Psykopatologia kirjoitti:A-studio: Hoivakoti-kuolemat.
TV1 tiistaina 21.4.2020 klo 21 - 21.30.
Areena
Katsomisen ja ajattelemisen arvoinen.
Hätkähdyttävää on esimerkiksi se, että vanhukset ovat olleet läheisistään eristettyinä jo ties miten pitkään ja silti kuolevat hoivakodeissa koronaan. Voidaan vain arvailla, miten suurta tuskaa tilanne aiheuttaa vanhukselle, kuten puolisolle, joka jää suremaan eristyksen vuoksi menetettyjä yhteisiä viimeisiä hetkiä. Olisihan omaiset - ne pelätyt tautipesät - voitu varustaa kasvomaskeilla alusta lähtien ja päästää suojavarustuksessa rakkaidensa luokse. Vaan ei, sellainen ei käynyt päinsä, koska hoivakotien asukkaita piti 'suojella' omaisten aiheuttamalta tautivaaralta mahdollisimman tehokkaasti eli eristämällä.
Kaiken muun ravistelevuuden lisäksi STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila käytti sanaa logistiikka puhuessaan uusien asiakkaiden vastaanottamisesta hoivakoteihin; siitä, miten vastaanottaminen ja sijoittaminen hoidetaan koronaepidemian aikana. En ollut uskoa korviani!
Piti oikein tarkistaa, olenko minä ymmärtänyt logistiikan väärin vai hän. En ole ikinä tähän mennessä kuullut puhuttavan logistiikasta, kun kyseessä on ihmiset ja heidän vastaanottamisensa/sijoittamisensa. Tuli mieleeni, että siinä taisi tulla 'freudilainen lipsahdus' - asenteet paljastuivat vahingossa. Ei välttämättä kansliapäällikön henkilökohtaiset vaan yleiset asenteet. Ehkä jossakin nykyisin puhutaan sujuvasti logistiikasta keskusteltaessa vanhusten, vammaisten, ja muiden pitkäaikaishoitoa vaativien ihmisten sijoittamisesta hoivayksiköihin.
Juha Jolkkonen (Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja) ylisti Helsingin hoivayksiköiden toiminnan koronaepidemian aikana maasta taivaaseen. Muttei hänkään osannut kertoa, miten esimerkiksi vaikeasti muistisairas vanhus käytännössä eristetään Superin asiantuntijan Elina Kiurun ihmetellessä, että sidotaanko sänkyyn vai mitä tehdään. Jolkkonen vain kertoi, että vaikeaa on mutta hyvin onnistutaan... Mahtaako hän oikeasti tietää, mitä hoivakodeissa tapahtuu ja millaisten käytännön ongelmien eteen niissä joudutaan?
(0:07)
Tuli vielä mieleeni...
Hoivakodeissa elävien vanhusten kohdalla pitäisi ajatella samoin kuin sairaalahoidossa olevien lasten kohdalla: lähiomaisista ei eristetä missään tilanteessa.
En vieläkään käsitä, miten jotkut ovat voineet pitää hyvänä ja vanhuksen edun mukaisena asiana sitä, että hänet on elämänsä loppumetreillä ja ties miten vaikeasti muistisairaana eristetty rakkaista ihmisistään. Julmuuden huippu, niin asian ajattelen. Enkä ymmärrä, miksi tämä asia ymmärretään lasten kohdalla mutta ei elämänsä ehtoota viettävien vanhusten kohdalla. Heillä pitäisi olla oikeus läheiseen kosketukseen rakkaiden ihmistensä kanssa siinä kuin lapsillakin.