HS - Ura: CV:n aukoista
Lähetetty: 10.03.2019 17:43Monella on ansioluettelossa aukkoja, mutta kaikkea ei tarvitse selittää työhaastattelussa
Pitkä poissaolo kannattaa avata, mutta lyhyempää ei välttämättä. Aukkoja CV:ssä ei enää tarvitse pelätä, asiantuntijat sanovat.
Vuoden mittainen aukko ansioluettelossa ei asiantuntijoiden mukaan ole erityisen pitkä. (KUVA: JONNE SIPPOLA)
Johanna Mitjonen Julkaistu: 8.3. 15:47
TYÖHISTORIAAN tulee helposti aukkoja. Työttömyys tietenkin, mutta myös esimerkiksi vanhempainvapaat ovat tavallisia poissaolon syitä.
Elämässä voi tulla myös muita tilanteita, jotka vaativat läsnäoloa ja sen takia poissaoloa työelämästä. Hoitoa voi kaivata iäkäs vanhempi tai vakavasti sairastunut puoliso.
HS:n toimittaja Satu Pajuriutta nosti tämän kolumnissaan esille. Joskus ihmiset joutuvat irtisanoutumaan töistään, jotta voivat jäädä hoitamaan kuolevaa läheistään.
Pajuriutta kirjoitti kuinka suru, kuolevan rinnalla eläminen ja kuolema voivat tehdä ihmisestä työkyvyttömän.
MITÄ sitten, kun paluu työelämään on edessä ja uuden työn etsiminen on mahdollisesti tarpeen? Tarvitseeko ansioluettelossa selittää siinä oleva aukkoa, jos se on syntynyt omaisen saattohoidosta?
Mercuri Urvalilla työskentelevä työpsykologi Annukka Tervo toteaa, että poissaolon kestolla on merkitystä. Yksi vuosi ei hänestä ole nykyään erityisen pitkä tauko.
Jos ajanjakso on pitempi eikä ansioluettelossa lue tauolle mitään syytä, työnantajan ihmetys voi hänen mukaansa herätä.
Poissaolon pituudesta riippumatta hakijan on kuitenkin hyvä valmistautua vastamaan kysymykseen poissaolon syystä, koska sellaisen työhaastattelija hyvin todennäköisesti esittää.
VASTAUKSEN ei tarvitse olla lavea, vaan pikemminkin ytimekäs. Yksityisasioitaan ei tarvitse kertoa.
Verkko- ja ohjelmistopalveluyritys Cinian rekrytoinneista vastaava Laura Typpö sanoo, että asioista voi kertoa suoraan, mutta kuitenkin itseään suojellen.
Jos toimii omaishoitajana, ansioluetteloon tulee aukko. (KUVA: PETE AARRE-AHTIO)
”Jos asiasta kertominen herättää voimakkaan tunnereaktion, kannattaa vaikka vain sanoa, että on ollut omaishoitajana”, hän sanoo.
Typön mukaan aukot eivät estä haastatteluun pääsyä, joten niitä on turha pelätä.
”Nykypäivänä aukoista tarvitsee olla vähemmän huolissaan kuin kymmenen vuotta sitten”, sanoo Tervo.
Eikä aukkojen läpikäyminen ei ole työhaastattelun keskiössä, molemmat rekrytoijat painottavat. Päinvastoin, keskustelun olisi hyvä keskittyä olennaiseen eli haettavaan tehtävään.
PÖYDÄN toisella puolella työnantaja haluaa kuulla ensisijaisesti ammattiosaamisesta, työskentelytavoista, motivaatiosta ja siitä, miksi hakija haluaa kyseiseen työhön, Tervo ja Typpö toteavat kumpikin.
Aukkoja voi selittää moni asia, vaikkapa se, että alalla on tyypillisesti paljon määräaikaisuuksia.
”Työpaikoilla ymmärretään, että organisaatioissa tapahtuu muutoksia ja että ihmiset ovat alttiimpia ottamaan esimerkiksi vuorotteluvapaita”, Tervo sanoo.
LÄHEISEN saattohoito ja siitä aiheutunut poissaolo työelämästä ei tee hakijasta missään nimessä huonompaa ehdokasta avoinna olevaan työhön, Tervo sanoo. Ehkä jopa päinvastoin.
Typön mukaan hakijasta kertoo vain hyvää, jos hän on jäänyt omaishoitajaksi.
https://www.hs.fi/ura/art-2000006028555.html