Psykopatologia.munfoorumi.com

Voiko nettisivujen tietoihin luottaa? on toimittajille ja tarkoitettu sivusto ja opas internetissä julkaistun tiedon luotettavuuden arvioimiseksi.

http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto ... tavuus.htm

Kohtuullisen hyvänä katsauksena ja selkeänä oppaana pidän Itä-Suomen Yliopiston julkaisemaa sivustoa lähdekritiikistä:

https://wiki.uef.fi/pages/viewpage.acti ... d=11600016

----------

Opassivustot ovat selkeitä ja antavat eväitä tiedon arviointiin esimerkiksi sivuston julkaisijan perusteella. Kuitenkin asiasisällön varsinaista tasoa voi arvioida vain saman alan asiantuntija. Internet antaa mahdollisuuden jokaiselle käyttäjälleen päästä käsiksi esimerkiksi tieteellisiin julkaisuihin (tosin vain ns. open access-perustaisiin julkaisuihin). Kuitenkin tieteellisen tiedon tulkinta ja arviointi edellyttävät alan asiantuntemusta ja koulutusta. Vaikka saatavissa olevan tiedon määrä on suuri, vain murto-osa tieteellisistä julkaisuista on avoimesti kaikkien käyttäjien vapaasti käytettävissä. Vain asiantuntijat pääsevät esimerkiksi yliopistojen, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kirjastojen avulla lukemaan ja poimimaan maksullisten sähköisten hakuportaalien kautta maksullisia (sähköisessä muodossa julkaistuja) tiedejulkaisuja. Ei voida sanoa, että kaikki tieto olisi internetin avulla kaikkien saatavissa tai ainakaan, että se olisi kovin helposti parilla hiiren klikkauksella kaiken kansan ulottuvilla.

Kyllästynyt kirjoitti:Suosittu Wikipedia on helppokäyttöisyydessään hieno palvelu - ja yleensä suhteellisen luotettavakin.

Samaa mieltä olen siinä, että Wikipedia on helppokäyttöinen ja kätevä - kunhan lukija on kriittinen, ja ymmärtää, ettei Wikipedian kirjoittajien asiantuntijuudesta ole mitään takeita; siellä voivat kirjoittaa niin harrastelijat kuin eri alojen rautaiset ammattilaiset ja asiantuntijatkin.

Mistä sinä päättelet Wikipedian olevan yleensä suhteellisen luotettava?

Kiitokset Scirus-hakukonevinkistä! Joskus pelkästä artikkelinimestäkin on hyötyä. Kuitenkin pääosa julkaisusarjojen artikkeleista on maksullisia ja täydelliset lukuoikeudet edellyttävät ScienceDirect-palvelua tai jtkin vastaavaa. Joskus ns. alan omat hakuohjelmat jättävät pois jonkin kiintoisan jutun, joka sitten löytyykin googlettamalla.

Esimerkiksi Wikin defenssi-kirjoitukset ovat suhteellisen heikkoja.

Hyvä lähdekriitikko näkee jo tutkimusselosteesta paljon (virhelähteitä, vahvuuksia yms.)

Tulevat mieleen mm. uutiset depression korvavalohoidosta ja nyt tämä Jokela-tukimus:
viewtopic.php?f=5&t=3251

.

Tältä palstalta muistan yhden Wiki-helmen. Se oli Jupiter-aiheisessa ketjussa ja vaikutti huolellisesti tehdyltä ja monipuoliselta. Olisi kiva tietää, sisältääkö kyseinen linkki paljon virheitä.

Psykopatologia kirjoitti:Hyvä lähdekriitikko näkee jo tutkimusselosteesta paljon (virhelähteitä, vahvuuksia yms.)

