Psykopatologia.munfoorumi.com

Miellyttävä sairaalaympäristö ei olisi varmaankaan pahasta. Mutta, kun rahat menevt tärkeämpiin kohteisiin, kuten kansanedustajien torkkupeittoihin ja muuhun vastaavaan.

Riistetään kansanedustajilta ne unirätit, niin niiden on pakko lopulta mennä tuhertamaan itkua päivystyksiin, kun kukaan ei arvosta ja uni ei tuu simmuun. Sinne vaan nauttimaan meidän upeasta julkisen puolen terveydenhuollosta! <3

Sairaala Sanerva, Bulevardi 22 A, 00120 Helsinki.

1990-luvulle asti oli tuo privaatti-sairaala. Nyt samassa paikassa on Gynekologinen lääkäriasema.
http://www.yritysopas.com/tiedot/Helsin ... arikeskus/

En kannata, mutta kyllähän monilla somaattisen puolen potilasryhmillä on omia viihtyisiä kurssi- ja kuntoutuskeskuksia.
Kai Kelan mt-ongelmista kärsivien kuntoutuskurssitkin monesti järjestetään jossain viihtyisässä paikassa, kylpylässä tms?
Useampia hyödyttäisi käyttää sama rahasumma tavallisten sairaalaosastojen kohentamiseen, kun ne erilliset psykiatriset sairaalat lakkautettiin.

Varakkaana ihmisenä ostaisin ehkä psykiatrin ja psykoterapeutin palvelut vaivihkaa erikseen ja viettäisin lomani muualla. Eikös se leimautumattomuus ole mt-ongelmissa ollut aika tärkeää?

Kannatan. Mietin, mitä luksus mahta tässä yhteydessä tarkoittaa. Jutusta ymmärsin, että mahdollisesti niitä ominaisuuksia, joita mielisairaanhoitolaitokselta liki jokainen odottaisi. Kellokoski ei aikoinaan ollut mikään huono paikka ollenkaan. Sairaalaympäristön puutarha oli (ja on kaiketi vieläkin) viehättävä. Samaa en voi sanoa kyseisen hoitopiirin uudemmasta paikasta, jossa psykiatrian (suljetut ja avo-) osastot nykyisin sijaitsevat. Paljon vaikuttaa myös yleinen laitoksen henki ja ilmapiiri. Miten potilaat itse suhtautuvat hoitoon joutumiseensa/pääsemiseensä ja hoitohenkilökunta työskentelyynsä, vaikuttaa millainen henki on. Sama vanhustenhoitopuolella. Harva haluaa vanhainkotiin, moni kuitenkin haluaisi vanhana tukipalvelut ja miellyttävän asumisyhteisön.

minätäällä kirjoitti:Varakkaana ihmisenä ostaisin ehkä psykiatrin ja psykoterapeutin palvelut vaivihkaa erikseen ja viettäisin lomani muualla. Eikös se leimautumattomuus ole mt-ongelmissa ollut aika tärkeää?

En haluaisi muualle (siis esim. lomamatkalle tai ulkomaille), jos tarvitsisin hoitoa ja lepopaikan. Haluaisin rauhallisen ja miellyttävän hoitoympäristön puutarhoineen ja ulkoilumahdollisuuksineen. Suljettu ympäristö takaisi juuri sen itseäni suojaavan anonyymiteetin, jonka kyseisessä tilanteessa haluaisin. (Ulkopuoliset pällistelijät pois. )