Poliisi selvittää Helsingin hoivakotien (korona)ongelmia

[Mirri]

Yle 25.4.2020.

Poliisi selvittää, aviin tehty useita kanteluita

Helsingin poliisi on jo aloittanut esiselvityksen kaupungin hoivakodeista. Poliisille on tehty tutkintapyyntö asiasta tässä kuussa. Se ei kohdistu mihinkään tiettyyn hoivakotiin tai henkilöön.
Poliisia pyydetään selvittämään, 'ovatko vanhainkodit tai niiden toiminnasta taikka ohjauksesta vastuussa olevat syyllistyneet rikoksiin jättämällä noudattamatta koronaviruksen ja muiden tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi annettuja säädöksiä ja määräyksiä taikka yleistä huolellisuusvelvollisuutta'.
Poliisi aloittaa varsinaisen esitutkinnan, mikäli on syytä epäillä, että asiassa on tapahtunut rikos.

Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä myös Helsingissä sijaitsevia Töölön seniorikeskusta ja Diakonissalaitoksen Sanervakotia koskevat valvonta-asiat.

https://yle.fi/uutiset/3-11322239

(Siteeraus on pieni pätkä pitkästä artikkelista.)

Yle 21.4.2020.

Hoitajat kertovat hoivakotien kaoottisesta korona-arjesta – “Juostaan kolmessa kerroksessa, ja sijaiset kiertävät ympäri kaupungin paikkoja”

https://yle.fi/uutiset/3-11314262

[Mirri]

A-studio 21.4.2020 Ylen Areenassa:

Koronakuolemat hoivakodeissa
Pystyvätkö hoivakodit suojelemaan vanhuksia koronalta? Keskustelemassa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin asiantuntija Elina Kiuru. Juontajana Sakari Sirkkanen.

https://areena.yle.fi/1-50331034

[Mirri]

Olisiko hoivakotien tilanne parempi vai huonompi, jos asukkaita ei olisi eristetty lähiomaisistaan?

Lähiomaisista eristäminen oli ensimmäinen toimenpide taistelussa koronaa vastaan, ja se on jatkunut jo pitkään. Minä uskon, etteivät hoivakodeissa vierailevat, suojamaskeihin pukeutuneet, läheiset ainakaan olisi lisänneet vanhusten yksinäisiä koronakuolemia. Nythän heikossa kunnossa olevien vanhusten tukena ja turvana ei ole ollut ketään, ja omaisilla tuskin on ollut hoivakodin karanteeniaikaisista käytännöistä mitään todellista käsitystä. He eivät ole saaneet tietoa mistään, eivät muuta kuin sen mitä hoivakotien henkilökunnalla on lupa kertoa.

Millainen todellisuus on tällä hetkellä erilaisissa vaikeasti vammaisten hoitoyksiköissä tai esimerkiksi psykiatristen pitkäaikaissairaiden hoitopaikoissa; toistaiseksi ei tiedetä yhtään mitään. Moni niistä on nyt paikka, johon ulkopuolisilta - kuten lähiomaisilta - on pääsy kielletty asukkaiden/potilaiden 'turvallisuuden' nimissä. Asukkaat/potilaat/'hoidokit' saadaan pysymään hengissä koronan ylitse pitelemällä heille rakkaat ihmiset heistä loitolla - uskokoon ken tahtoo.

[Mirri]

Monen hoivakodissa asuvan vanhuksen läheisin omainen on oma puoliso, vanhus hänkin. Kehitysvammais'laitoksissa' taas asuu monen ikäihmisen lapsi. Myös psykiatristen potilaiden hoivayksiköissä asuvien ihmisten lähiomaiset ovat usein vanhuksia - vanhuspsykiatrisista yksiköistä puhumattakaan.

Näin ajatellen lähiomaisia koskevat rajoitukset piiskaavat vanhusväestöä mennen tullen; monet ikäihmiset ovat tällä hetkellä eristettyinä rakkaasta läheisestään. Eikä kuitenkaan ole minkäänlaisia takeita, että hoivayksiköissä elävät ihmiset olisivat koronalta suojassa vaikka heidät onkin eristetty läheisistään. Miten omaisiltaan 'suojellut' ihmiset ja heidän läheisensä selviytyvät tästä kriisistä, vai selviytyvätkö - en uskalla edes kuvitella...

