siemensyöksyt) "suojaavat" mm. sydänsairauksilta ja eturauhassyövältä. Naisilla laatu on olennaisempaa (hellyys ja läheisyys yms.).

Riskialtis seksi voi tuoda muassaan seksiin liittyvät taudit.

Onko pitkä elämä tavoiteltava asia? Mitä jos eläisi vähän lyhyemmän, mutta laadukkaamman elämän? Toisaalta ne laatuelämää viettävät taitaisivat haluta elää myös pitempään.

Pertti Luukkonen kirjoitti:Hyvä seksi +4 vuotta; riskialtis seksi -8 vuotta.

Kirjan mukaan miehillä suhteellisen tiheä seksi (orgasmit ja siemensyöksyt) "suojaavat" mm. sydänsairauksilta ja eturauhassyövältä. Naisilla laatu on olennaisempaa (hellyys ja läheisyys yms.).

Riskialtis seksi voi tuoda muassaan seksiin liittyvät taudit.

ettei sittenkin vain yksinkertaisimmillaan avioseksi: riskialtis: ei orkkuja,ei hellyytä ja läheisyyskin vain siemensyöksyä varten..

Masennus -5, ainoa lapsi +5, pitkäikäiset vanhemmat +10, lyhyys (ruumiin) +5!.

Sans nom kirjoitti:Sirrytäänpä uskontojen ongelmalliselle alueelle. Onko joku lukijoista löytänyt selvyyden siihen vietetääkö kuoleman jälkeinen elämä - oli kysymyksessä sitten paratiisi tai helvetti - sen ikäisenä ja kuntoisena jollaisena ihminen kuolee, vai siinä tilassa, jossa hän on ollut parhaimmillaan?

Jehovien paratiisissa ainakin kirmaillaan nuorina ja terveinä. Tämmöisen tiedon olen saanut asiasta perillä olevista lähteistä.

Nuoret vanhemmat myös tutkimusten mukaan lisäävät elinikää (minulla molemmat olivat 21v). Vanhemmiten tulee erilaisia solumuutoksia.

Tutkimusten mukaan iäkäs isä lisää lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Muitakin yhteyksiä on. Etsi itse netistä jos kiinnostaa.

Esim. http://how-old-is-too-old.blogspot.com/ ... eases.html

Kyllästynyt kirjoitti:Summa summarum. Siitä huolimatta, että tilastot osoittavat lapsen skitsofreniariskin kasvavan isän iän myötä, ei ole olemassa mitään todisteita siitä, että ilmiö johtuisi sinun mainitsemistasi "erilaisista solumuutoksista".
Eli mitä ja minkälaisia "erilaisia solumuutoksia" sinä tarkoitat ja millä mekanismilla ne vaikuttavat lapsen elinikään?

En tiedä yhtään - se oli puhdas päättely ja arvelu. Itse uskon siihen,

Kertoneeko tämä jotakin aiheesta?

Advancing paternal age is associated with deficits in social and exploratory behaviors in the offspring: a mouse model.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20041141

En näitä ymmärrä, luulojeni varaan jään. Toivon luulevani viisaasti.

Urpo

Kyllästynyt kirjoitti:
Eli kirjoituksesi perustui vain omiin luuloihisi.

Jep.

Kyllästynyt kirjoitti:

Trisse kirjoitti:

Kyllästynyt kirjoitti:
Eli kirjoituksesi perustui vain omiin luuloihisi.

Jep.

Olisi hyvä ottaa selvää siitä mistä puhuu, ettei tule erehdyksessä väittäneeksi puutaheinää "erilaisista solumuutoksista".

Miksi?

Kylvän intuitiota, rohkeutta ja arvostelukykyä.

Kyllästynyt kirjoitti:Eli viittaat epigeneettiseen periytymiseen?

Miten niin?

Viittasin vain tuohon yhteen ainoaan kirjoitukseen. Kuulen mielelläni tietävämpien käsityksiä aiheesta.

Urpo

Jos Sinulla on jotain sanottavaa tekstistä, johon viittasin, sano se toki. Näyttää taas siltä, ettei minun kannata yrittää keskustella kanssasi.

Urpo

Minä viittasin yhteen kirjoitukseen. En mihinkään "yhteen ainoaan lähteeseen" vaan nimenomaan tuohon kirjoitukseen. En viitannut yhtään mihinkään muuhun. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?

