Psykopatologia.munfoorumi.com

Tarinassa uusi käänne

Syyskuun lopulla tarina saa Louhimiehen mukaan uuden käänteen – Ylen toimittaja halusi saattaa BBC:n tietoon raskauttavia asioita.

– Olen kuukauden ajan työskennellyt ohjaajana BBC:n eurooppalaisessa suuressa historiallisessa draamasarjassa. Minut valittiin ohjaajaksi pääasiassa sen työn perusteella jota olen tehnyt Irlannin yleisradioyhtiölle ja Netflixille ohjaamassani Rebellion -sarjassa. Myös elokuvamme Tuntematon sotilas oli tehnyt suuren vaikutuksen sarjan tuottajiin. Yhteistyö huippuammattilaisista koostuvan ryhmän kanssa oli innostavaa, luottamuksellista ja antoisaa.

– Olimme valitsemassa kuvauspaikkoja Manchesterissa, kun sarjan tuotantoyhtiö sai yllättäen sarjan tilaajalta, BBC:ltä puhelun. Suomalainen toimittaja oli halunnut saattaa Britannian yleisradioyhtiön tietoon raskauttavia asioita minusta.

– Yhteydenotto ei jäänyt yhteen. Opintovapaalla oleva Yleisradion toimittaja oli asiansa tueksi toimittanut BBC:lle ainakin Ylen maaliskuisesta jutusta julkaiseman englanninkielisen tiivistelmän, jossa hänen alkuperäisen juttunsa huomiota herättävimmät asiavirheet kertautuvat. Tiedon yhteydenotoista sain sekä eurooppalaiselta agentiltani, että sarjan tuotantoyhtiöltä. Toimintatapa ja motiivit ihmetyttivät.

– Yhteydenottojen seurauksena BBC pyysi tuotantoyhtiötä ottamaan aikalisän. Toimittajan esittämien väitteiden todenperäisyyttä ei tässä yhteydessä vielä ole tutkittu, eikä minua vielä ole kuultu.

– Yleisradion maaliskuisessa jutussa on minua, perhettäni ja läheisiäni vahingoittavia virheellisiä ja halventavia väitteitä. Ajan kuluessa nämä asiavirheet elävät omaa elämäänsä julkisuudessa ja muuntuvat vähitellen yleisesti hyväksytyiksi faktoiksi.

– Näin ei voi jatkua. Onko tarkoituksena estää minua tekemästä työtäni, Louhimies kysyy ja mainitsee samalla myös Heidi Lindénin toimittaman kirjan.

Psykopatologia kirjoitti:Acting in (?).

Perussuomalaisten kansanedustajat Jari Ronkainen ja Olli Immonen ovat jättäneet Helsingin Sanomille tänään vastinekirjoituksen ohjaaja Aku Louhimieheen liittyvää ajojahtia koskien.
Kansanedustajien nostettava yhteiskunnalliset epäkohdat esiin

Toimittajilla on tapana tiivistää rivinsä ja käydä joukolla hyökkäykseen, jos joku kyseisen ammattikunnan edustajista joutuu julkisuudessa arvostelun kohteeksi. Tällä kertaa hyökkäyksen kärjessä toimii Helsingin Sanomat ja sen kulttuuritoimituksen esimies Hanna Mahlamäki kirjoituksellaan ”Ylen poliitikkojen tunnettava rajansa” (19.10.).

Mahlamäen kirjoituksessa viitataan tiedotteeseemme (17.10.), jossa toimme esiin näkemyksemme siitä, että Ylen toimittaja Sara Rigatelli oli menetellyt väärin ilmoittaessaan Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle ohjaaja Aku Louhimiehen kyseenalaista julkisuutta saaneista työskentelytavoista. Louhimiehen mukaan hänet laitettiin syrjään BBC:n draamatuotannosta sen jälkeen, kun Rigatelli oli ollut yhteydessä BBC:n toimittajaan.

