Yle 29.5.2018
Viljelijä ei halua valittaa kuivuudesta, sillä kaiken tuhoava märkyys on tuoreessa muistissa – silti nyt saisi jo sataa
Pitkään jatkuessaan kuivuus vaikuttaa kasvustoihin ja ennakoi satotappioita.
Juha Kantoniemen tilalla Ähtärin Peränteellä kasvaa ohraa, vehnää ja kauraa sekä nurmea omaan käyttöön. Lypsäviä on reilut 300. Ennätyksellisen lämmin ja kuiva toukokuu on tarjonnut hyvät toukosäät.
– Viime syksy oli niin tuskainen, että tälläistä hyvää kevättä kaivattiin. On henkisesti ollut aika palauttava ja voimaannuttava kokemus, että on saatu tehdä toukotyöt näin hyvissä olosuhteissa, Kantoniemi sanoo.
Etelä-Pohjanmaan metsäpaloindeksi oli tiistaina päivällä 5,9. Asteikko päättyy kuutoseen. Metsäpalovaroitus annetaan, kun luku on 4,0.
Helsingin Sanomat 28.5. 17:01
Suurmetsäpalon vaara ei voisi olla nyt pahempi – Viranomaiset: vain kova tuuli puuttuu
Viranomaisilla on valmiit suunnitelmat sen varalle, että suuren metsäpalon vuoksi joudutaan ihmisten evakuointeihin.
Jo viikkoja kestänyt kuivuus koettelee maastoa ja maastopaloja syttyy nyt useita tunnissa eri puolilla maata. Tilanne pahenee entisestään, sillä ainakaan laajoja sateita ei ole luvassa vielä moniin päiviin. Ilmatieteen laitoksen mukaan metsä- ja maastopalouhka ei juuri pahempi voisi olla.
Ilmatieteen laitoksen viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan yksittäisellä paikkakunnalla esiintyy Etelä-Suomessa lähes vuosittain säätilanne, joka mahdollistaa syttyneen palon leviämisen suurpaloksi. Keski-Suomessa tällaisia tilanteita on noin joka kolmas vuosi ja maan pohjoisosassa noin kerran kymmenessä vuodessa.
Samoin noin kerran kymmenessä vuodessa näyttäisi Suomen päälle juuttuvan pitkäaikainen korkeapaine, jonka seurauksena metsät ovat erittäin herkkiä syttymään. Samanaikaisesti voimakas tuuli, korkean ilman lämpötila ja alhainen kosteus lisäävät palon leviämisen vaaraa. Tällaisia oloja koetaan tyypillisesti Etelä-Euroopassa ja Välimeren alueella.
Suomessa sellainen tilanne on siis päällä nyt.
Kyllästynyt kirjoitti:Kuivuus aiheuttaa kärsimystä muutenkin kuin vain maastopalojen muodossa, mutta tällä hetkellä Suomi ei maastopaloriskistä huolimatta kärsi kuivuudesta.
Yle 28.5.2018
"Ihmiset eivät ota huomioon metsäpalovaroitusta!" – valvontalennot ovat estäneet pahoja paloja rutikuivassa maastossa
Viimeisen viikon aikana Suomessa on syttynyt joka päivä maastopaloja. Lentokoneet kaartelevat ilmassa nyt tehostetusti tarkkaillen jokaisen savun lähdettä.
Kymmenet lentäjät ohjaavat koneensa Suomen taivaalle päivittäin vain yksi tehtävä mielessään: heidän vastuullaan on havaita, mistä nousee savua.
Viimeisen viikon aikana lentäjät ovat joutuneet hälyttämään paloviranomaiset paikalle päivittäin. Aina jossain palaa.
Suomi on jaettu 26 valvontareittiin. Yksi lento kestää esimerkiksi Lounais-Suomen alueella lähes neljä tuntia.
