Psykopatologia.munfoorumi.com

Johtaako liika stressi tottelemattomuuteen? – Tutkija kertoo, miksi osa ihmisistä ei noudata koronarajoituksia
RAISA KORKKI Turun Sanomat 27.11. 06.00 6 kommenttia

Miksi yksi käyttää maskia, jättää menemättä ruuhkaiseen ravintolaan ja pitää turvaväliä kaupan kassajonossa? Miksi toinen kieltäytyy maskin käytöstä, ei välitä turvaväleistä ja menee ravintolaan, jossa on paljon ihmisiä?

Psykologian tutkijatohtori Pilleriin Sikka Turun yliopistosta kertoo, että huolestuneet ihmiset noudattavat ohjeita huolettomia paremmin. Toisaalta: paljon stressiä kokevat ihmiset tottelevat huonommin kuin muut.

– Jos ihminen on liian stressaantunut, hän ei välttämättä tee hyviä ratkaisuja. Hän voi käyttäytyä epärationaalisesti, olla vihainen ja syyttää muita. Stressaantuneet ihmiset eivät aina käyttäydy sosiaalisesti vastuullisella tavalla, Sikka kertoo.

Koronaohjeiden noudattamisherkkyyteen vaikuttaa moni muukin asia. Ne ihmiset, jotka kokevat saavansa sosiaalista tukea, noudattavat sääntöjä paremmin. Ne, jotka luottavat hallitukseen, noudattavat ohjeita. Vanhemmat ihmiset ovat nuoria kuuliaisempia, ja naiset miehiä.

Myös ihmisen persoonallisuuspiirteet vaikuttavat.

– Ne, joilla on korkea velvollisuudentunto, tottelevat. He kokevat velvollisuudekseen tehdä asioita, jotka johtavat yhteiseen hyvään. Tottelevaisiin kuuluvat myös ihmiset, jotka ovat luonteeltaan sovinnollisia. Sovinnolliset ihmiset ajattelevat, että muut ovat ystävällisiä, ja he tulevat muiden kanssa toimeen, Sikka listaa.

Pilleriin Sikka ja tohtorikoulutettava Jarno Tuominen Turun yliopistosta vastaavat Suomessa kansainvälisestä tutkimuksesta, joka selvittää koronaviruspandemian vaikutuksia ihmisten psyykkiseen terveyteen. Kyselytutkimukseen on osallistunut yli 150 000 ihmisiä lähes 50 maasta.

– Maalis-huhtikuussa toteutettuun kyselyyn osallistui yli 20 000 suomalaista, Sikka kertoo.

Osallistujilta kysyttiin muun muassa sitä, miten stressaantuneiksi ja yksinäisiksi he kokivat itsensä. Heiltä kysyttiin luottamuksesta toisiin ihmisiin ja hallitukseen sekä mukautumisesta rajoitustoimenpiteisiin.

Kyselyn pohjalta tehdyt artikkelit on hyväksytty julkaistavaksi kahdessa julkaisussa, jotka ovat Royal Society Open Science ja Scientific Data.

– Nyt mukana on kaikkien maiden kokonaistulokset. Myöhemmin tutkimme Suomen tuloksia tarkemmin.

Sääntöjen noudattajat ja sääntöjen vastustajat voivat ajautua toistensa kanssa ristiriitoihin esimerkiksi kaupassa. Ainakin osin tämä johtuu Sikkan mukaan stressaavasta ja epävarmasta tilanteesta.

Stressi johtaa pakene tai taistele -reaktioon. Ihminen haluaa puolustaa itseään ja läheisiään. Jos hän ei voi paeta, hän taistelee.

– Suuttuminen on siis normaali reaktio epävarmassa tilanteessa. Koska ihminen ei voi olla vihainen virukselle, hän on vihainen muille ihmisille, jotka toimivat toisin kuin itse.

Sikka näkee asiassa myös vastakkainasettelua meidän ja muiden välillä. Ihminen jakaa toisia meihin ja muihin muun muassa iän, kansalaisuuden ja uskonnon perusteella.

– Suomessa suuri osa ihmisistä on yleensä samankaltaisia. Nyt heidät voi kuitenkin erotella maskinkäyttäjiin ja maskittomiin. Silloin käy hyvin selväksi, kuka on kaltaiseni ja kuka ei. Meillä on tapana olla vähemmän suvaitsevaisia niitä kohtaan, jotka ovat erilaisia ja tuntea heitä kohtaan vähemmän empatiaa.

Covid-19-pandemian vaikutukset suomalaisten elämään -hankkeen väliraportin voi lukea tästä.

https://www.ts.fi/uutiset/ [PP: Linkki ei johda suoraan ko. artikkeliin.]

-Suuttuminen on siis normaali reaktio epävarmassa tilanteessa. Koska ihminen ei voi olla vihainen virukselle, hän on vihainen muille ihmisille, jotka toimivat toisin kuin itse.

Kyllä noin on.
Jos artikkelissa vähänkään olisi vihjattu, että suuttumuksen purkaminen toisiin ihmisiin on epävarmassa tilanteessa ymmärrettävää ja inhimillistä, ryhtyisin oitis haukkumaan metrojunassa jokaisen maskittoman naaman, joka osuu kohdalle. Muttei kai sellaista lupaa kukaan voi antaa, joten yritän niellä kiukkuni, käyttäytyä nätisti, ja tyytyä murhaaviin katseisiin.

Minun tekee mieli huutaa kaupoissa maskitta oleville ihmisille että: "Minähän en maskia käytä". Itse siis käytän.