Jos haluat kertoa, mitä mieltä Sinä olet käsiteltävästä aiheesta, kerro ihmeessä. Mitä mieltä olet kirjoituksesta, johon viittasin? Liittyykö se aiheeseen? Onko siinä mitään ideaa vai ihanko on huuhaata? Onko mielessäsi muita asiaan liittyviä tutkimuksia?

Miksi emme keskustelisi asioista? Siitä, mitä kukin meistä on sanonut, mihin kukin on viitannut, en viitsi jankuttaa.

Urpo

epigeneesi, egon (ihmisen kahdeksan kehitysvaihetta, Erikson):

1) luottamus vs. epäluottamus (klassisen teorian oraalinen vaihe, 1.+ -ikä-vuosi); 2) autonomia vs. häpeä ja epäilys (anaalinen, n. 2.–4.+); 3) aloitteisuus vs. syyllisyydentunne (fallinen, n. 5.–6.+); 4) ahkeruus vs. alemmuudentunne (latenssi); 5) identiteetti vs. roolien hajaannus (puberteetti ja adolesenssi); 6) läheisyys vs. eristyneisyys (nuori aikuisikä); 7) generatiivisuus vs. lamautuminen (aikuisuus); 8) minän integraatio (eheys) vs. epätoivo.
___________________

epi|geneettinen periytyminen (kr. epi- päällä, genesis synty),

periytyminen, jossa perinnöllisen tieto siirtyy solun tai eliön jälkeläiselle ilman että perinnöllinen tieto on koodattuna DNA- tai RNA-sekvenssiin. Epigeneettiset tekijät ovat geenien toimintaan vaikuttavia solusukupolvesta toiseen periytyviä säätelytekijöitä, jotka ohjaavat geenejä "leimaantumaan", so. käynnistymään ja sammumaan (engl. imprinting). Tyypillinen epigeneettinen vaikutus on geenien DNA:n metyloituminen (geeni sammuksissa) tai metylaation purkautuminen (geeni käynnistyy).

Epigeneettinen "ohjeisto" ei todennäköisesti täysin tyhjene siittiöiden ja munasolujen muodostuessa. Hedelmöityneessä munasolussa ja vielä varhaisalkion soluissa kaikki geenit eivät ole tasa-arvoisesti käytettävissä. – Epigeneettinen periytyminen on herättänyt eloon lamarckilaisen käsityksen siinä muodossa, että ympäristötekijät voivat muuttaa – ei geenien emäsjärjestystä, per se (paitsi mutaatioissa) – vaan geenien manifestaatiota. Täten vanhempien ja esivanhempien oloilla (ravitsemus, elintavat, raskauden aika ym.) voi olla vaikutusta periytymisessä. Esim. Ruotsin Överkalixissa nälän vaikutus terveyteen (alttius diabetekseen) näytti ilmenevän vielä sata vuotta myöhemmin.

Kyllästynyt kirjoitti:On vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta keskustella mistään jos vastapuoli ensin linkittää kirjoituksen jossa viitataan epigeneettiseen periytymiseen - mutta sitten kyselee "Miten niin?" (viittaan epigeneettiseen periytymiseen).

Eli vielä kerran: Viittaatko sinä Urpo eliniän pidentymisen suhteen epigeneettiseen periytymiseen vai et?

Tiedoksi: Ilman hyviä perustietoja/-osaamista genetiikasta, periytymisestä sekä erityisesti epigeneettisestä periytymisestä on maallikon jokseenkin turha spekuloida epigeneettisten tekijöiden vaikutuksesta (ihmisen) elinikään. Vähän sama asia kuin jos LVI-teknikko ryhtyisi pohtimaan gastrologian alaan kuuluvia ongelmia LVI-tietämyksensä pohjalta.

Minäkin jo totesin, että Sinun ja minun näyttää olevan "vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta keskustella mistään".

Tarkoitat ehkä, että meidän on turha spekuloida tästä aiheesta yhtään mitään. Vähän minulle jää keskusteltavaa, jos noudatan Sinun kriteereitäsi.

Minusta on kumminkin hauska spekuloida, vaikkapa sitten turhaankin. Jatkan sitä, jos palstan Ylläpito sallii. Luulen väliin jopa oppineeni jotakin uutta. Ja luuloille meikäläinen joutuu maailmansa rakentamaan. Aika turha minun on spekuloida luulemiseni ja tietämiseni täsmärajasta.

Urpo

Tottakai YP sallii spegulaaatiot, jotka tulisi esittää spedulaatioina.

Epigeneettinen perityminen on vaikea asia sikälikin, että siitä ei tiedetä juuri mitään.