Psykopatologia.munfoorumi.com

Joka toinen suomalainen kokee jonkun mielenterveyden häiriön elämänsä aikana. Sairastuminen vaikuttaa aina myös läheisiin ja heillä on riski sairastua itse.

Monesti perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta vaietaan. Oma tilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, syrjintää, erilliskohtelun kohteeksi joutumista ja leimautumista. Lapset ja nuoret voivat myös pelätä, mitä perheelle tapahtuu, jos kodin tilanne paljastuu.
Puhumattomuus, salaaminen sekä vaikeus hakea apua voivat hidastaa tai jopa estää avun saannin, jolloin perheet jäävät tilanteessaan yksin. Hoitamattomat sairaudet kuormittavat läheisiä, jotka ajautuvat kantamaan kohtuutonta vastuuta sairastuneesta ja koko perheen arjesta.

Meillä kaikilla on mielenterveys ja kenen tahansa mielenterveys voi myös horjua. Kohtaa ennakkoluulosi ja uskalla tarjota tukeasi. Pidetään yhdessä huolta, että kukaan ei jää yksin.

Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään 9.10.2020. Ilonan päivän aikana haastamme kaikki tunnistamaan omat ennakkoluulonsa, kohtaamaan rohkeasti ihmisiä ja kysymään, kuinka voit sekä tarvittaessa ohjaamaan avun piiriin.
Ennakkoluuloja vähentämällä yhä useampi uskaltautuu puhumaan mielenterveyden huolista ja samalla kynnys hakeutua avun piiriin madaltuu. Päivän aikana FinFami nostaa esiin erityisesti ne lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat, jotka jäävät liian usein tunnistamatta ja ilman tarvitsemaansa tukea.
Jokainen meistä voi vaikuttaa asenteisiin ja ennakkoluuloihin. Tykkää ja jaa #ilonanpäivä -postauksiamme somessa sekä osallistu keskusteluun.

Häpeä avun esteenä

Monesti perheenjäsenen psyykkisestä sairaudesta vaietaan. Oma tilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, syrjintää, erilliskohtelun kohteeksi joutumista ja leimautumista.
Mielenterveysongelmiin liittyy yhä häpeää ja stigmaa, vaikka asenneilmastoa on pyritty muuttamaan sallivammaksi. Häpeän ja stigman kokemukset liittyvät vahvasti myös muihin negatiivisiin kokemuksiin sairaudesta. Psyykkisistä sairauksista puhuttaessa sairastumiseen ja hoitoon liittyvä häpeä voi hidastaa tai jopa estää avun piiriin hakeutumista.

Häpeä ja stigma voivat myös lisätä omaisen kokemaa ahdistusta ja vaikuttaa omaisen kokemaan kuormittuneisuuteen sekä uupumiseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret, joiden perheenjäsenellä on mielenterveyden ongelmia.
Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat tuntevat usein häpeän ja ulkopuolisuuden tunteita. Vaikeat tunteet estävät heitä puhumasta kotona olevista ongelmista. Lapset ja nuoret voivat myös pelätä, mitä perheelle tapahtuu, jos kodin tilanne paljastuu.

Kun mielenterveysomainen ei kerro läheisen sairaudesta ja sen vaikutuksis­ta omaan elämään, hän jää yksin huoliensa kanssa ja vaille kuulluksi tulemista. On tärkeää rohkaista ihmisiä puhumaan mielenterveyden huolista, kertoa avun saannin mahdollisuuksista ja tarvittaessa ohjata tuen piiriin.

Älä sulje silmiäsi lapsiomaisilta

Arviolta joka neljäs alaikäisistä lapsista ja nuorista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Luku tuntuu suurelta, mutta voi olla jopa korkeampi. Mielenterveyden häiriöt ovat hyvin yleisiä: joka toinen suomalainen sairastuu psyykkisesti elämänsä aikana. Lapselle ja nuorelle muutokset arjessa voivat olla hyvin pelottavia, erityisesti jos ne koskevat omaa vanhempaa.
Ongelmien pitkittyessä lapsi tai nuori voi ajautua oman vanhempansa omaishoitajaksi. Näin ei saa olla.

Perheet tarvitsevat tukea. Kaikilla, myös lapsiomaisilla ja nuorilla hoivaajilla, on oikeus kasvaa omaksi itsekseen ja elää hyvää ja turvallista elämää.

Osallistu keskusteluun tykkäämällä ja jakamalla #äläsuljesilmiäsi -postauksiamme somessa.
Näytä, että välität!