Kehitysvammaisia eristetään omaisistaan näin:

Sallimme omaisten vierailut asumisen palvelujen ja pitkäaikaisen kuntoutuksen (laitoshoito) yksiköihin vain erityistapauksissa. Toivomme läheisiltä ymmärrystä.

https://kolpene.fi/news-article/kolpene ... -liittyen/

Siteeraus on Kolpeneelta, mutta vastaavanlainen ohjeistus löytynee muistakin vastaavista paikoista.

[Mirri]

Hämeenlinnalaisessa mielenterveyskuntoutujille tarkoitetussa Esperin hoivakodissa toimitaan näin:

Emme toistaiseksi ota vastaan vierailijoita

Haluamme turvata asukkaamme ja henkilöstömme koronaviruksen aiheuttamilta tartunnoilta. Tämän johdosta emme toistaiseksi ota vastaan ulkopuolisia vierailijoita.

https://www.esperi.fi/hoitokodit-mielen ... ameenlinna

Asukkaat on suljettu sisään ja omaiset ulos, näin tulkitsen asian. Tietääkseni läheskään kaikki asukkaat eivät ole yli seitsemänkymppisiä, vaikka paikka onkin tehostetun palveluasumisen yksikkö. Luulen, että on vain ajan kysymys milloin julkisuuteen alkaa tulla tietoja muiden kuin ikäihmisten palvelutalojen ja hoivayksiköiden yksinäisistä koronakuolemista.
Tällä hetkellä olen erittäin kiitollinen, että läheiseni pääsi Ilovuoresta pois ennen koronaepidemiaa; siellä olisi 'suojaan' säilöttynä nyt hänkin.

[ip-banni]

Hesassa on kaikki sairaat säilötty suojaan.
https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali- ... a-sairaana

[Mirri]

Onneksi kaikki sairaat eivät ole pitkäaikaisessa ja pysyvässä laitoshoidossa. Heikoilla (ja heitteillä?) ovat nyt ne ihmiset, joiden kotina on laitos.

[Mirri]

Yle 6.5.2019.

MOT:n laaja selvitys paljastaa: huono kotihoito on vaarantanut vanhusten turvallisuuden

Puutteita on ympäri Suomea.
Ongelmavyyhdin ydin on tuttu: Hoitajia on liian vähän ja he uupuvat työtaakan alle. Kotikäynnit jäävät lyhyiksi, koska hoitajilla on jo kiire seuraavaan paikkaan. Aikaa on vain välttämättömimpiin toimenpiteisiin. Hoitajat eivät ehdi ulkoilla tai jutustella vanhusten kanssa.

Käyntejä jää myös kokonaan väliin, jolloin esimerkiksi lääkkeet voivat jäädä ottamatta. Asiakkaat joutuvat maksamaan palvelusta, jota eivät saa.
Paljastuu myös, että hoitajat ovat merkinneet käyntejä pidemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat olleet. Esimerkiksi Turussa hoitajat ovat leimanneet itsensä ulos kotikäynneiltä vasta mennessään seuraavan vanhuksen kotiin.
MOT:n haastattelemien hoitajien mukaan ohjeet tähän on annettu johtotasolta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/05/0 ... oita-jalat

Yle 4.11.2019.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskevien epäkohtailmoitusten määrä on moninkertaistunut tämän vuoden aikana.

Asumispalveluissa asuu noin 8000 mielenterveyskuntoutujaa. Asukkailla on vakavia mielenterveyden ongelmia kuten skitsofreniaa ja masennusta.
Asumispalveluita valvovat aluehallintovirastot ja Valvira. Aluehallintoviraston valvontapäätöksistä selviää, että epäkohtien korjaamiseen voi mennä pitkään. Valvontaprosessi voi kestää kaksikin vuotta.
– Kunnioitus valvontaviranomaisten päätöksiin ei ole samanlaista kuin ennen. Korjauksia ei lähdetä tekemään niin nopeasti kuin aikaisemmin. Meille valvontaviranomaisille on suoraan valehdeltu niistä asioista, ylitarkastaja Lilli Autti Valvirasta kertoo.

