Psykopatologia.munfoorumi.com

Mari Rantanen jyrähtää Mikkelin vastaanotto­keskuksesta

SISÄMINISTERI Mari Rantanen (ps) on ottanut kantaa Mikkelin päätökseen irtisanoa Suonsaarentie 31:n rivitaloasuntojen vuokrasopimukset ja vuokrata asunnot vastaanottokeskuksen käyttöön.

Maahanmuuttovirasto on asettanut vastaanottokeskuksen toiminnan ehdoksi, että keskuksessa on paikkoja 300 henkilölle. Puuttuvat paikat kaupunki hankkii yksityiskäytössä olleista rivitaloista.

Rantanen kritisoi X-viestipalvelussa Mikkelin perusteluja päätökselle. Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä kertoi Ylelle, että päätös tuo alueelle valtion rahaa.

– Ei ole ”valtion rahaa”, on vain veronmaksajien rahaa, Rantanen kirjoittaa X:ssä.

– Yhteiskunnan tulee ensisijaisesti huolehtia omistaan. Siksi 0 turvapaikanhakijaa on hyvä tavoite, ministeri kirjoittaa.

Rantasen mukaan ”epäterveiden kannustimien” vuoksi valtion tuet pitäisi minimoida. Rantanen haluaisi myös laskea kiintiöpakolaisten määrän nollaan ja lakkauttaa kuntien ja hyvinvointialueiden maksamat korvaukset maahanmuuttajien kotoutumisesta.

Ministeri ehdotti Mikkelin vastaanotto­keskuksen lakkauttamista – Migri kertoo nyt, mitä seurauksia sillä voisi olla

Yle 15.8.2025
Maahanmuutto­viraston Elina Nurmi kertoo, että Mikkelin vastaanotto­keskus olisi monesta syystä vaikea korvata.

Maahanmuuttoviraston (Migri) vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi oikoo Mikkelin vastaanottokeskustapaukseen liittyviä väitteitä.
Mikkelin kaupungin päätös irtisanoa asukkaita vastaanottokeskuksen tieltä on herättänyt viime päivinä runsaasti keskustelua.
Tapausta on puitu sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Myös useat poliitikot ovat ottaneet kantaa asiaan.

Nurmen mukaan vastaanottokeskustoiminnan jatkuminen Mikkelissä on varautumisnäkökulmasta tärkeää. Itärajan tilanteen takia Migrin täytyy ylläpitää tiettyä määrää laitosmuotoisia vastaanottokeskuksia, jollainen myös Mikkelin vastaanottokeskus on.
– Meille tulee esimerkiksi Ukrainasta yhä vaikeammin vammautuneita henkilöitä. Vaikeasti vammautuneet tai traumatisoituneet ihmiset eivät selviä asuntopohjaisessa vastaanottokeskuksessa.
Nurmen mukaan 90 prosenttia Mikkelin vastaanottokeskuksen asiakkaista on ukrainalaisia.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ehdotti aiemmin Ylelle, että Mikkelin vastaanottokeskus voitaisiin korvata Vöyrin Oravaisten vastaanottokeskuksella, jonka Migri on päättänyt lakkauttaa.
Nurmi tyrmää ajatuksen ja korostaa, että vastaanottokeskuksia koskevat päätökset ovat toisistaan riippumattomia.
– Olisi hyvän hallintotavan ja hankintalain vastaista lähteä takautuvasti perumaan lakkauttamispäätös ja irtisanoa toisen palveluntuottajan sopimus.

Migri kilpailutti vastaanottokeskuksia Mikkelin ja Savonlinnan alueella viime vuonna. Vöyrin vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta Migri päätti tänä keväänä. Vöyrin vastaanottokeskuksen lisäksi Migri on ilmoittanut 25 muun vastaanottokeskuksen lakkauttamisesta.
Mikkelin vastaanottokeskuksen korvaaminen Vöyrin vastaanottokeskuksella olisi myös asiakasnäkökulmasta mahdotonta, kertoo Nurmi.
– Se tarkoittaisi suuria määriä asiakassiirtoja ihan toiselle puolelle Suomea ja useiden kymmenien lasten ja nuorten varhaiskasvatuksen tai koulunkäynnin keskeytymistä.

