Kyllästynyt kirjoitti:En ole koskaan kuullut, että sanaa "nanna" olisi käyttänyt kukaan muu kuin Turun seudulta kotoisin oleva.
Ja kun olen joskus nannasta puhunut, eivät tamperelaiset sen enempää kuin hämeenlinnalaiset, vaasalaiset, jyväskyläläiset, oululaiset tai kuopiolaisetkaan ole tienneet mistä on kyse.
Jaa...? Vaikea uskoa, että noin olisi. Mutta en väitä vastaan.
Minun sanavarastossani
nannan merkitys on vaihdellut ja laajentunut vuosien saatossa. Mutta kyllähän sitä ympärillä olleet aikuiset ovat käyttäneet; mistäs sen lapsi muuten olisi voinut omaksua. Minä siis olen syntyjäni helsinkiläinen, ja omaksunut perussanastoni siellä.
Lapsuudessani
nanna oli karkkia; aikuiset tarjosivat karkkia sanoen, että
otapa nannaa. Nanna oli lastenkielinen vastine makeiselle. Myöhemmin
nanna laajeni tarkoittamaan hyvää;
jäätelö on nannaa, muttei kuitenkaan karkkia. Lisäksi
nanna on
namin synonyymi, muttei silloinkaan karkkia;
onpa nannaa/namia. Niin, tai kyllähän se on synonyymi myös karkki-merkityksessä.
Nanna/nami/namu tarkoittavat kaikki karkkia.
Helsinkiläisenä olen oppinut, että kyseinen sana on etenkin 'lastenkielinen', mutta samalla toki myös puhekielinen; aikuinenkin voi oikein hyvin sanoa pannarin olevan nannaa. Olisikohan sana Turun seudulla yleisemminkin aikuisten käytössä; sillä tavoin, ettei sitä siellä mielletä 'lastenkieliseksi' sanaksi? Helsinkiläinen aikuinen nannasta puhuessaan luultavasti mieltää sanan eräänlaiseksi aikuistenkin käytössä olevaksi vahvasti puhekieliseksi 'lepertelysanaksi'.
Tarkoitan, etten ollenkaan väitä sanan voivan olla vahvasti turkulainen murresana, vaikka se on muuallakin tuttu sana.