Valehteluun on törmännyt myös aluehallintoviraston psykiatri.
– Palveluntuottaja voi väittää, että hän ei käytä henkilöitä, joilla ei ole asianmukaista koulutusta. Sitten seuraavassa hetkessä käy ilmi, että täysin lääkehuoltoon kouluttamaton henkilö osallistuu lääkehoitoon yrittäjän tai vastuuhenkilön määräämänä, aluehallintoylilääkäri Marja Kuronen sanoo.

Lokakuun alussa aluehallintoviraston käsittelyssä oli yli 40 epäkohtailmoitusta.
Yksiköissä on liian vähän henkilökuntaa, olot ovat laitosmaiset. Itsemääräämisoikeudessa, johtamisessa ja työtoiminnassa on puutteita. Vakavimmillaan voi olla kyse potilasturvallisuuden vaarantumisesta.
– Ihmistä ei ole esimerkiksi lähetetty jatkotutkimuksiin vakavan sairauden yhteydessä, vaan yksikössä on aloitettu epäasianmukainen lääkitys. Vasta kun tilanne on edennyt jo pitkälle, muu terveydenhuollon henkilöstö on ymmärtänyt, että tässä tarvitaan erikoislääkärin tutkimusta ja yliopistosairaalan arviointia, Kuronen kertoo.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/11/0 ... on-suoraan

[Hilppa]

Olisiko hoivakotien tilanne parempi vai huonompi, jos asukkaita ei olisi eristetty lähiomaisistaan?

Henkilökuntavajetta ja siitä johtuvia räikeitä ongelmia ei voi ratkaista tuomalla omaiset hoitokotiin. Omaisille ja hoidettaville kuuluu oikeus yhteydenpitoon ja jollain tavalla se on järjestettävä. Jos ihmisellä ei ole omia teknisiä välineitä, olisi yhteydenpitoon järjestettävä edes hoitokodin puolesta toimivat yhteydet.

Lähiomaisista eristäminen oli ensimmäinen toimenpide taistelussa koronaa vastaan, ja se on jatkunut jo pitkään. Minä uskon, etteivät hoivakodeissa vierailevat, suojamaskeihin pukeutuneet, läheiset ainakaan olisi lisänneet vanhusten yksinäisiä koronakuolemia.

Etkös sinä tällä palstalla epidemian kynnyksellä kirjoittanut negatiivisen mielipiteen henkilökunnan suojavarusteisiin pukeutumisesta hoivakodissa? Että Sinä et ainakaan haluaisi, että elämäsi viime hetkillä henkilökunta olisi suojautunut suojakäsinein(?) ja avaruuspuvuin(?) hoitaessaaan Sinua? Että sellainen olisi peräti epäinhimillistä?

[Mirri]

Kyllä ja edelleen ajattelen samoin. Mielestäni järeä suojavarustus on eri asia kuin suu-/nenäsuojus.

En usko, että lähiomaiset saisivat suurta vahinkoa aikaan hoivakodeissa, jos pääsisivät käymään rakkaidensa luona suojanaamari kasvoillaan. Luulen, että pahempi tilanne on nyt kun ihmiset on hylätty määräämättömäksi ajaksi laitoksiin; esimerkiksi vaikeahoitoisuus ja lääkitysten tarve on voinut lisääntyä ihan siksi, että henkilökunta pärjäisi psyykkisesti oireilevien 'hoidokkiensa' kanssa.

Hoivakodeissa on valtava määrä ihmisiä, joihin ei saada yhteyttä muuten kuin olemalla läsnä. Siinä asiassa tekniset ratkaisut eivät auta. Sitä paitsi tuskin henkilökunta kiireensä keskellä ehtisikään juoksuttamaan puhelinta jokaisen korvalle. Tai vastaamaan kaikkiin huolestuneiden ja ikävöivien lähiomaisten soittoihin ja kyselyihin. Jos laitoksessa elää vanhus, jonka puoliso sinnittelee pääsemättä tapaamaan rakastaan, traumatisoituvia on ainakin kaksi. Sama juttu esimerkiksi, jos laitoshoitoa tarvitseva lapsi on eristetty ikääntyvästä vanhemmastaan: taas kaksi ihmistä, joiden on psyykkisesti vaikea toipua kokemastaan pakkoeristyksestä.

