Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Hub ... 5263327440

Hubble-teleskooppi löysi galaksin lähes aikojen alusta
26.1.2011 21:56 | Vesa Santavuori
(- -)
Uusi kohde erottuu himmeänä punaisena kohteena Hubblen kuvissa. Tutkijoiden mukaan se on liian nuori ja liian pieni,
jotta sille olisi kehittynyt meitä lähempänä olevissa galakseissa normaalisti havaittavissa oleva kierteisrakenne.
(- -)
____________________

Niin silloin "liian nuori"; ei enää.

Mahtaako toimittaja tietää mikä on miljoonan ja miljardin ero?

"Se on pieni galaksi noin 13,2 miljardin valovuoden päässä Maasta, Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ilmoitti keskiviikkona illalla Suomen aikaa.

Aikaisempi etäisin havaittu kohde on noin 150 000 miljoonaa valovuotta lähempänä meitä. (=150 miljardia???)

Tutkijat arvioivat maailmankaikkeuden iäksi 13,7 miljardia vuotta. "

Kävin eilen Nasassa. Kyllä uudin on oikein.

Nasassa on niin hajamielisiä proffia, että puhelevat mitä sattuu.

"Luvun miljoona (tuhat tuhatta eli 1 000 000) nimi on perua italian sanasta milione, joka merkitsee oikeastaan 'suurta tuhatta' (< mille 'tuhat', -one suurentava eli augmentatiivinen suffiksi). Sana tunnetaan englannissa 1300-luvulta ja ranskassa 1200-luvulta. Suomen kielessä miljoona on esiintynyt vuonna 1749.[1][2]

Miljoonaa suurempien lukujen nimet biljoona, triljoona jne. ovat peräisin 1400-luvulta. Ne johdettiin vaihtamalla miljoonan alkuosa latinalaisperäiseksi etuliitteeksi bi, tri, quadr jne. siten, että etuliite ilmaisee, mihin potenssiin miljoona korotetaan. Nimien muoto vaihtelee eri kielissä; esimerkiksi suomessa loppuosa -illion on muuttunut muotoon -iljoona. Kymmenen potenssi ja samalla nollien lukumäärä saadaan kertomalla eksponenttina oleva luku 6:lla. Tuhannelle miljoonalle käytetään erityistä nimeä miljardi."

"miljoona = 10^6 = 1 000 000 ^1 (6 nollaa)
miljardi = 10^9 = 1 000 000 ^1,5 (9 nollaa)
biljoona = 10^12 = 1 000 000^ 2 (12 nollaa) (< lat. bis 'kahdesti')"

Amerikkalaiset tietysti sotkevat koko homman, kun sanovat miljardia biljoonaksi ja biljoonaa triljoonaksi. (Kannattaa siis olla jenkkien kanssa tarkkana kun tekee kauppoja ja puhuu rahasta)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurten_lukujen_nimet

Italialainen polkupyörä saattoi 1990-luvulla maksaa yli 3 miljoonaa.

Vuonna 1923 Saksa pani pyörän hinnan vielä paremmaksi.

tiistain NASA-sähke sellaisenaan:

"RELEASE : 11-025 NASA's Hubble Finds Most Distant Galaxy Candidate Ever Seen in Universe WASHINGTON -- Astronomers have pushed NASA's Hubble Space Telescope to its limits by finding what is likely to be the most distant object ever seen in the universe. The object's light traveled 13.2 billion years to reach Hubble, roughly 150 million years longer than the previous record holder. The age of the universe is approximately 13.7 billion years."

Joten ikä 13,2 * 10exp9 on oikein eli eurooppalaiset miljardit ovat kyseessä.

Kuvassa ei ole hurraamista, mutta video jossa sukelletaan kohdetta kohti on hupaisa.

Joko ne ovat käyneeetkin siellä?

Onhan tuo 150 miljoonaa vähän realistisempi luku kuin 150 000 miljoonaa valovuotta, joka oli Hesarin uutisessa. Nyt näytti sekin olevan korjattu.

Mutta minua askarruttaa yksi juttu. BigBang teorian mukaan maailmankaikkeus on syntynyt yhdessä pisteessä tapahtuneen valtavan räjähdyksen seurauksena. Sirpaleet tietysti levisivät joka suuntaan ja jatkavat edelleen etenemistään kukin suuntaansa, kuin ilmapallon pinnalla, kun sitä puhalletaan. Ottaen huomioon kappaleiden massat, eteneminen on varmasti reilusti alle valon nopeuden.

Vaikka tuo äskettäin havaittu kappale etenisi vastakkaiseen suuntaan kuin me, siitä lähtevän valon olisi pitänyt saavuttaa meidät huomattavasti aikaisemmin.

Onkohan ne Nasan proffat panneet pilkun oikeaan paikkaan, kun ovat laskeskelleet etäisyyksiä?

Alkupamauksen materian muotoutumisen jälkeen etenemiset ovat kyllä alle valonnopeuden. Mutta mikään ei suitsi itse tilan eli siis tyhjyyden laajenemisen nopeutta. Tätä alkuvaihetta kutsutaan nimellä inflatoorinen vaihe.

Tuo syntyminen on sitten toinen juttu, mutta kvanttiteorian (jolla saamme aikaan maailmamme tarkimmat mittaustulokset) mukaan tyhjyys poikii virtuaalihiukkasia ja koko maailmankaikkeutemme voi olla pitkäaikainen heilahdus (fluktuaatio) muuten tasaisessa menossa.

Tätä on hankalahko selittää, mutta se on kaunista matematiikkaa, jota voi mussuttaa illalla takkatulen loimussa lasissa jotain arvostamaani (kuten Frapin: Chateau de Fontpinot).

Maailmankaikkeuden pitäisi Hubblen mukaan laajeta n. 70 km/s, mikäli olen oikein ymmärtänyt.

Jos nyt oletetaan, että maapallo ja asken havaittu minigalaxi lähtevät bigbangissa vastakkaisiin suuntiin ja etenevät puoli miljardia valovuotta, eli kohteitten väi on 1 miljardi valovuosi . Sillä hetkellä minigalaxi lähettää valonsäteen kohti maapalloa. Milloin se on perillä?

Newonin mekaniikalla laskettuna sen olisi pitänyt saavuttaa maapallo jo aikoja sitten. (Kuitenkin sillä oletuksella, että valon nopeus joka suuntaan on vakio n. 300 000 km/s.)

Riidankylväjä kirjoitti:Maailmankaikkeuden pitäisi Hubblen mukaan laajeta n. 70 km/s, mikäli olen oikein ymmärtänyt.

Et valitettavasti ole ymmärtänyt oikein. Hubblen vakio, jossa lukuarvojasi on, sisältää myös muita termejä. Nykyisen Hubblen vakion on mitattu olevan (70 +2,4/-3,2) km/s/Mpc. Sinulta puuttuvat megaparsekit. Yksi parsek on noin 3,086 · 10exp16 metriä. Sitä paitsi vakio on lineaarisen riippuvuuden vakio nopeuden ja etäisyyden välillä. Katso Wikistä.

Riidankylväjä kirjoitti:Jos nyt oletetaan, että maapallo ja asken havaittu minigalaxi lähtevät bigbangissa vastakkaisiin suuntiin ja etenevät puoli miljardia valovuotta, eli kohteitten väi on 1 miljardi valovuosi . Sillä hetkellä minigalaxi lähettää valonsäteen kohti maapalloa. Milloin se on perillä?

Miljardin vuoden kuluttua.

Jaaha. Miljardin vuoden kuluttua. Mutta nyt siihen olisikin tuon lehtiuutisen mukaan mennyt mennyt 14,2 miljardia vuotta. Mistä ero johtuu?

Yksi valovuosi on noin 0,3066 parsekia. Eli tämä uusi galaksi olisi sitten 14,2 /0,3066 = 46,3 parsekin päässä meistä. Hubblen vakio on 71 km/s/parsek

Siinä tapauksessa kohteen etääntymisnopeus olisi 71*46,3= 3287 km/s ~0,1*c

Siis tuolla nopeudella valolta kestäisi jonkin verran kauemmaan saada maapallo kiinni. Mutta tuokin nopeus on häviävän pieni valon nopeuteen nähden joten ei se tuossta yhdestä (miljardista) valovuodesta kovin paljoa heittäne.


Siis mistä ero johtuu? Suhteellisuusteoriasta?

PS. Toppuutellaas vähän Se Hubblen vakio oli 71 km/s/Mega parsek Eli tuo ylempi vastaukseni pitäisi jakaa vielä tuhannella, jolloin etääntymisnopeudeksi saadaan vaivaiset 3,287 km/s Eli ajaksi Miljardi valovuotta edelleen.

Riidankylväjä kirjoitti:Yksi valovuosi on noin 0,3066 parsekia. Eli tämä uusi galaksi olisi sitten 14,2 /0,3066 = 46,3 parsekin päässä meistä. Hubblen vakio on 71 km/s/parsek

Siinä tapauksessa kohteen etääntymisnopeus olisi 71*46,3= 3287 km/s ~0,1*c

Siis tuolla nopeudella valolta kestäisi jonkin verran kauemmaan saada maapallo kiinni. Mutta tuokin nopeus on häviävän pieni valon nopeuteen nähden joten ei se tuossta yhdestä (miljardista) valovuodesta kovin paljoa heittäne.

Siis mistä ero johtuu? Suhteellisuusteoriasta?

Kohteen etäisyys on 98,54 % maailmankaikkeuden säteestä eli 13,5 miljardia valovuotta.

Maailmankaikkeuden säde on 13,7 * 10exp9 valovuotta eli 432.043.200 * 10exp9 valosekunttia ja se kertaa 3 * 10exp5 km/s antaa 129.612.960 * 10exp15 km ja kohteen etäisyys kilometreinä on siis 127.720.800 * 10exp15.

Maailmankaikkeuden koko johtuu siis - kuten aiemmin kirjoitin - pitkälti valoa nopeamman laajenemisen ajasta kellon ollessa 10exp-35 - 10exp-32 sekunttia ajattoman vaiheen loputtua.

Kyseessä oli siis hyvin lyhyt, mutta merkittävä aika. Kvarkkien myötä jossain vaiheessa 10exp-12 - 10exp-6 sekunttia avauksesta osa hiukkasista sai massan ja siten pallon jalkaansa, joka ei mahdollistanut enää valoa nopeampaa vauhtia.

Albertin luovana kautena ei kolmen asteen taustasäteilystä eikä kevyiden alkuaineiden ydinsynteesistä tiedetty mitään (ison pamauksen päätodisteet) ja siten yleinen suhteellisuus ei sisällä inflatoriikkaa eikä mitenkään sitä tarvitsekaan, sehän vain kuvaa maailmankaikkeuden laajenevana tai supistuvana.

Koetetaan kestää.

Takerrutaanpas tuohon kolmen Kelvinin säteilyyn. Näin maalaisjärjellä ajatellen, mikäli big bang teoria pitäisi paikkansa säteily kiitäisi valon nopeudella tuolla kaukaisuudessa. Ei tänne mitää kolmen kelvinin säteilyä pitäisi jäädä leijumaan.

Miksi ei pitäisi jäädä?

No, kun se olisi näinä 14,7 miljardian vuotena ehtinyt mennä menojaan. Oletushan on, että maailmankaikkeus syntyi kun yksi piste avaruudessa räjähti. Lämpösäteily etenee myös valon nopeudella tai ainakin lähellä sitä. Jos täällä leijuisi alkuräjähdyksestä peräisin olevaa säteilyä, räjähdyspisteen pitäisi tuottaa sitä edelleen.

Ei se mihinkään ole mennyt, lämpömäärä on vain jakautunut nyt isompaan tilavuuteen ja sitä on jäljellä 2,7 K. Kyseessä on siis tämän tilan, maailmankaikkeuden, lämpötila.

Sitä paitsi ei ollut mitään yhtä pistettä avaruudessa, vaan koko avaruus syntyi yhdestä pisteestä. Kun tilaa oli tarpeeksi, lämpö oli niin matalalla, että aine alkoi pysyä koossa. Siis avaruus (tila) ja sen aine ovat samaa alkuräjähdystä.

Koska tämä astia on säteeltään nyt se mikä on, niin yleinen kaikkialla vallitseva lämpö on tuo 2,7 K. Lämmöllä ei ole mitään paikkaa mihin mennä tämän tilan, maailmankaikkeuden ulkopuolella. Lämpöhän virtaa ylemmästä potentiaalista matalampaan siis kohti kelvin nollaa, mutta kun tässä tilassa ei kelvin nollaa ole ja astian raja on olemassaolon raja, niin ei se mihinkään virtaa.

No tuo tuntuu järkenkäyvältä. Kun säteilevät kappaleet siirtyy kauemmas, lämpötila laskee.

Mutta sivuutit tuon valonsäteen etenemisen tästä uudesta löydetystä galaksista. Miksi se saavutti meidät vasta nyt n.14 miljardin vuoden kuluttua, kun matkaan piti kulua vain miljardi vuotta?

.