Kansakunnan vaurastuminen, naisten oikeudet ja uskonto

[Kyllästynyt]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005766584.html

HS 23.7.2018 klo 13:39

Tutkimus: Kansakunta vaurastuu kun uskonnollisuus vähenee – ja naisten oikeudet paranevat

Annamari Sipilä HS

MAALLISTUMINEN eli uskonnon merkityksen väheneminen auttaa kansankuntia vaurastumaan, toteaa tuore tutkimus.

Maallistuminenkaan ei kuitenkaan takaa vaurastumista, jos yksilön oikeuksia ja etenkin naisten oikeuksia ei kunnioiteta.

Jos esimerkiksi abortti, avioero ja homous ovat hyväksyttyjä, maalla on entistä suuremmat mahdollisuudet pärjätä myös materiaalisella tasolla.

USKONNON ja vaurastumisen suhdetta ovat selvittäneet tutkijat englantilaisesta Bristolin yliopistosta ja amerikkalaisesta Tennesseen yliopistosta.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Science Advances -lehdessä. Britanniassa tutkimuksesta ovat uutisoineet muun muassa The Times sekä Independent-lehti.

JO aiemmin on tiedetty, että uskonnolliset maat ovat yleensä köyhiä ja sekulaarit eli maallistuneet maat rikkaita.

Erimielisyyttä on ollut sen sijaan siitä, kumpi oli ensin, muna vai kana: tuoko rikastuminen mukanaan uskonnon merkityksen vähenemisen, vai edeltääkö maallistuminen vaurastumista.

Tutkijaryhmä vertaili uskonnon merkitystä sekä talouskasvua 109 maassa 1900-luvulla. Lopputulema oli, että maallistuminen tapahtuu ensin, ja vasta sitten alkaa vaurastuminen.

TÄMÄ ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uskonnon merkityksen väheneminen olisi suoraan rikastumisen syy. Selväksi kuitenkin kävi se, että vaurastuminen ei kulje maallistumisen edellä.

”Huomasimme, että maallistuminen johtaa talouden kehittymiseen vain, jos sen rinnalla vahvistuu yksilön oikeuksien kunnioittaminen”, tutkija Damian Ruck sanoo Bristolin yliopiston verkkosivuilla.

Kun naiset ja seksuaalivähemmistöt voivat toimia tasa-arvoisesti yhteiskunnassa, koituu siitä kaikille myös materiaalista hyötyä. Naisten elinpiirin rajoittaminen vain kotiin sulkee samalla fiksuja tyyppejä pois työelämästä, mikä taas koituu kaikkien tappioksi.

RANSKALAINEN sosiologi Émile Durkheim (1858–1917) väitti aikoinaan, että uskonto kuihtuu, kun kansakunta vaurastuu.

Saksalainen sosiologi ja oikeustieteilijä Max Weber (1864–1920) puolestaan kallistui vastakkaiselle kannalle eli sille, että tuottavuuden kasvulle jää tilaa, kun uskonnon merkitys pienenee.

Nyt tutkijat Bristolissa ja Tennesseessä ovat asettuneet siis weberiläisille linjoille.

TULOKSET eivät kuitenkaan merkitse sitä, etteikö vaurastua voisi sellainenkin maa, jossa uskonnolla on yhä merkitystä.

”Uskonnollisten yhdyskuntien pitää löytää omat keinonsa nykyaikaistua ja kunnioittaa yksilön oikeuksia”, Ruck sanoi yliopiston verkkosivuilla.

[Palle]

Lestadiolaiset ovat uskonnollisia, mutta varsin vauraita. Esim. miljonääri Sipilä.

Minulle selittu ulkomailla eräs tyyppi, että hän on havainnut, että kristityt maat ovat varsin vauraita, niinpä hän kääntyi kristityksi.

[Palle]

Jos katsomme esimerkiksi entistä Neuvostoliittoa tai nykyista Venetsueelaa tai Kuubaa niin uskonnottomuus ei kovin paljon ole vaurautta poikinut. Kyseisissä maissa vallitsee myös täydellinen tasa-arvo sukupuolten välillä.

[Kyllästynyt]

Lestadiolaiset ovat uskonnollisia, mutta varsin vauraita. Esim. miljonääri Sipilä...

Missasit koko pointin.
Eihän kyse ole yksilöiden vaan koko kansakunnan vauraudesta.

Jos katsomme esimerkiksi entistä Neuvostoliittoa tai nykyista Venetsueelaa tai Kuubaa niin uskonnottomuus ei kovin paljon ole vaurautta poikinut. Kyseisissä maissa vallitsee myös täydellinen tasa-arvo sukupuolten välillä.

Etelä- ja väli-amerikkalaiset naiset ovat kaukana sukupuolten välisestä tasa-arvosta.

Kuuba taitaa olla poikkeus säännöstä, koska siellä sukupuolten tasa-arvo näytti ulkopuolisen silmin katsottuna toteutuvan varsin hyvin, mutta koska sosialismi ei ole missään muuallakaan osoittautunut hyvin toimivaksi talousjärjestelmäksi, Kuubakin on jäänyt köyhäksi.

[Palle]

Sosialismihan on nimenomaan uskonnoton ja tasa-arvoinen mikä todistaa artikkelin johtopäätökset vääriksi.

[Kyllästynyt]

Sosialismihan on nimenomaan uskonnoton ja tasa-arvoinen mikä todistaa artikkelin johtopäätökset vääriksi.

Höpö höpö.
Eihän artikkelissa väitetä uskonnottoman yhteiskunnan automaattisesti vaurastuvan. Selvää ei ole sekään, onko kyseessä muna vai kana, eli väheneekö uskonnon merkitys vaurauden myötä, vai onko vaurastuminen seuraus yhteiskunnan tasa-arvoistumisesta ja kansakunnan resurssien paremmasta hyödyntämisestä.

[Palle]

Veikkaan, että uskonnon laatu vaikuttaa enemmän kuin määrä.

Arabimuslimit istuvat öljylähteiden päällä ja ovat rikkaita kuin kroisokset, silti kansa elää takapajuisessa köyhyydessä.

Suomalaiset asunat täällä lumen ja jään keskellä, mutta tulevat ihan kohtuullisesti toimeen. Taustalla ankara luterilainen työmoraali.