[Hilppa]

Muistisairaat eivät osaa yskiä nenäliinaan: hoitokodeissa tartuntojen estäminen on erityisen vaikeaa
Hoitokodeissa asuvat ovat kaikkein haurainta riskiryhmää.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006488614.html

KORONAEPIDEMIAN aikana iäkkäiden ja muiden riskiryhmien suojaaminen tartunnalta on keskeinen kansallinen tavoite. Perusteet ovat selvät: iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden koronakuolleisuus on jo nyt osoittautunut monikymmenkertaiseksi terveisiin työikäisiin verrattuna.

HOITOKODEISSA asuvat ovat kaikkein haurainta riskiryhmää. Heidän keski-ikänsä on lähes 90 vuotta, ja heillä on vähintään yksi parantumaton, etenevä ja kuolemaan johtava pitkäaikaissairaus. Yli 80 prosentilla keskeisin sairaus on pitkälle edennyt muistisairaus. Moni ei enää puhu eikä kävele. Ilman koronatartuntaakin keskimääräinen jäljellä oleva elinaika lasketaan kuukausissa eikä vuosissa. Elämä hiipuu hiljaa, ja saattohoidon käynnistää tavallisimmin jokin infektio.

Jokainen ymmärtää, ettei epidemiaa pidä päästää yhteenkään iäkkäiden hoitokotiin, mutta valitettavasti juuri siellä sen estäminen on erityisen vaikeaa. Muistisairaat eivät osaa yskiä nenäliinaan, pestä käsiään, välttää koskettamista, pitää turvaväliä tai käyttää hengityssuojaa. Lisäksi lähikontakteja on paljon, sillä kolmessa vuorossa työtään tekevät hoitajat auttavat asukkaita heidän kaikissa päivittäisissä toimissaan.

Omaisten vierailut on kielletty ja asukkaiden liikkumista on rajoitettu. Toimien tavoitteena on estää asukkaiden sairastumista, mutta ne voivat myös romahduttaa loputkin jäljellä olevasta toimintakyvystä ja elämänlaadusta.

OMAISTEN huoli ja ahdistus on ymmärrettävää. Vaihtoehtoiseen yhteydenpitoon täytyy taata asialliset välineet. Tarjolla on myös helppokäyttöisiä digitaalisia alustoja etänä toteutettavaan viriketoimintaan.

Jokaisen sairastuneen vanhuksen kohdalla tulee punnita sairaalahoidon hyödyt ja haitat. Elämän loppuvaiheessa olevalla vanhuksella haitat useimmiten ylittävät hyödyn. Kuormaksi jäävät vieraan ympäristön tuottama turvattomuus, ahdistus, pelko ja sekavuusoireet.

Sairaalassakin parantumattomasti sairaan vanhuksen hoito rajautuu oireiden lievitykseen. Se voidaan toteuttaa myös hoitokodissa, omassa huoneessa ja tuttujen hoitajien toimesta. Geriatri tai muu kokenut pitkäaikaishoidon lääkäri osaa tehdä arvion ilman vanhuksen lähettämistä sairaalapäivystykseen.

Hoitajat tekevät hoitokodeissa juuri nyt arvokasta työtä vaikeissa poikkeusoloissa. He pyrkivät suojaamaan hoidettaviaan parhaan kykynsä mukaan. Työ on raskasta ja vaativaa, mutta se sisältää myös iloa ja onnistumisia. Puhumatonkin vanhus hymyilee, kun kaikki on juuri nyt hänen mielestään hyvin.

TARTUNTARISKIN vähentämiseksi hoitajien testausta on jo lisätty, mutta valitettavasti tänään ”puhtaaksi” todettu hoitaja voi jo huomenna olla oireeton kantaja. Mitä enemmän virusta esiintyy väestössä, sitä varmemmin se päätyy myös hoitokoteihin.

Epidemia on Suomessa vasta aluillaan, joten parhaistakin varotoimista huolimatta uudet hoivakotiepidemiat ovat valitettavasti todennäköisiä. Syyllisten etsimisen sijaan kannattaa keskittyä toiminnan kehittämiseen, niin suojaustoimissa kuin saattohoidossakin.

