Psykopatologia.munfoorumi.com

-
HS - Ihmiset 6. 3. 2011 C8 (C9)
http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=tuovinen&hae=Hae

Psykiatri, psykoanalyytikko Matti Tuovinen

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, lääkintöneuvos Matti Tuovinen kuoli kotonaan
Helsingissä 27. tammikuuta. Hän oli 79-vuotias, syntynyt Helsingissä 15. huhtikuuta 1931.
(- -)
sekä vuosina 1975 - 1994 ylilääkärinä Turun vankimielisairaalassa.
(- -)

Mikael Enckell

RIP

Elämän rajallisuus korostuu, kun luotamme poistuu ihminen, jonka elämäntehtävänä on ollut auttaa muita.

Matti Tuovinen oli viime? vuonna esillä kiintoisassa TV-ohjelmassa,
jossa pääosassa oli tyttärensä Anna Kortelainen.

Luukkonen (2011): Narsismi ja psykopatia (s. 14)

2. P s y k o p a t i a

2.1. Kriminologinen johdanto

Nykyaikainen kriminologia on tieteidenvälinen oppi, jolla on yhteyksiä sosiaalitieteisiin
(sosiologiaan ja sosiaalipolitiikkaan sekä oikeustieteeseen ym.) ja biologisiin tieteisiin
(biologiaan, antropologiaan ja lääketieteeseen ym.) sekä psykologiaan. Inkeri Anttila &
Patrik Törnudd jakavat Kriminologiassa (1970) kriminologian historian tärkeimmät
tutkimussuunnat (koulukunnat) 1. biologisesti ja 2. sosiologisesti suuntautuneisiin.
Psykologisesti orientoitunut tutkimus ei ole päässyt edes väliotsikoksi.

Tieteellinen kriminologia alkoi positivistisena antropologiana, kun italialainen lääkäri
Cesare Lombroso (1835 – 1909) alkoi etsiä rikollisista erityisiä ulkoisia stigmoja
(L’uomo delinquente, 1876). Kun rikokset nivoutuvat kiinteästi yhteiskuntaan,
on kuitenkin sosiologialla ollut kriminologiaan kiintein suhde. Matti Virkkunen (1977: 85–86)
toteaa: Selaillessani viime vuosina ulostulleita mietintöjä ja nyt Rikosoikeuskomitean
mietintöä, on mielestäni meidän maassamme oltu korostuneen yksipuolisesti vain
sosiologisella linjalla. Meillä näitä yksilöllisiä rakenteellisia tekijöitä, esimerkiksi
niin kutsuttua sosiopatiaa eivät kriminologit ole tähän mennessä ymmärtäneet. (- -).
On ymmärrettävä se, että esimerkiksi mietinnössä oleva lause: ’Yhteiskunnan muuttuminen,
kuten kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muuttuminen, selittää suuren osan Suomen
rikollisuuden määrän ja rakenteen muutoksista, alkaa ’elää’ vasta silloin, kun siihen
yhdistetään yksilölliset tekijät.

Parantuneiden tutkimusmetodien myötä biologinen rikollisten tutkimus alkoi saada 1980-
luvulta yhä enemmän jalansijaa (Virkkusen lisäksi myös mm. Markku "Me Tammelat" Linnoila,
1947 – 1998). Suuntaus näkyy myös uudessa monipuolisessa Kriminologia (2009) -kirjassa
(toimittajana Helinä Häkkänen-Nyholm), jossa psykologian osuus on kuitenkin yksipuolista
kognitiivista terveyspsykologiaa ja psykodynaamisen psykologian osuus aivan mitätön.
– Matti Tuovinen ei ole saanut seuraajia (väitöskirja Crime as an Attempt at
Intrapsychic Adaptation, 1973).

Kiminologia vaikuttaa huuhaalta. Ei semmoista ole olemassakaan kuin kriminelli. Paitsi kriminologia-uskovaisilla.

Libyassa on kansannousu. He ovat kaikki kriminellejä, koska eivät tottele Muhamed Gaddafia?

Kriminalisointi on valtapoliittinen käsite. Kyse on vallan käytöstä silloin, kun ns. kriminellejä pannaan linnaan. Libyassakin kriminellit tullaan vapauttamaan, jos Gaddafi saadaan kaadettua.

Mutta varsinkin sosiologinen kiminologia - kuten panet -
on perinteisesti ollut rikollisten "puolella".

Minusta ihmisten jaottelu kriminelleihin ja "hyviin ihmisiin" on virheellinen ja väärä. Kriminelliksi luokitelluksi saattaa joutua kuka tahansa, jos sattuu olemaan väärään aikaan väärässä paikassa.

Varsinkin nuorten ollessa kyseessä "hyvästä perheestä" tulleitten kolttosia katsotaan läpi sormien. Kun taas huonommista oloista tulleita lyödään kuin vierasta sikaa pienestäkin rikkeestä.

Ei ole kriminellejä. Toiset vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

.

.

Adrian Raine väittää, että rikollisiksi synnytään. Eli semmoiset voitaisiin panna linnaan heti synnyttyään.

Kriminellejä piirteitä ovat.

18% pienempi mantelitumake kuin hyvillä ihmisillä
etuotsalohkossa 4-20% vähemmän harmaata ainetta kuin hyvillä
aivojuovio n. 10% suurempi kuin hyvillä.

Mutta ei hätää oomega 3 rasvahappo parantaa.



http://www.dailyrecord.co.uk/news/scien ... -22941002/

Olisiko ihminen kuitenkin aina ympäristön ja perimän yhteistulosta, kuten yksi neurologikin sanoi? Ei ole synnynnäistä skitsofreenistakaan.

Hyvilläkin geeneillä susien kasvattamasta tulee susilapsi.

Eivät geenien implikoimat ominaisuudet manifestoidu
ilman relevanttia ympäristöä.

Hermosto kehityy ympäristön vuorovaikutuksen avulla. Uskon, että ympäristöllä on isompi vaikutus. Kaikilla on geeneissään jotain alttiuksia.