Seikkailuillani kaupungissa olen todennut, että maskien köyttö on räjähtänyt reisille. Stoccan Herkussa ja Akateemissa 80+ %:lla oli naamari! Ja julkinen liikenne kehottaa maskien käyttöön ym. Itse voin laittaa tarvittaessa feikki-suojan eli plexin. (Kai etäisyydet ovat kuitenkin olennaisempia. Itse en julkisesti pärski.)

Etäisyydet ovat olennaisempia, niin minäkin olen ymmärtänyt. Etäisyyksien lisäksi ajallakin lienee merkitystä, eli ihan hetkessä ei normaalilla hengittämisellä ehditä tartuttaa eikä saada tartuntaa. Minäkään en käytä maskia piipahtaessani lähikaupassa, jossa tiedän käyväni hiljaisempaan aikaan ja viipyväni vain muutaman minuutin.

Mutta bussit, metro ja kauppakeskukset ovat kompastuskiveni. Niihin jos menen, laitan ffp2-kuonokopan naamalleni, ja samalla syvästi paheksun niitä, jotka eivät käytä minkäänlaista maskia ja silti puhua kailottavat koko matkan ajan niin keskenään kuin myös kännykkäänsä. Minun ei tarvitsisi turvautua siihen inhottavan tuntuiseen kuonokoppamalliin, jos kaikki käyttäisivät maskia; voisin tyytyä samaan kevytversioon kuin muutkin: suojaisimme kaikki toisiamme. Ilman itseäni suojaavaa maskimallia olisin kotona kutakuinkin eristyksissä; ainakaan en uskaltaisi käyttää esimerkiksi metroa, tai mennä kauppakeskukseen, vaikka miten pitäisi käydä hakemassa hauvalle tarvikkeita.

Metromatkoilla olen mutu-tutkimukseni mukaan nähnyt eniten ihmisiä, jotka käsittääkseni eivät yksinkertaisesti piittaa suosituksista tai tartuntavaarasta. He käyttäytyvät julkisessa liikennevälineessä kuin olisivat koko 'koronavouhotuksen' yläpuolella. Liikun idän ja keskustan välillä, ja mietin, mahtaako lännen suuntaan olla sama ilmiö. Maahanmuuttajataustaisten keskuudessa korona on kuulemma levinnyt valtoimenaan, mutta piittaamattomuus ei mutuni mukaan liity ihonväreihin tai kansallisuuksiin vaan ikään. Nuoret ihmiset käyttäytyvät kuin korona ei koskettaisi heitä. Niinpä viikonloppuillat voivat esimerkiksi metrossa olla hankalimmat, ja silloin maskit loistavat poissaolollaan.

Perhepiirissä tartuttaminen on yksi asia, ja välinpitämättömyys kanssakulkijoita kohtaan julkisissa liikennevälineissä ja muissa julkisissa paikoissa toinen asia.
Henkilökohtaisin syy ärtymykseeni maskiasiassa liittyy siihen, että oma lapseni kuuluu niihin, jotka eivät sairauksiensa vuoksi voi käyttää maskia, ei edes kevyintä versiota. Jos sydän- tai hengityselinsairaus estää maskin käytön, voidaan olettaa, ettei henkilö myöskään ole yleisillä paikoilla kovin äänekäs ja tautia levittävä, ei hän jaksa edes puhua hengästymättä. Sairauksiensa vuoksi maskittomat istuvat hiljaa muiden maskittomien ollessa suuna ja päänä roiskimassa pisaroita sinne sun tänne. Jos omat sairaudet estävät suojaamasta itseä järeällä maskilla, olisi viisainta eristää itsensä kotiin. Valitettavasti.

Niin lujille ympärilläni näkemäni välinpitämättömyys ottaa, että olen helisemässä kiukkuni kanssa. Onneksi voin purkaa sitä täällä kirjoittamalla.

Aloitusviestin artikkelista tuli vielä mieleeni, että huoli ja pelko on yksi merkittävä vihaa synnyttävä asia.
Kun huolestuttaa tai pelottaa itsen ja/tai läheisten puolesta, vihan kohteiksi tietysti joutuvat ne ihmiset, jotka näyttäytyvät mahdollisina vaaran aiheuttajina. Ehkä silloin ei synnykään jakoa meihin ja heihin, vaan ennemminkin ollaan kaikki samassa veneessä, mutta veneen keikuttajien käyttäytyminen pelottaa ja aiheuttaa kiukkua.

Jos ottaa käytetyn sinisen kertakäyttö-maskin (FFP1) - pesemättä sitä - ja antaa sen "kuivua" pari päivää, onko se käyttökelpoinen?

Kuten tiedät, niin virallisten suositusten mukaan tuskin.

No ainakin erilaisia pasiliskoja varmaan on, mutta onko virusta?

Minuakin on sitten varmaan katseltu murhaavasti mutta onneksi en huomaa tuollaisia juttuja.

Psykopatologia kirjoitti:Jos ottaa käytetyn sinisen kertakäyttö-maskin (FFP1) - pesemättä sitä - ja antaa sen "kuivua" pari päivää, onko se käyttökelpoinen?

Samaa mietitty. Eihän se virus elä pinnoilla pitkään. Mutta tuota ei voida suositella etteivät ihmiset heittäytyisi maskien suhteen liian leväperäisiksi.

Kannattaa keittää 10 min. Ja kuivata. Sitten voi käyttää.

Maskissa on runsaasti muitakin pöpöjä kuin mahdollista Koronaa.

Palle kirjoitti:Kannattaa keittää 10 min. Ja kuivata. Sitten voi käyttää.

Maskissa on runsaasti muitakin pöpöjä kuin mahdollista Koronaa.

Mutta useimmat muut pöpöt vaan vahvistaa vastustuskykyä.

Riippuu pöpöstä.

Eihän kaulahuivejakaan pestä joka käyttökerran jälkeen muiden pöpöjen takia vaikka sitäkin pidetään usein suun edessä.