Mikkelin vastaanottokeskustapauksen keskiössä on keskuksen laajentumistarve. Maahanmuuttoviraston vaatimus on, että laitostyyppiset vastaanottokeskukset ovat 300-paikkaisia.
Kysyimme Nurmelta, mihin 300 asukaspaikan kriteeri perustuu.
– Kyseessä on täysin viraston omiin kustannuslaskelmiin ja muun muassa poliisin kanssa yhteistyössä tehtyihin turvallisuusmäärittelyihin perustuva linjaus, Nurmi vastaa.
Hän tyrmää väitteet, joiden mukaan taustalla olisi poliittinen päätös.
– Olen nähnyt mediassa tämän tyyppisiä väitteitä. Ne ovat täysin perättömiä eli eivät pidä paikkaansa.

Esimerkiksi vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on kirjoittanut Facebook-sivuillaan, että perussuomalaiset poliitikot olisivat olleet tekemässä päätöstä vastaanottokeskusten 300-paikkaisuudesta, vaikka kritisoivat nyt sen seurauksia. Myös Vasemmistoliiton Jussi Saramo mainitsee samasta asiasta Instagram-tilillään.
Perussuomalaisista poliitikoista muun muassa sisäministeri Mari Rantanen ja valtiovarainministeri Riikka Purra ovat kritisoineet sitä, että kaupungin vuokralaiset joutuvat väistämään vastaanottokeskuksen tieltä.

Migrin Elina Nurmen mukaan asukaspaikkamäärässä on huomioitu kustannustehokkuuden ja turvallisuuden lisäksi sopivien kiinteistöjen saatavuus.
– 300-paikkainen yksikkö on sopivan kokoinen suureen osaan suomalaisista seutukunnista. Soveltuvien kiinteistöjen löytäminen vaikeutuu, jos paikkamäärä nousee yli 300 paikan.
Nurmi kertoo, että toisin kuin mediassa on väitetty, 300 asukaspaikan raja on ollut olemassa koko sen ajan, kun hän on työskennellyt Migrin vastaanottoyksikön johtajana, eli ainakin helmikuusta 2023 saakka.
Esimerkiksi Yle on kertonut aiemmin, että Migri olisi määritellyt rajan viime vuonna, kun se kilpailutti vastaanottokeskuksia.

Perussuomalaiset olivat siunaamassa Mikkelin kaupungin päätöstä irtisanoa rivitaloasukkaiden vuokrasopimuksia vastaanotto­keskuksen tieltä.

Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa 26. toukokuuta. Siellä päätettiin, että asia esitellään kaupunginvaltuustolle.
Asia esiteltiin 2. kesäkuuta valtuustolle, joka hyväksyi sen yksimielisesti ilman äänestystä. Valtuustossa istuu kolme perussuomalaista. Ylivoimaisesti suurimmat ryhmät ovat kokoomus, keskusta ja Sdp.
– Tämä päätös oli yksimielinen, toki siitä käytiin keskustelua, kertoo valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Oskari Valtola (kok).

Perussuomalaisten puoluejohto ja näkyvät valtakunnanpoliitikot ovat nostaneet päätöksen esiin sosiaalisessa mediassa. Muun muassa puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, sisäministeri Mari Rantanen ja europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen ovat ruotineet päätöstä kovasanaisesti viestipalvelu X:ssä.

Vastaanottokeskuksen oli saatava tarpeeksi lisäpaikkoja, jotta sen toimintaa voitiin jatkaa.
Valtola kertookin, että päätöksessä painoi lopulta 15 työpaikan menettäminen, jos vastaanotto­keskusta ei olisi voitu pitää. Lisäksi vastaanotto­keskuksen asukkaat käyttävät alueen palveluita.
– Kaupunki saa myös vuokratuloja rakennuksesta, joka muuten olisi tyhjillään. Viittaan nyt vanhaan vanhainkotiin.

Kaupungin­hallituksen esityksessä pääaiheena on 180 000 euron lisä­määrärahan antaminen vastaanotto­keskuksen kunnostamiseen.
Vasta syvällä esityksen teksti­kappaleissa on koukeroinen maininta nykyisten asukkaiden vuokra­sopimusten lopettamisesta.
Esityksessä lukee, että ”tarvittavan kapasiteetin saavuttaminen edellyttää rivitalo­asuntojen vapautumista vastaanotto­keskuksen käyttöön huomioiden alueen asumisen nykytilanne.”

