rokotevastaisuudesta

[jupe]

"Noin prosentti suomalaisista on täysin rokotevastaisia, mutta usea epäröi – pääsyynä netissä leviävä väärä tieto

RITVA SETÄLÄ, Turun Sanomat

Suomessa rokotekattavuus on hyvä ja rokotevastaisuus pientä. Suomi on maailman parhaiden maiden joukossa, kertoo dosentti, akatemiatutkija ja psykologian tohtori Anna Soveri Turun yliopistosta.

Soveri on Suomen-vastaava EU-rahoitteisessa tutkimushankkeessa, jossa on tutkijoita Suomen lisäksi Britanniasta, Kanadasta, Saksasta, Ranskasta ja Portugalista. Tutkimusryhmä haluaa vähentää rokote-epäröintiä, jonka Maailman terveysjärjestö WHO listasi 2019 yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta.

Varsinaisia rokotevastaisia on Soverin mukaan prosentti suomalaisista.

– Siihen liittyy usein ideologisia syitä tai identiteettiin liittyviä asioita. Rokote-epäröinti on paljon tavallisempaa, mutta valtaosa rokote-epäröijistä ottaa lopulta rokotteen; he vain ovat epävarmoja päätöksestä.

Rokote-epäröinnin keskeisimpänä syynä pidetään netissä leviävää väärää tietoa.

Tänä keväänä miljoonat suomalaiset ottavat tuon tämän hetken rokotteista odotetuimman. Väitöskirjatutkija Linda Karlsson Åbo Akademilta on summannut suhtautumisen koronarokotteeseen sellaisena kuin se näyttäytyi vuosi sitten eli huhtikuussa 2020.

– Silloin 74 prosenttia sanoi, että aikoo ottaa koronarokotteen, 12 prosenttia oli epävarmoja ja 14 prosenttia sanoi, että se on epätodennäköistä. Mutta tilanne on todennäköisesti muuttunut sen jälkeen, kun haittavaikutukset ja turvallisuus ovat olleet esillä mediassa. Euroopan tasolla näyttää siltä, että halukkuus oli matalin syksyllä 2020, mutta kun rokotteet tulivat saataville, luottamus on kasvanut, Karlsson kertoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kyselyjen mukaan koronarokotteen ottamisen halukkuus on Suomessa asettunut haarukkaan 65–80 prosenttia.

Turkulaisten kyselyssä vuosi sitten koronarokotetta vertailtiin muihin.

– Luottamus siihen, että tuhkarokkorokote on turvallinen, oli suurta: melkein kaikki pitivät sitä turvallisena. Influenssarokotetta pidettiin vähemmän turvallisena kuin koronarokotetta, mutta koronarokote oli silloin vielä hypoteettinen, Karlsson kertoo.

Influenssarokotteen mainetta pilaa sikainfluenssan Pandemrix-rokotteen yhteys narkolepsiaan ja se, ettei influenssarokotetta pidetä kovin tehokkaana.

Karlssonin keskeinen tulos on, että käsitys rokotteen turvallisuudesta ja rokotushalukkuus ovat saman kolikon kaksi puolta. Kysymykset mittaavat käytännössä samaa asiaa. Rokotushalukkuuteen ei juurikaan vaikuta se, miten vakavana ihminen pitää tautia.

Jyrkkä rokotevastaisuus sisältää monenlaisia aineksia. Villeimmät ovat salaliittoteorioita: Koronarokotteissa asennetaan ihmisiin mikrosiruja, joilla heitä voidaan kontrolloida osana uutta maailmanjärjestystä. Pandemia on lääkeyhtiöiden globaali, ahne juoni miljardien tahkoamiseksi.

Soverin ja Karlssonin kyselytutkimus ei anna vastausta siihen, suuriko osa uskoo koronarokotetta koskeviin salaliittoteorioihin, mutta jotain osviittaa saadaan. Vuosi sitten kahdeksan prosenttia suomalaisista piti täysin tai melko totena ajatuksia, että jokin salainen organisaatio on koronapandemian taustalla tai pandemia on keksitty tai että lääkefirmat hyötyvät siitä.

Vuosi sitten pandemia oli kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Vain kovan linjan salaliittoteoreetikko pystyy pitämään pandemiaa täysin keksittynä nyt, kun tauti on tappanut liki kolme miljoonaa ihmistä.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat rokoteluottamuksen mallimaita. Soveri tekee tutkimusyhteistyötä ranskalaisten tutkijoiden kanssa, ja Ranskassa aikoo tammikuisen kyselytutkimuksen mukaan koronarokotteen ottaa vain 40 prosenttia kansalaisista. Vain joka kolmas ranskalainen hoitaja oli maaliskuussa ottanut koronarokotteen. (Yle 22.3.)

Karlsson ja Soveri tutkivat terveydenhuollon ammattilaisten rokoteasenteita vuonna 2019, siis ennen koronaa, ja havaitsivat, että rokote-epäröintiä esiintyy myös alan ihmisillä, mutta Suomessa vähemmän kuin väestöllä keskimäärin. Lääkärit epäröivät hyvin vähän, sairaanhoitajat ja lähihoitajat enemmän.

– Mitä enemmän terveydenhuollon ammattilaiset epäröivät rokotteita, sitä pienemmällä todennäköisyydellä he suosittelivat rokottamista epävarmoille henkilölle, Soveri tähdentää.

