https://yle.fi/uutiset/3-10381978Keväällä kuolleen Iiron tarina on traaginen: Iiro Arvolaa hoiti 40 lääkäriä, mutta silti auttaminen ei onnistunut
Pitkän kipukierteen jälkeen Iiro ei jaksanut enää elää, sillä hänellä ei ollut rinnalla kulkijaa. Sellaista ei nykyisessä terveydenhuollossa monesti ole.
11.9.2018, päivitetty 12.9.2018
Iiron asioita hoitivat lukemattomat ammattilaiset. Vuodesta 2012 hän asioi vaihtelevan säännöllisesti työvoimaviranomaisten, Kelan ja kaupungin sosiaalitoimiston kanssa.
Kontakteja terveydenhuoltoon oli paljon. Viimeisinä vuosina keskimäärin kerran kuukaudessa.
Vajaan kuuden viimeisen vuoden aikana Iiron asiat kulkivat ainakin lähes neljänkymmenen eri lääkärin kautta. Monesti kyse oli lääkkeiden uusimisesta. Iiro ei aina tullut edes vastaanotolle eikä mennyt laboratoriokokeisiin.
Professori Matti Huttunen luki pyynnöstämme Ylen vanhemmilta saamat potilaspaperit. Hän on pitkän linjan psykiatri, joka on työskennellyt sekä julkisessa terveydenhuollossa että yksityislääkärinä. Nyt hän on jo eläkkeellä, mutta osallistuu edelleen aktiivisesti tieteelliseen keskusteluun.
Huttunen sanoo, että Iiron tapaus osoittaa, taas kerran, pirstoutuneen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän ongelmat.
– Kun luin Iiron potilaspapereita, kiinnitin huomiota kymmeniin lääkäreihin.
Iiro toivoi pääsyä edes määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Isä Kari sanoo, että työkyvyttömyyseläke olisi varmaan antanut jonkinlaisen ulospääsyn tilanteesta. Olisi ollut toivoa ja jokin näkymä tulevaisuuteen.
Iiro teki itsemurhan toukokuun lopussa.