Valtola on sitä mieltä, että kaikki valtuutetut olivat kuitenkin perillä siitä, mitä päätettiin. Tarvittavan kapasiteetin saavuttaminen tarkoitti tässä tapauksessa nykyisten vuokralaisten sopimusten irtisanomista.
– Varmasti tuo teksti ei sitä selvennä, mutta valtuuston kokouksessa asiasta kysyttiin yksiselitteisesti, ja kysymykseen vastattiin myös yksiselitteisesti, hän sanoo.

Youtubesta löytyvässä kokoustallenteessa näkyy, kuinka vasemmistoliiton valtuutettu Lotta Tuominen kysyy, miten rivitalojen nykyisten asukkaiden kanssa menetellään.
Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä vastaa Tuomiselle, että on selvää, että vuokrasopimuksia joudutaan irtisanomaan. Riihelän mukaan kaupungin vuokrataloissa lähialueella on tilaa vastaanotto­keskuksen alta pois muuttaville kuntalaisille.
Lisäksi kaksi keskustan valtuutettua pitävät omat puheenvuoronsa lisämäärärahaan liittyen. Perussuomalaiset eivät pidä puheenvuoroja. Sen jälkeen asia on loppuun käsitelty, ja valtuusto päättää asiasta yksimielisesti ilman äänestystä.

Perussuomalaisilla on Mikkelin valtuustossa kolme paikkaa. Yksi valtuutetuista on kansanedustaja Jaana Strandman.
Hän painottaa, että koki menneensä valtuuston kokoukseen päättämään nimenomaan peruskorjausrahasta.
– Olisimme joka tapauksessa tarvinneet peruskorjauksen asuntoihin, oli siellä asukkaana ketä tahansa, Strandman sanoo.

Hän oli siinä uskossa, että asukkaat voivat muuttaa takaisin asuntoihin, jos vastaanotto­keskukseen ei tulekaan 300:a asukasta.
– Ajatuskulkuni meni kokouksessa näin, että sinne voisi mahdollisesti muuttaa takaisin. Silloinhan pitää muuttaa pois, kun ruvetaan peruskorjaamaan.
Strandman kertoo, että ei valmistautumisesta huolimatta vielä kokoukseen mennessään tiennyt, että lisämääräraha­pykälä pitäisi sisällään myös vuokrasopimusten irtisanomiset.
Hän syyttää esittely­tekstiä ”vaikea­selkoiseksi”.
– Oli haastavaa, koska ei ollut kunnon esittelyä. Sitten se tieto vuokra­sopimuksien irtisanomisista tuli yhden valtuutetun kysymyksenä siinä kesken kokouksen.
Hänen vaaka­kupissaan painoi kuitenkin enemmän kaupunki­kehitys­johtaja Riihelän vastaus valtuutetun kysymykseen.
– Se (tieto irtisanomisista) tuli vähän yllätyksenä, mutta Jouni Riihelän vastaus oli, että asukkaille tarjotaan siitä lähialueelta asuntoja. Kokouspykälä meni nopeasti ohi ja en reagoinut siihen.

Miltä puoluejohdon ulostulot aiheesta tuntuvat?

– Kysymyshän ei ole tunneasiasta. Ministeritasolta on pohdittu sitä, tuoko tällainen toiminta kuntiin elinvoimaa.
Strandman puntaroi itsekin sitä, tuoko vastaanottokeskus elinvoimaa kaupungille, mutta ei päädy lopputulokseen, vaan haluaa nähdä lisää laskelmia. Hän pitää viittätoista henkilötyövuotta merkittävänä asiana kaupungille, mutta haluaisi käsitellä asiaa uudestaan valtuustossa.
– Tässä on tullut uusia näkökulmia päätöksen jälkeen. Katsomme miten me perussuomalaiset toimimme tässä jatkossa.

Myös Tapani Liukkonen, toinen perussuomalaisten valtuutetuista, kokee menneensä tekemään päätöstä peruskorjaus­rahasta ja yllättyneensä irtisanomis­pykälästä.
– Se tilanne meni niin sanotusti ohi, hän sanoo.
– Ei sitä esittelytekstiä avattu siellä sen enempää.