Siksi tutkimushankkeessa keskitytään tähän avainryhmään, jolla on oltava rokotteista oikeaa tietoa ja keinot kumota väärää tietoa. Vuoden sisällä lähtee kysely näistä teemoista kuuden maan terveydenhuollon ammattilaisille.

Rokote-epäröinnin taustalla voi Karlssonin mukaan olla misinformaatiota ja ideologisia syitä.

– Voi olla vaikeaa korjata misinformaatiota, jos asenteet liittyvät persoonallisuuteen, pelkoon tai ideologiaan.

Joillakin epäröinnin syy voi olla niinkin yksinkertainen kuin neulakammo. Toisilla syyt ovat syvemmällä ja sidoksissa luottamuksen kokemukseen. Mitä vähemmän ihminen luottaa terveydenhuollon ammattilaisiin, terveysviranomaisiin, tutkijoihin ja mediaan, sitä heikommin hän on halukas ottamaan rokotetta.

– Kyseessä on verkosto asioita, jossa keskeisenä luottamus. Emme tiedä, mikä asia johtaa mihinkin, vaan nämä ovat yhteydessä.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi on yhä luottamuksen kärkimaita.

Kun ihminen puntaroi rokotteen ottamista, vaatimukset ovat kovat.

– Kysyimme asteikolla 1–5 luottamusta terveydenhuollon ammattilaisiin. Rokotuksen ottaminen vaatii täyden tason luottamukselle eli vastauksen 5. Jos vastaus on 4, esiintyy jo rokote-epäröintiä, Soveri kertoo.

Monet, jotka eivät luota tieteeseen ja viranomaisiin, käyttävät tai antavat vaihtoehtohoitoja. Näistä piireistä ja niiden sosiaalisen median kanavista epäröijät löytävät omia käsityksiään tukevia näkemyksiä. Sosiaalisessa mediassa käsitykset myös leviävät nopeasti.

Turkulaistukijoiden tärkeä havainto on, ettei rokote-epäröintiä voi vähentää vain tuuttaamalla julkisuuteen lisää oikeaa tietoa.
– Jos ei luota siihen, joka tuottaa tietoa, tiedon vastaanottaminen voi olla vaikea, Soveri sanoo.

Tutkimus rokote-epäröinnistä
EU on myöntänyt kansainväliselle tutkimusryhmälle yhteensä 3,1 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -ohjelmasta.
Suomen osuus 358 000 euroa.
Anna Soveri Turun yliopistosta johtaa projektin suomalaista tutkimusryhmää, jossa mukana myös Åbo Akademi.
Mukana tutkijoita Suomesta, Britanniasta, Kanadasta, Saksasta, Ranskasta ja Portugalista.
Johtajana University of Bristol.
Tutkitaan terveydenhuollon ammattilaisten rokoteasenteita, analysoidaan rokotevastaisia väitteitä, kehitetään työkaluja ja tekniikoita, joilla ammattilaiset voivat kumota vääriä väitteitä, vahvistetaan ihmisten luottamusta rokotteisiin ja kannustetaan ihmisiä ottamaan rokote."

https://www.ts.fi/tiede/5276168/Noin+pr ... ista+on+ta

[jupe]

"Huoli Astra Zenecan rokotteesta voi kasvaa liialliseksi

Dosentti Anna Soverin mukaan ei pidä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä, vaikka Euroopan lääkevirasto EMA vahvistikin viime viikolla erittäin harvinaiset veren hyytymishäiriöt Astra Zenecan koronarokotteen haittavaikutuksiksi.

– Yksilön rokotuspäätös perustuu riskiarvioon. Todennäköisyys sille, että otan rokotteen, on suurempi, jos pidän rokotetta turvallisempana kuin itse taudin sairastamista.

Riskiarvion tekeminen voi kuitenkin olla ihmiselle vaikeaa, ja pelot voivat vääristää riskiarvioita. Rokotteen riskit voivat tuntua suuremmilta kuin, mitä ne todellisuudessa ovat.

– Ihmisten tulisi olla tietoisia pelon ja huolen vaikutuksesta riskiarvioon. Tämä tieto voi auttaa heitä pitämään pään kylmänä.

Soverin mukaan kannattaa laskea todennäköisyyksiä: kuinka suuri vakavan haittavaikutuksen riski on verrattuna taudin riskiin?

Tutkija vinkkaa, että huolta voi hälventää myös miettimällä, kuinka paljon riskejä otamme muussa elämässä, ilman että tunnemme pelkoa ja huolta.

EU:n ja Britannian alueella harvinaisia verisuonitukoksia on ilmoitettu noin yksi tapaus 100 000:tta AstraZenecan koronarokotteen saanutta kohden.

Kaikkiaan Soveri lisäisi ennaltaehkäisevää tiedottamista jo ennen rokotuskampanjoita.

– Esimerkiksi voidaan kertoa etukäteen, että väärää tietoa tulee olemaan liikkeellä, kun uusi rokote tulee.

Väärää tietoa on vaikea jälkikäteen korjata.

Ennaltaehkäisevällä tiedottamisella voidaan hälventää turhia rokotteiden haittoja koskevia huolia. Ihmisille voidaan muistuttaa, ettei rokotteen ja ja jonkin oireen tai sairastumisen ajallinen yhteys tarkoita syy-seuraussuhdetta, ellei tutkimus sellaista osoita. Ihmisille puhkeaa joka tapauksessa erilaisia oireita ja sairauksia, ja joillakin ne puhkeavat sattumalta juuri rokotteen antamisen jälkeen."