Esa Jämsen, Tampereen yliopisto
Jouko Laurila, Oulun yliopisto
Eija Lönnroos, Itä-Suomen yliopisto
Maria Nuotio, Turun yliopisto
Timo Strandberg, Helsingin yliopisto

Kirjoittajat ovat geriatrian professoreita.

[Hilppa]

Helsinkiläisen vanhainkodin pihaan pystytettävän tapaamiskontin taustalla on äidistään huolestunut kansanedustaja
Vanhukset voivat pian tavata läheisiään hoivakodin pihalla olevassa kontissa. Emeritaprofessori uskoo, että kontit voisivat levitä muuallekin.

Emilia Kangasluoma, HS
https://www.hs.fi/paivanlehti/28042020/ ... 89027.html
Rkp:n kansanedustaja Eva Biaudet joutuu pysymään ulkona tuodessaan kukkia äidilleen hoivakotiin. Hoivakoti Wilhelmiinan pihaan on lähipäivinä määrä asettaa osastoihin pleksillä jaettu kontti vanhusten ja heidän läheistensä tapaamisia varten.

[ip-banni]

Yksi hoivakoti saa siis erikoiskohtelun, kun siellä on kansanedustajan äiti.

[Valkosiipi]

Yksi hoivakoti saa siis erikoiskohtelun, kun siellä on kansanedustajan äiti.

Jonkun on aina ensin keksittävä uusi asia. Jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, luultavasti vastaavat tilat leviävät muuallekin.

[Mirri]

On hyvä, että ihmiset ovat pysähtyneet miettimään laitoksiin ja koteihinsa eristettyjen ihmisten tilannetta. Olisikohan läheisistä/omaisista eristämistä edes tapahtunut, jos geriatrit olisivat saaneet ajoissa äänensä kuuluville? Geriatrien näkemykset koskettavat muitakin kuin ikäihmisiä; esimerkiksi vaikeasti sairaita psykiatrisia potilaita ja kehitysvammaisia, joista moni kärsii samanlaisista asioista kuin vanhukset.

Nyt voi olla vaikea lähteä purkamaan tiukkoja eristystoimia vaikka haluttaisiinkin; todennäköisesti monessa hoitolaitoksessa korona jyllää siihen malliin, että ainakin ikääntyvät omaiset voisivat joutua sairastumisvaaraan siellä vieraillessaan.

Iltalehti 28.4.2020.

Iltalehden lukijat arvostelevat ikäihmisten koronarajoituksia: ”Hinta terveydestä on nyt liian kova”
Iltalehti kysyi lukijoilta, mitä ajatuksia herättää se, että vanhuksien hoivakotien vierailukielto voi jatkua kevään jälkeenkin. Halusimme tietää myös, miltä tuntuu se mahdollisuus, että myös muita yli 70-vuotiaiden elämään vaikuttavia rajoitustoimia saatetaan jatkaa.
Vastauksia tuli paljon, ja moni kommentoija kertoi ajatuksistaan pitkällä viestillä. Yli 70-vuotiaisiin kohdistuvat rajoitukset saivat ymmärrystäkin, mutta valtaosa kommentoijista pitää rajoituksia liian jyrkkinä.

https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/ ... 5f4c99a75b

[Psykopatologia]

Yksi hoivakoti saa siis erikoiskohtelun, kun siellä on kansanedustajan äiti.

Miksi tapaamis-kontti pihalla? - Kai talostakin voitaisiin järjestää (tyhjä) huone tapaamisia varten.

[Hilppa]

Yksi hoivakoti saa siis erikoiskohtelun, kun siellä on kansanedustajan äiti.

Miksi tapaamis-kontti pihalla? - Kai talostakin voitaisiin järjestää (tyhjä) huone tapaamisia varten.

Huone pitää valmistella pleksillä ja että sinne on turvallinen kulku kahdesta suunnasta. Hoivakotiin ei tahdota ketään ylimääräisiä, joten erillisratkaisu on turvallisempi ja voi olla, että ainoa mahdollinen, kun on vierailukielto. Se on ehdoton. Kontit ovat halpoja väliaikaisia tilaratkaisuja, joita voi vuokrata.