Tallenteella kuitenkin näkyy, kuinka vasemmistoliiton valtuutettu kysyy, mitä nykyisille vuokralaisille käy, ja kehitysjohtaja vastaa, että irtisanomisia tullaan tekemään.

– Kyllä näin varmaan on. Mutta kysymys on ilmeisesti siitä, että tilat olivat niin huonokuntoisia, että joka tapauksessa oltaisiin jouduttu osoittamaan vuokralaisille toiset asunnot.

Mutta olit tietoinen että kuntalaisten vuokrasopimuksia joudutaan irtisanomaan laajenevan vastaanotto­keskuksen alta?

– Silloin en ollut tietoinen. Ei sitä ääneen mainittu siellä kokouksessa, jos minä oikein muistan.

Tallenteella näkyy, että se siellä ääneen sanotaan.

– Joo, mutta siitä ei käyty mielestäni minkäänlaista keskustelua. Vai mitä siellä tallenteella kuuluu?

Kehitysjohtaja vastaa, että irtisanomisia tullaan tekemään, mutta että asukkaille voidaan esittää uusia asuntoja.

– Juuri näin.

Liukkonen kertoo seisovansa päätöksen takana edelleen. Hän ei pidä kaikesta siitä, mitä julkisuudessa aiheesta puhutaan. Hänestä puoluejohdon ja muiden perussuomalaisten tulisi laskea kierroksia.
– Keskustelu käy liian kiihkeänä tällä hetkellä. Kaikkien kannattaisi tutustua asiaan tarkemmin, ennen kuin voidaan esittää johtopäätöksiä.
Hänestä keskustelussa on liikaa vastakkain­asettelua maahanmuuttajia vastaan.
– Itse edustan maltillisempaa linjaa.
Hän kertoo, että perussuomalaisten valtuustoryhmä todennäköisesti kokoustaa ja päättää jatkotoimenpiteistä pian. Hän on itse matkoilla, joten ryhmä ei ole vielä kokoontunut.

IS ei tavoittanut kolmatta valtuutettua, Raimo Heinästä (ps), kommentoimaan asiaa torstaina aamupäivällä.

Suomi hävittää nyt 1970- ja 1980-luvun rakennuksia ennätystahtia – selvitimme, miksi niitä ei enää korjata

Rakennusten purkutahti on liki kaksinkertaistunut runsaassa kymmenessä vuodessa. Selvitysten mukaan peruskorjaus voi olla tuntuvasti purkamista ja uuden rakentamista halvempaa.

Perussuomalaisilla on Mikkelin valtuustossa kolme paikkaa. Yksi valtuutetuista on kansanedustaja Jaana Strandman.
Hän painottaa, että koki menneensä valtuuston kokoukseen päättämään nimenomaan peruskorjausrahasta.
– Olisimme joka tapauksessa tarvinneet peruskorjauksen asuntoihin, oli siellä asukkaana ketä tahansa, Strandman sanoo.

Hän oli siinä uskossa, että asukkaat voivat muuttaa takaisin asuntoihin, jos vastaanotto­keskukseen ei tulekaan 300:a asukasta.
– Ajatuskulkuni meni kokouksessa näin, että sinne voisi mahdollisesti muuttaa takaisin. Silloinhan pitää muuttaa pois, kun ruvetaan peruskorjaamaan.

Vastaanotto­keskus toi uuden elämän Imatralla kerrostalolle – hyväkuntoista taloa harkittiin jo purettavaksi

Imatralaisen kerrostalon kaikki 48 asuntoa on vuokrattu vastaanotto­keskuksen käyttöön. Talon aiemmille asukkaille on löydetty uudet asunnot.

Vastaanottokeskuksen käyttöön tulevassa talossa asuu tällä hetkellä myös yksityisiä vuokralaisia 23 asunnossa. Asukkaiden vuokrasopimukset irtisanotaan. Heille tarjotaan huoneistoja muista Imatran Vuokra-asuntojen kohteista. Vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen heillä on kuusi kuukautta aikaa muuttaa uuteen asuntoon.
Imatran kaupungin mukaan Kaukopäänkatu 3 valittiin vastaanottokeskuksen käyttöön, sillä kiinteistön käyttöaste on ollut alhainen.
Nykyisellään vuokratulot eivät kata kiinteistön kustannuksia, joten Vuokra-asunnot -yhtiö olisi joka tapauksessa joutunut pohtimaan talon tulevaisuutta.
– Hyvin todennäköisesti nykyiset asukkaat olisivat joutuneet muuttamaan pois, vaikka vastaanottokeskusta ei olisi tiloihin tullutkaan, Imatran Vuokra-asunnot Oy:n toimitusjohtaja Erik Forstén sanoo tiedotteessa.