Noin varmaan on. Hyvä lähdekriitikko on kuitenkin suhteellinen käsite. Kaikkien ei tarvitse yltää väitöskirjatasoiseen eikä edes akateemiseen osaamiseen lähdekriitikkoina; vähempikin riittää.
Ja tarvitaanhan lähdekritiikkiä moneen muuhunkin tarkoitukseen kuin tutkimusten lukemiseen.
Niinpä en oikein ymmärrä käsitettä hyvä/huono lähdekriitikko; sen verran laaja asia kriittinen suhtautuminen tiedonlähteisiin mielestäni on. Lähdekritiikkiä tarvitaan oikeastaan kaikkialla akateemisen maailman ulkopuolellakin.

Nettifoorumeilla on itse asiassa useimmiten liian "vaativaa" keskustella lähdekritiikistä,
kun jo viestien lukemisessa ja ymmärtämisessäkin on puutteita,
jopa selvien virheiden huomaamisessa.

Tämä tuli erityisen selvästi esiin tukari2:lla, jossa asian saattoi sanoa tai viitata aiempaa
päin vastoin kuin mitä oli esitetty tai oikein, eikä kukaan huomannut mitään.

Argumentaatiovirheet ovat netin keskustelupalstoilla tyypillisiä.
Wikipedia -linkissä on listattu muutamia tavallisimpia argumentaatiovirheitä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Arg ... tiovirheet




Tässä Mirrin vastauksessa on esimerkiksi Argumentum ad auctoritatem, auktoriteettiin vetoaminen:

Kyllästynyt kirjoitti: Eikä tuo sinun tänne postaama Myllykangas et al. -artikkelikaan mikään tiedon kultajyvä ole.

Mirri:
Tuossa esitetään painava arvio nimeltä mainitun asiantuntijan tietämyksestä, joten laitan tämänkin linkin, jotta tiedetään kuka oli Kyllästyneen 'asiantuntevan' arvioinnin kohteena:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markku_Myllykangas

Myllykankaan auktoriteettia esitetään vasta-argumentiksi sille, että toinen keskustelija ei pidä artikkelia "tiedon kultajyvänä." Tässä tapauksessa oikeampi vasta-argumentti olisi ollut kommentoida tuon artikkelin sisältöä.

Argumentum ad auctoritatem eli auktoriteettiin vetoaminen on argumentaatiovirhe, jossa oma argumentti perustetaan jonkun auktoriteetin sanaan tai arvovaltaan, mutta ei esitetä perusteita auktoriteetin todenperäisyydelle.

Argumentum ad verecundiamissa vedotaan jonkun tunnetun instanssin arvovaltaan. Tyyppiesimerkkejä ovat joku tunnettu tiedemies, arvovaltainen teos tai laki.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_auctoritatem


O sancta simplicitas, voi pyhä yksinkertaisuus:

Sanat ovat myös antaneet nimen argumentaatiovirheelle, jossa vetoamalla yksinkertaisuuteen ja "maalaisjärkeen" yritetään esittää vasta-argumentin esittäjä elämästä vieraantuneeksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/O_sancta_simplicitas

Esimerkiksi:

Riidankylväjä:

Asiantuntijat brasssailevat hienoilla termeillä ja kansa kuuntelee suu ammollaan.
Maalaisjärjellä ajatellen ihmiselle sopisi parhaiten ne ravintoaineet, joita ihminen on evoluution paineessa joutunut syömään ja joilla he ovat selviytyneet. Siihen ei minun mielestäni kuulu elintarviketeollisuuden "kehittämät" rasvat ja muut tuotteet. Esim rypsiöljy on keinotekoisesti "kehitetty" tuote. Voi ja oliiviöljy ovat luomua. Parempaa perustelua en osaa kertoa.

Tässä tapauksessa elämästä vieraantuneet vasta-argumentin esittäjät ovat "asiantuntijat, jotka brassailevat hienoilla termeillä."

