Psykopatologia.munfoorumi.com

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Onko ... 5261472051

Onko siivoojaksi ajautunut maisteri epäonnistunut ihmisenä?
8.11.2010 8:52 | Maija Aalto
Kirjoittaja on HS.fi:n toimittaja.

Vanhassa maailmassa uskottiin, että koulutus on oikotie onneen. Akateemisten työttömyystilastot ovat jo kauan kertoneet, että uskomus ei enää pidä paikkaansa.

Viikon mielenkiintoisimman jutun luin silti tällä kertaa City-lehdestä. Akateemiset duunarit kertoo heistä, jotka ovat tämänhetkiseen työhönsä selkeästi ylikoulutettuja. Maisterin papereilla siivotaan, tohtori tekee toimistotöitä.
(- -)

Forbes (1 - 400):

1. Bill Gates, $ 54 miljardia
Education: Harvard dropout

Jaaha Kis on täällä taas, vaikka sulki foorumin muutamaksi päiväksi. Eikö ole kivaa, että sinuun suhtaudutaan täällä suvaitsevasti?

Kiintoisia molemmat jutut. Olen kuunnellut monet Akavan seminaarit, joissa näitä asioita on puitu. Äärevimmästä päästä oli arvostetun kansantaloustieteilijän ja menestyneen yritysjohtajan alustuspuheenvuoro, jossa hän kehotti tuoreita tohtoreita olemaan ottamatta tohtoriudestaan ongelmaa itselleen. Onhan aivan selvää ja kansantaloustieteellisten perusprinsiippien mukaista, että se, mitä tuotetaan liikaa markkinoille, menettää arvostustaan ja sitä kautta arvoaan. Tässä ylimielisessä puheenvuorossaan hän on osittain oikeassa. Koulutusmääriä voitaisiin säädellä, mutta on monia tahoja, joiden intresseihin sääntely ei sovi. Tästä oli esimerkki City-lehden kommenteissa. Yliopistojen laitosten määrärahoihin vaikuttaa suoraan ja palkitsevasti laitokselta valmistuvien tohtorien ja maisterien lukumäärä.

Kyllästynyt oivasti kiteytti, mitä ammattikorkeakoulujen syntyprosessi on saanut aikaan. Käytännön esimerkki tästä oli City-lehden artikkelissa esiintyneen elintarviketieteilijä Suhon työskentely määräaikaisen terveystarkastajan virassa.

Ketkä ylläpitävät negatiivisia käsitteitä akateeminen luuseri ja paskaduuni? Akateemisetkin koulutusalat poikkeavat toisistaan työhön sijoittumisen suhteen eli arvostuksissa on eroa eri koulutusalojen välillä. Esim. lääkäreillä ja juristeilla ei ole suuria työnsaantivaikeuksia valmistuttuaan. Heidän edunvalvontajärjestöilleen on varmasti tärkeää säilyttää ammatillinen status ja arvostus (Tämä on näkynyt mm. siten, että lääkärien koulutuspaikkoja ei ole juuri lisätty). Sen sijaan monilla muilla yliopistollisilla aloilla (mm. humanistisilla ja biologisilla) on ollut jo vuosikymmenten ajan ylitarjontaa valmistuneista ja muodostunut tavaksi, että töitä haetaan valmistumisen jälkeen oman alan ulkopuolelta. Tätä eivät varmasti duunarisukupolvea edustavat ja 60-luvun ajatusmaailman omaavat sukulaiset käsitä pisteliäitä kommenttejaan vastavalmistuneelle akateemiselle jaellessaan.

Eikös Kataisen mukaan suurin piirtein kaikki ole työväestöä /duunareita?

Olen jäävi erittelemään tuota.

Kiintoisampi termi mielestäni on paskaduuni, jota Hs:n toimittaja luonnehtii näin:

Cityn jutussa toistuu välillä yksi muotisana: paskaduuni. Se on varmasti tuttu sana monille ikäluokkani ihmisille koulutuksesta riippumatta. Minusta paskaduunia määrittelevät kuitenkin pikemminkin kohtuuttomat työehdot kuin se, vaatiiko työtehtävien suorittaminen pistäytymistä yliopistossa vai ei.

Erityisen hyvin edellä esitettyyn näkemykseen paskaduuni-määritelmästä sopii väitöskirjan työstäminen apurahalla. Ei eläke-etua (tai on itse pikku-pikkuapurahasta maksettava, joidenkin säätiöiden apurahoihin nykyisin tosin kuuluu), ei sairauslomaoikeutta, ei vuosilomaoikeutta, ei vanhempainvapaaoikeutta, ei työterveyshuoltoa. Silti täydet raportointivelvoitteet rahoittajille. Siitä huolimatta kilpailu apurahoista sen kun kiristyy. Toiveikkaita väitöskirjatyönsä aloittajia riittää.

Kyllästynyt kirjoitti:Mielenkiintoinen juttu, eihän ole montakaan päivää siitä kun eräs yliopisto "drop out" taas hehkutti kuinka väärin on se että hänelle (edes kerrotaan!) siivoajille olevan töitä tarjolla. Sanojensa vahvistukseksi hän esitti kuinka (jo yli 10 vuotta sitten) psykologi oli ihmetellyt miksi hän hakeutuisi kauppaan töihin vaikka (drop outin oman kertoman mukaan) psykologi oli väittänyt häntä älykkääksi.
Tuolla verukkeella (ylikoulutettu siivous- yms. tehtäviin) kyseinen henkilö onkin ...

Oletan "drop out"-termin viittaavan kesken jääneeseen tutkintoon. Nykyisillä työmarkkinoilla kesken jäänyt tutkinto ei anna työmarkkinoilla juuri suuria valinnan mahkuja. Taannoin oli VR:n huomiotaherättävän näkyvä työnhakukamppanja. Ystäväni kertoi, että konduktööreiksi hakeneista iso osa (en muista kuinka monta prosenttia) oli vastavalmistuneita maistereita. Eli ajat ovat muuttuneet. Tunnen maisterintutkinnon suorittaneen monen henkilön työuran alkuaskelmat. Tutkinto ei useinkaan takaa pääsyä omalle alalle, nyt kun on vielä kilpailtava amk-tutkinnon suorittaneiden kanssa samoista paikoista.

Mahdollisuuksia on kuitenkin varmasti monia muitakin kuin siivoustyö. Kaikenlaiset avustustehtävät. Moni tuttuni on apurahakausien välillä rahoittanut elinkustannuksiaan hampurilaisbaarin keittiössä aputöitä tehden, tiskaajana, kioskin myyjänä, puhelinmyyjänä, keittiöapulaisena. Ajat tulevat muuttumaan, koska paineita ns. kannustinloukkujen purkamiseen on. (Väitöskirjatyöntekijöiltä työttömyysturva on jo poistettu. Ei heru työkkäristä korvauksia, jos on apurahaa kerrankin vastaanottanut ja työ on valmistumatta. Rahoitus voi sen sijaan mennä katkolle. Kaiken lisäksi työvoimatoimistot ovat tulkinneet samantyyppisiä tilanteita eri tavoin virkailijasta ja paikkakunnasta riippuen.)