Kun VAV purkaa huonokuntoisia talojaan kaupunginosien kehittämiseksi, irtisanottaville tarjotaan toista asuntoa – "Kyllä asunto yleensä löytyy" 
Vantaan Sanomat 30.4.2020
Vantaan kaupungin omistama VAV-konserni on purkanut viime vuosina yhteensä yhdeksän vuokrataloaan. Asuntoja niissä on ollut 179.
Lisää purkuja on tiedossa lähivuosina.

VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski sanoo, että jokaiselle asiansa hoitaneelle asukkaalle tarjotaan aina korvaavaa asuntoa. Ja koska asukas menettää kotinsa VAV:sta johtuvasta syystä, hän pääsee asuntojonossa "ohituskaistalle".
Ohituskaistalla saa erityistä palvelua, kuten oman puhelinlinjan asioiden hoitamiseen.
– Tarjoamme irtisanottaville heidän hakutoiveidensa mukaista asuntoa, Ojankoski jatkaa.
VAV:n asunnoista 80–100 vapautuu joka kuukausi ja kun asunnon irtisanomisaika on puoli vuotta, sinä aikana vapautuu 550–600 asuntoa.
– Kyllä asunto yleensä löytyy. 

Ojankosken mukaan valtaosa jatkaa VAV:lla asumista.
– 5–15 prosenttia muuttaa muualle, ostaa oman asunnon tai siirtyy toiselle vuokranantajalle.

Muutto on iso asia ja VAV tiedottaa tulevasta purkamisesta heti, kun se jättää kaupungille hakemuksen asemakaavanmuutoksesta. Silloin lähtöön on yleensä aikaa pari vuotta. Sen jälkeen kerrotaan väliaikatietoja asian edistymisestä.
– Kun kaava on vahvistettu tai purkulupa saatu, asukkaille pidetään tiedotustilaisuus ja kerrotaan purkuajankohta.
Asukkaille ei kuitenkaan voida luvata, että he pääsevät myöhemmin asumaan tilalle rakennettuihin taloihin.

VAV purki ensimmäiset asuinkerrostalot Mikkolan Marsinkujalta 2015. Asuntoja neljässä talossa oli 105, ne oli rakennettu 1974–76. Talot olivat teknisen ikänsä loppupäässä eivätkä isot huoneistot enää vastanneet nykytarvetta.
Tilalle rakennettiin 147 vuokra-asuntoa ja kun rakennusoikeutta kaavoitettiin lisää, samalle tontille saatiin vielä 33 asumisoikeusasunnon talo.
– Asuntoja tuli lisää, asumismuodot monipuolistuivat ja kaupunkikuvallisestikin se oli myönteinen muutos, Ojankoski luettelee.

Mikkola on malliesimerkki VAV:n purkuperiaatteista.
– Kyse ei ole vain yksittäisten talojen purkamisesta, vaan kaupungin halusta kehittää kaupunginosia.
Myös Tikkurilassa Veturikujalla VAV ja kaupunki tutkivat aluetta yhdessä. Rakennuksia purettiin ja syntyi 120 asuntoa 37 tilalle sekä uusi päiväkoti. Lisäksi Orvokkirinteeltä purettiin 37 asunnon talo ja uusi rakennus tuplasi asuntojen määrän.

VAV:n tulevia purkukohteita ovat Luhtimäki Varistossa, Hakopolku Havukoskella ja Kivikirveenkuja Myyrmäessä. Luhtimäessä alkaa purkaminen syksyllä, mutta Havukosken ja Myyrmäen purkamisesta ei ole vielä tietoa.
Tulevissa purkukohteissa on yhteensä lähes 300 asuntoa.