( Huom. En kommentoinut sinänsä viestin mielipidettä, vaan argumentointitapaa. Itsekin syön mieluummin voita ja muuta "epäterveellistä" )


Tässä Beckin lainauksessa on argumentaatiovirhe nimeltä natsikortti:

Erityisesti sikiöseulonnat taloudellisin perustein nostavat uuteen kukoistukseen rodunjalostuksen, tuottamattoman ja epätäydellisen elämän karsimisen. Täydellisyyttä tavoitellaan steriilisti, ilman kaasukammioita ja polttouuneja. Rotuhygienia verhoutuu kärsimyksen vähentämisen, terveyden, onnellisuuden ja säästöjen valkeaan valekaapuun. Lääketieteen tehtävänä on geneettinen vallankäyttö, vääränlaisten, sairaiden eliminointi. Geneettisestä onnenkaupasta siirrytään geneettiseen huolenpitoon (Beck 1990).

Natsikortti viittaa Adolf Hitlerin tai natsien käyttämiseen argumentoinnissa tai suoraan keskustelussa.

Usein (natsi-Saksaan liittymättömässä) uutisryhmäkeskustelussa Hitlerin tai natsit ensimmäisenä maininnutta pidetään argumentoinnin hävinneenä osapuolena.[1]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Natsikortti

Kyllä sikiöseulontojen eettisyydestä voisi keskustella tekemättä tökeröjä viittauksia natsien tekoihin, joka liittyi etniseen vainoon, eikä ole oikea konteksti vertailun kannalta. Parempi vertailukohta olisi esimerkiksi käydä eettistä keskustelua abortista yleensä, tai terveydenhuollon säästöistä ja niiden seurauksista.

Kyllästynyt kirjoitti:

Mirri kirjoitti:... Niinpä en oikein ymmärrä käsitettä hyvä/huono lähdekriitikko; sen verran laaja asia kriittinen suhtautuminen tiedonlähteisiin mielestäni on. Lähdekritiikkiä tarvitaan oikeastaan kaikkialla akateemisen maailman ulkopuolellakin.

Kuten esimerkiksi sen arvioimiseen kannattaako hyväksyä auktoriteetikseen pankin riviasiakas vai asiaa työkseen tekevä pankin työntekijä.

Netissä on vaikea selvittää kuka on pankin riviasiakas ja kuka työntekijä, joten etenkin netissä tarvitaan lähdekritiikkiä. Netin ulkopuolella on toinen asia; siellä on helpompi selvittää mikä tietolähde on pankin riviasiakas ja mikä taas pankkialan ammattilainen ja asiantuntija.

Auktoriteetiksi hyväksyminen kuulostaa kovin kummalliselta tässä yhteydessä; en ymmärrä mitä sillä asialla on tekemistä lähdekritiikin kanssa. Ei toki tarvitse hyväksyä auktoriteetiksi (ei mitään sinne päinkään), vaikka miten pitäisi jotakin tietolähdettä luotettavana. Käsittääkseni tietolähteillä luotettavuuksineen/epäluotettavuuksineen ei ole auktoriteetin kanssa mitään tekemistä.

Kyllä ne tangeeraavat: esimerkiksi Timo Soini ilmastopoliiikassa.

Kuutar kirjoitti:Myllykankaan auktoriteettia esitetään vasta-argumentiksi sille, että toinen keskustelija ei pidä artikkelia "tiedon kultajyvänä." Tässä tapauksessa oikeampi vasta-argumentti olisi ollut kommentoida tuon artikkelin sisältöä.

Vaikea kommentoida sisältöä, jos ei ole tietoa tarkastellaanko sisältöä lääketieteellisestä vai jostakin muusta näkökulmasta. Artikkeli ei ole lääketieteilijöiden kirjoittama, joten selvää on ainakin se, ettei se ole 'tiedon kultajyvä' lääketieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna.

Onko sisällöllä painoarvoa jostakin muusta näkökulmasta tutkailtuna; se on toinen asia. Kriittiseen tarkasteluun voidaan oikeastaan ryhtyä vasta sitten kun tiedetään mistä näkövinkkelistä artikkelia arvioidaan; tiedettäisiin edes suurinpiirtein mistä näkökulmista (ja millaisella yleissivistyksen, oppineisuuden ja koulutuksen tasolla) olisi tarkoitus tarkastella...