Kauttuan ilmailukerhon lentäjä Jouko Arpalo kertoo havainneensa palon ilmasta parhaimmillaan 70 kilometrin päästä. Yleisimmin savu osuu silmiin noin 30 kilometrin säteellä.
Tarkkana pitää olla, jotta pieninkään palonalku ei pääsisi leviämään. Kun metsäpaloindeksi nousi tässä kuussa poikkeuksellisen korkealle, tuplaantui valvontalentojen määrä. Käytännössä ilmassa on nyt joku lähes kahdeksan tuntia päivässä.
– Meillä on niin tehokas valvontajärjestelmä, että pahoilta paloilta on vältytty. Palonalut havaitaan riittävän ajoissa, jotta niiden leviäminen voidaan estää, Arpalo kertoo.
Uhkaavia tilanteita on kuitenkin viime aikoina riittänyt. Viikko sitten Kauttuan ilmailukerho teki hälytyksen palosta, joka päätyy näillä näkymin poliisitutkintaan.
– Se oli aika paha tilanne. Poliisiasiasta oli puhetta, koska joku oli sytyttänyt suuren tulen, vaikka metsäpalovaroitus on voimassa, Jouko Arpalo kertoo.
Hän harmittelee suomalaisten piittaamattomuutta. Maastopaloja on ollut toukokuun loppupuolella päivittäin, vaikka metsäpalovaroitus on ollut näkyvästi uutisissa esillä.
– Maastopaloja on ollut koko maassa nyt paljon. Ihmiset ovat sytyttäneet tulen, ja osa on jopa jättänyt sen valvomatta. Jostain syystä he eivät ota metsäpalovaroitusta huomioon, Arpalo harmittelee.
Osa valvontalennoilla havaituista paloista on ollut Jouko Arpalon mukaan vakavia. Niissä nopea reagointi on todennäköisesti estänyt suuren metsäpalon leviämisen.
Suomen valvontajärjestelmä on hänen mukaansa kattavampi kuin monessa muussa Euroopan maassa.
– Ruotsissa on ollut aiemmin tämän tyyppinen järjestelmä. Siellä jo puhutaan, että se pitäisi palauttaa. Suomessa ei vakavia metsäpaloja käytännössä enää ole, ja sen voisi sanoa olevan tämän järjestelmän ansiota, Jouko Arpalo uskoo.
Järjestelmä toimii pitkälti vapaaehtoisvoimin. Valtio maksaa korvauksen lentokoneiden käytöstä, mutta lentäjät tekevät työnsä talkoilla.
– Tämä on meille kuin mikä tahansa harrastus. Omaa rahaa kuluu aika lailla, Arpalo kertoo.
Nyt kun metsäpaloindeksi hipoo historiallisen korkeita lukemia, vapaaehtoiset lentävät kaksi valvontalentoa päivässä. Niiden lisäksi kerhot auttavat paloviranomaisia tilauksesta.
Joskus palopäällikkö haluaa päästä ohjaamaan joukkojaan ilmasta, josta hän pystyy hahmottamaan kokonaisuutta paremmin.
– Meillä on aika hyvä valmius myös tällaisiin tilanteisiin. Pystymme toimimaan suurin piirtein sadan kilometrin etäisyydellä kentästä, Jouko Arpalo kertoo.
Metsäpaloindeksi ilmaistaan asteikolla 0–6. Maanantaina se on ollut paikoin jopa 5,9.
Yle uutiset 30.5.2018:
Siili- ja oravaemot kärsivät nestehukasta – ”Pitäisi julistaa eläinten hätätila”
Mirri kirjoitti:Yle 28.5.2018
"Ihmiset eivät ota huomioon metsäpalovaroitusta!" – valvontalennot ovat estäneet pahoja paloja rutikuivassa maastossa
[b]Viimeisen viikon aikana Suomessa on syttynyt joka päivä maastopaloja. Lentokoneet kaartelevat ilmassa nyt tehostetusti tarkkaillen jokaisen savun lähdettä...
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa