Psykopatologia.munfoorumi.com

Kielenkäyttö on valtaa, halusimme tai emme

Lukijan mielipide|Puhuessaan ”heikkolaatuisista” tulijoista Teemu Keskisarja loi diskurssin, jossa jotkut ihmiset ovat oikeasti heikkolaatuisempia kuin toiset.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan puheet A-studiossa (27.8.) ovat herättäneet keskustelua viime päivinä. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sanoo Helsingin Sanomissa (HS 30.8.), että ongelma on ”joukkohysteria kielenkäytöstä sen sijaan että puhuttaisiin itse asiasta”.
Lausunto on sinänsä järjetön, koska ilman kielenkäyttöä ei ole puhumista.

Kielitieteessä diskurssilla tarkoitetaan tietystä näkökulmasta rakennettuja merkityksellistämisen käytänteitä. Emme voi itse asiassa sanoa mitään ilman, että käytämme jotakin diskurssia.
Diskurssit ovat vallankäyttöä, koska ne määrittävät asioita, joista puhumme. Ne rakentavat todellisuutta ja esittävät asian, josta puhumme, totena. Puhuessaan ”heikkolaatuisista” tulijoista Keskisarja loi diskurssin, jossa jotkut ihmiset ovat oikeasti heikkolaatuisempia kuin toiset. Siitä asti, kun hän sanoi nuo sanat A-studiossa, sellainen diskurssi on ollut olemassa, ja sitten muut voivat hyödyntää sitä omiin tarkoituksiinsa.

Kun luomme jonkin diskurssin, se puolestaan luo kuvaa maailmasta, halusimme sitä tai emme. Diskurssien valta on helppo huomata esimerkiksi näistä eläinmaailman esimerkeistä: hevonen/kaakki, koira/rakki. Ja nuo voi molemmat sanoa samasta yksilöstä, riippuen siitä, millaisen diskurssin haluamme luoda.
Toivon, että kielenkäytöstä ei puhuttaisi enää ”vain kielenkäyttönä”, sillä kielellä on valtaa. Jokaisella sanalla, jonka lausumme, luomme diskursseja, joista itse olemme vastuussa.

Inari Griffin
filosofian maisteri, suomen kieli
Helsinki

2024
Kohde Valitut Valittujen pakolaisten kansalaisuus
Hätätapaukset 2023* 1 Eri kansalaisuuksia
Hätätapaukset 2024 50 Eri kansalaisuuksia
Iran 152 Afganistan
Peru 49 Venezuela
Ruanda (ETM) 30 Sudan 17, Eritrea 13
Ruanda 119 Kongon demokraattinen tasavalta
Turkki 97 Syyria
Syntyneet lapset** 3 Eri kansalaisuuksia
Yhteensä 501

Euroopan muuttoliikeverkoston vuosiraportti 2024: Suomeen muutetaan töihin ja opiskelemaan pääasiassa Aasiasta

Euroopan muuttoliikeverkoston uuden raportin mukaan vuoden 2024 maahanmuutossa nähtiin laskua edellisvuoteen, mutta historiallisesti määrät olivat silti korkeita. Suomeen muutetaan etenkin Aasian maista töihin ja opiskelemaan, mutta myös perheen perässä. EU:n suuret turvapaikanhakijamäärät eivät juuri näkyneet Suomessa. Nämä ja muut maahanmuuton ilmiöt selviävät Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) vuosiraportista 2024.

EMN (European Migration Network) on tutkimus- ja tiedonvaihtoverkosto, jonka toimintaa koordinoi ja rahoittaa Euroopan komissio. EMN:n Suomen yhteyspiste toimii Maahanmuuttovirastossa.
***
Suomeen tullaan edelleen töihin pääosin Aasiasta. Yleisimmät hakijakansalaisuudet vuonna 2024 olivat Thaimaa, Filippiinit, Intia, Kiina ja Vietnam. Näistä Filippiinit, Intia, Vietnam ovat hallitusohjelman mukaisia kansainvälisen rekrytoinnin kumppanuusmaita. Kansalaisuudet pysyivät osittain samoina kuin edellisvuonna, mutta joitain muutoksiakin nähtiin. Thaimaan kansalaiset nousivat toiseksi suurimmaksi ryhmäksi monen muun kansalaisuuden ohi thaimaalaisten luonnonmarjanpoimijoiden hakiessa työlupaa.

– Aikaisemmin nousujohteisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveydenhoitoalalla sekä rakennusalalla nähtiin laskua vuonna 2024. Esimerkiksi rakennusalalla myönnettävät luvat putosivat 72 % edellisvuoteen. Arvioimme, että talouden heikko suhdannetilanne ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet myönnettyjen lupien määrän laskuun. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan lupamäärissä puolestaan näkyi julkisen sektorin ja etenkin hyvinvointialueiden heikko taloustilanne, tieto- ja tulosohjauspalveluiden yksikön johtaja Johannes Hirvelä kertoo.
***
Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä putosi lähes puoleen edellisvuodesta. Turvapaikkahakemuksia jätettiin 2024 yhteensä 2 948 kappaletta, kun vuonna 2023 hakemuksia jätettiin 5 372.
– Koko EU-alueella turvapaikkahakemuksia jätettiin yli miljoona, mutta korkea turvapaikkahakemusten määrä ei ole kuitenkaan heijastunut Suomeen. Hakemusmäärän kasvua hillitsivät itärajan sulun lisäksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta, Suomen maantieteellinen sijainti sekä tiettyjen kohdemaiden, kuten Saksan, Espanjan, Italian ja Ranskan vetovoimatekijät Suomeen verrattuna, Hirvelä sanoo.

Perinteisesti tilastojen kärjessä olleet Somalia, Afganistan ja Irak olivat myös vuonna 2024 yleisimmät turvapaikanhakijoiden lähtömaat. Kaikkien näiden kansalaisuuksien jättämien hakemusten lukumäärät kuitenkin putosivat suhteessa edellisvuoteen.

Turvapaikkahakemusten määrä lähes puolittunut

Turvapaikkahakemusten määrä oli 45 % pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna Suomessa jätettiin 2 948 turvapaikkahakemusta (2023: 5 372). Eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Somalian, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Nigerian kansalaiset.

Vuoden 2023 vuoden korkean turvapaikkahakemusten määrän taustalla oli osittain maahanmuuton välineellistämisoperaatio itärajalla, minkä myötä Suomesta haki turvapaikkaa vuosina 2023 ja 2024 noin 1 300 turvapaikanhakijaa.

Itärajan kautta tulleille turvapaikanhakijoille on tehty 744 päätöstä 26.1.2025 mennessä, joista suurin osa on rauenneita (422). Tämän lisäksi on tehty yhteensä 176 myönteistä päätöstä ja 138 kielteistä päätöstä. Eniten myönteisiä on tehty Syyrian ja Somalian kansalaisille. Vastaanottokeskuksista kadonneita on ollut lähes 500. Kadonneilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat jossain vaiheessa poistuneet vastaanottokeskuksesta, eikä heitä ole enää tavoitettu.

Lähi-idän eri konfliktit esimerkiksi Palestiinassa, Libanonissa ja Syyriassa eivät ole näkyneet merkittävästi Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden määrässä. Syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittely on tällä hetkellä keskeytetty, sillä maatietoa päivitetään.

Myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tehtiin 1 581 (2023: 1 571).

Pitkittyneet konfliktit vaikuttavat turvapaikanhakijoiden määrään tulevaisuudessa. Turvapaikkahakemusmäärän nopeat ja yllättävät muutokset ovat mahdollisia. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomessa jätetään tänä vuonna noin 3 000–4 000 uutta turvapaikkahakemusta.

Milan Jaff karkotetaan Suomesta
Maahanmuuttovirasto on määrännyt Milan Jaffin karkotettavaksi Irakiin ja asettanut hänelle toistaiseksi voimassa olevan maahantulokiellon.

Katujengijutusta tunnetuksi tullut Milan Jaff on tuomittu Suomessa useista vakavista rikoksista, kuten tapon yrityksestä, törkeästä ryöstöstä ja raiskauksesta. Nämä rikokset vaikuttivat Maahanmuuttoviraston päätökseen.
Jaffia pidetään uhkana yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.
Iltalehden mukaan päätöksessä todetaan myös, että Jaffin kotialueen turvallisuus­tilanne Irakissa on parantunut, eikä hänellä ole enää perusteita kansainväliselle suojelulle.
Jaff on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen. Jos se ei kumoa Maahanmuutto­viraston päätöstä, karkotus voidaan panna täytäntöön heti.

Raju video: Milan Jaff ja murha­mies paistoivat lettuja vankilan keittiössä – sitten alkoi tapahtua

VIDEO EI HERKILLE: Katujengipomo Milan Jaffin tuskan hetket Riihimäen vankilan keittiössä tallentuivat videolle. Siitä näkyy, kun murhamies Sampo Jousimaa heitti kuumaa nestettä banaania kuorineen ja lettua paistaneen Jaffin päälle. Tämän jälkeen Jaff kävi Jousimaan kimppuun ja he mätkivät toisiaan. Paini päättyi siihen, kun vartijat tulivat keittiöön ja ampuivat etälamauttimella Jaffia, joka jäi sätkimään maahan. Hän sai kuumasta öljystä ja vedestä palovammoja. Jousimaa tuomittiin törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden ja 10 kuukauden ehdottomaan vankeuteen sekä 7 500 euron korvausvastuuseen. Nujakka tapahtui 1.1.2023.

Palle kirjoitti:Muslimikaavut ovat naisten alistamisen symboli. Lisäksi ne ovat turvallisuusuhka.