Sarin Heka-asuntoa uhkaa purku, mutta ensi vuonna vuokra nousee taas – "Kuka näihin asuntoihin haluaa edes muuttaa"
Helsingin Uutiset 19.8.2024
Huonossa kunnossa oleva asunto. Taloyhtiöön ei ole tiedossa suurempia korjauksia. Helsingin kaupungin asunnot (Heka) on ilmoittanut, että se purkaa talot aikaisintaan vuonna 2026. Ensi vuoden alussa vuokrat silti jälleen nousevat.
Tapaninvainiossa Hekan asunnossa asuvaa Sari Korkalaista, 48, tilanne ottaa päähän.
– Onhan se ihan sairasta ja epäreilua. Koko ajan pitää maksaa enemmän ja enemmän vuokraa asunnosta, joka menee vain huonompaan ja huonompaan kuntoon.

Korkalainen on asunut 90-neliöisessä neljän huoneen ja keittiön asunnossaan kymmenen vuotta.
– Olen koko ajan ilmoittanut Hekalle epäkohdista. He ovat olleet jo vuosia niistä tietoisia.
Edellisen kerran Heka nosti vuokria tämän vuoden alussa. Silloin Korkalaisen vuokra nousi 887 eurosta 925 euroon. Nyt Heka on alustavasti ilmoittanut, että ensi vuoden alusta vuokra nousee 4,4 prosentilla eli yli 40 eurolla. Ensi vuoden alusta alkaen vuokra olisi yli 965 euroa.
– Tämä ei minun elämääni kaada, mutta olen huonolla mielellä. Mietin, että miten monet vaikkapa lapsiperheet tulevat jatkossa toimeen, kun vuokrat jatkuvasti nousevat.

Alue on ollut ihanteellinen myös omille lapsille asua ja kasvaa: viihtyisä ja rauhallinen. Koulu on ollut lähellä.
– Nämä asunnot ovat olleet kuitenkin suhteessa halpoja. Siksi minäkin olen tässä pysynyt, mutta niin pitää ollakin, jos nämä ovat tällaisessa kunnossa.
Vuonna 1978 valmistunteisiin taloihin ei ole tehty isompia remontteja. Ikkunat on uusittu. Yksi suurimmista ongelmista on ollut sisäilmaan liittyvät ongelmat. Myös muun muassa terassilla lauta-aita repsottaa, mutta aitoja ei ole korjattu.
***
Heka lähetti vuosi sitten tammikuussa Korkalaisen taloyhtiössä asuville asukkaille kirjeen, jossa se kertoi, että Helsingin kaupunki suunnittelee Pukinkuja 2:een kaavamuutosta. Sen tavoitteena on Pukinmäenrannan kerrostalovaltainen täydennysrakentaminen. Kaavamuutos tulisi tarkoittamaan Pukinkuja asuntojen purkamista. Purkaminen tapahtuisi aikaisintaan vuonna 2026.
Närö sanoo, että myöskään päätöstä siitä, että asunnot puretaan, ei ole tehty.
– Emme ole ilmoittaneet, että tämä olisi varmuudella purkukohde. Olemme ilmoittaneet, että se mahdollisesti puretaan.
Purkaminen vaatii kaavamuutoksen, joka on vasta käynnissä.
– Haluamme aina kertoa ihmisille näistä prosesseista, jotta he eivät lue asiasta vaikkapa lehdestä. Kaavaprosessiin voi mennä vuosia.
Jos asuntojen purkaminen ei ole vielä varmaa, tullaanko asuntoihin tekemään lähivuosina korjauksia?
– Ei se ainakaan minkään ison peruskorjauksen listalla tietenkään ole, mutta jos sinne tulee jotain haasteita, niin silloin tietenkin korjataan.

Korkalainen pohtii yleisesti Hekan vuokrankorotuksia, asuntojen huonoa kuntoa ja sitä, että Heka sanoo asuntojen olevan halpoja.
– Eivät nämä enää mitään halpoja ole. Yksityisellä vuokrat alkavat olla jo halvempia. Ihmetystä herättää myös se, että Helsingin kaupungin omistama Heka joutuu jatkuvasti nostamaan vuokria.
– Kaupunki kuitenkin omistaa nämä. Eikö kaupungilla ole mitään vastuuta näistä?
Korkalainen muistuttaa, että Hekan asukkaista moni on pienituloinen.
– Mistä Helsinki saa jatkossa tänne kohta enää perusduunareita, jos heillä ei ole varaa asua näissä asunnoissa?