Mirri kirjoitti:

Kuutar kirjoitti:Myllykankaan auktoriteettia esitetään vasta-argumentiksi sille, että toinen keskustelija ei pidä artikkelia "tiedon kultajyvänä." Tässä tapauksessa oikeampi vasta-argumentti olisi ollut kommentoida tuon artikkelin sisältöä.

Vaikea kommentoida sisältöä, jos ei ole tietoa tarkastellaanko sisältöä lääketieteellisestä vai jostakin muusta näkökulmasta. Artikkeli ei ole lääketieteilijöiden kirjoittama, joten selvää on ainakin se, ettei se ole 'tiedon kultajyvä' lääketieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna.

Onko sisällöllä painoarvoa jostakin muusta näkökulmasta tutkailtuna; se on toinen asia. Kriittiseen tarkasteluun voidaan oikeastaan ryhtyä vasta sitten kun tiedetään mistä näkövinkkelistä artikkelia arvioidaan; tiedettäisiin edes suurinpiirtein mistä näkökulmista (ja millaisella yleissivistyksen, oppineisuuden ja koulutuksen tasolla) olisi tarkoitus tarkastella...

Eikö sinulla ole omaa mielipidettä?

Minusta tällaisessa keskustelupalstan keskustelussa lukijat voivat ihan hyvin itsekin kommentoida tänne linkitettyjä tekstejä.

Klo 0.13
Vaikea yhtyä sinuun. Ko. lista typeristä kohdista on esitetty. Sitä voi tarkastella kriittisesti kuka tahansa.
Kyllä tuollaisen listan tai kirjoituksen pitäisi kestää kritiikkiä olipa konteksti mikä tahansa ja vasinkin
tässä oppimateriaali-kontekstissa.

PS. Olettepa te ahteria!

Kuutar kirjoitti:Eikö sinulla ole omaa mielipidettä?

Minusta tällaisessa keskustelupalstan keskustelussa lukijat voivat ihan hyvin itsekin kommentoida tänne linkitettyjä tekstejä.

Minusta usein tuntuu siltä, että esitän omia mielipiteitäni aivan liian kanssa ja ärsyttävyyteen asti. Niinpä olen oppinut varovaiseksi omien mielipiteideni tuomisessa julki - siinä pelossa, että omine mielipiteineni ärsytän ihan liikaa.

En tunne pienintäkään tarvetta kommentoida tänne linkittämääni tekstiä, joka näköjään (oletetun kirjoittajansa vuoksi?) synnyttää kiistelyä ihan sellaisenaan ilman, että minä vielä menisin möläyttämään siitä jotakin.

Mirri:

En tunne pienintäkään tarvetta kommentoida tänne linkittämääni tekstiä, joka näköjään (oletetun kirjoittajansa vuoksi?) synnyttää kiistelyä ihan sellaisenaan ilman, että minä vielä menisin möläyttämään siitä jotakin.

Minussa ei kyllä herättänyt kritiikkiä itse kirjoittaja vaan nimenomaan tekstin sisältö.
Myllykangas on muissa yhteyksissä esittänyt mielestäni hyvin perusteltuja näkemyksiä. Tämä " Julma visio: geenit kuriin ja vammaiset pois" - teksti ei ollut sellainen.

Markku Myllykangas
THT, dosentti, Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos

Jyrki Elo
LL, ylilääkäri, KELA, Itä-Suomen aluekeskus

Olli-Pekka Ryynänen
LT, dosentti, Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos

Raimo Tuomainen
YTL, suunnittelija, Kuopion yliopistollinen sairaala
__________

Mirri ei taaskaan kritisoi omien asiantuntijoittensa laatutekstiä.

.

Mirri toi tekstin esiin hyvänä kirjoituksena, ja hänen aiemmat kannanottonsa vastaavat tekstin sisältöä.