Mielestämme Louhimiehen ajojahti on mennyt liian pitkälle, ja Rigatelli tulisi toimintansa vuoksi irtisanoa Ylen palveluksesta.

Toimittaja Mahlamäen mukaan kannanottomme oli osoitus siitä, ettemme ymmärtäisi tai kunnioittaisi luottamustoimeamme Yleisradion hallintoneuvostossa. Tämä väite on täysin vailla pohjaa.

Toimme asemamme Ylen hallintoneuvostossa julki tiedotteen yhteydessä asian läpinäkyvyyden vuoksi ja siksi, että lukijat ymmärtävät syyn, miksi juuri me nostimme epäkohdan esiin. Olemme täysin tietoisia siitä, että ns. operatiiviset, eli päivittäiset asiat, kuten henkilöstöpolitiikka ja journalismi, eivät kuulu hallintoneuvoston tehtäviin. Tästä syystä vetosimmekin tiedotteessamme Ylen operatiiviseen johtoon, jotta se ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin asiassa.

Rigatellin BBC:lle lähettämän kysymyksen olisi voinut muotoilla ilman, että Louhimiehen ympärille syntynyt kohu nostetaan jälleen esiin. On huomionarvoista, että Louhimiestä vastaan ei ole nostettu syytteitä, eikä häntä ole koskaan tuomittu oikeudessa yhdestäkään rikoksesta. Rigatellin teon motiiviksi on vaikea kuvitella mitään muuta, kuin Louhimiehen työllistymisen estäminen BBC:n tuotannossa.

Toiseksi, Helsingin Sanomat on perinteisesti ollut tarkka siitä, etteivät toimittajat toimi useassa roolissa samaan aikaan. Tämä periaate on nyt vakavasti koetuksella.

Rigatelli otti BBC:hen yhteyttä esiintyen Ylen toimittajana. Hän ei kyseisellä hetkellä ollut yhtiön toimittaja, vaan työnantajan direktio-oikeuden ulkopuolella oleva luonnollinen henkilö. Ylen olettaisi suhtautuvan erittäin vakavasti siihen, että toimituksen ulkopuoliset henkilöt esiintyvät sen nimissä. Ylen johto ei myöskään voi olla tietämätön niistä rajoituksista, joita virkavapaus tuo toimittajuudelle tullessaan.

HS:n säätiö on kustantanut Rigatellille lukuvuoden USC Annenberg -huippuyliopistossa, jossa hän suorittaa ”M.A. in Specialized Journalism”-tutkinnon. Edun arvo on kymmenien tuhansien eurojen suuruinen. Rigatellin toimittajastipendin ehdot yksiselitteisesti kieltävät työnteon. Stipendi on Ylen kanssa kilpailevan mediayhtiön säätiön myöntämä. Sen sijaan, että HS moittii viestintuojaa, yhtiön olettaisi suhtautuvan vakavasti siihen, että stipendiaatit rikkovat sen lähipiiriin kuuluvan säätiön sääntöjä.

Epäselvät lojaliteettisuhteet ovat omiaan rapauttamaan yleisön luottamusta mediaan. Louhimies-tapauksen jälkinäytöksessä ei ole enää kenellekään selvää, kenen lukuun Rigatelli juttujaan tekee – Ylen, Helsingin Sanomien vai #metoo-kampanjan. Rajojen tulisi olla kristallinkirkkaat.

Lopuksi: Koemme kansanedustajina velvollisuudeksemme nostaa yhteiskunnalliset epäkohdat esiin. Toisin kuin opintovapaalla oleva toimittaja, kansanedustaja on aina toimessaan, olipa hän sitten Ylen hallintoneuvoston jäsen tai ei. Mikään ei voi poistaa kansanedustajan oikeutta puhua epäkohdista edes silloin, kun ne eivät suoraan kuulu hänen luottamustoimensa päätösvallan alaisuuteen.

Jari Ronkainen, kansanedustaja
Olli Immonen, kansanedustaja