Yle 26.5.2018
Lähes koko Suomessa vallitsee tällä hetkellä poikkeuksellinen metsäpalovaara. Osassa Lappia on voimassa lievempi ruohikkopalovaara, joka voi muuttua metsäpalovaaraksi ensi viikolla.
Lauantain aikana pelastustoimi on saanut useita hälytyksiä maastopaloista eri puolilta maata. Ilmatieteen laitoksen mukaan metsäpaloindeksin arvot ovat nyt yli 5,5 monin paikoin maan etelä- ja keskiosassa. Esimerkiksi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos tiedotti lauantaina iltapäivällä Facebookissa, että "Suomen metsäpaloindeksi on muuttumassa historiallisen korkeaksi eli arvoon 6,0."
Metsäpaloindeksi on työkalu, jonka avulla Ilmatieteen laitos voi arvioida metsäpaloherkkyyttä. Laskentamallin syöttötietoina käytetään ilman kosteutta ja lämpötilaa, tuulen nopeutta, auringon säteilyä sekä sademäärää. Metsäpaloindeksin korkein mahdollinen arvo on 6,0.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos muistuttaa, että metsäpalovaroituksen voimassa ollessa ei saa sytyttää nuotiota tai muuta avotulta. Tämä sääntö koskee myös esimerkiksi kertakäyttögrillejä.
Kyllästynyt kirjoitti:Jokainen vastuuntuntoinen vanhempi pakottaa tänä keväänä jälkikasvunsa kantamaan mukanaan täysinäistä vesiämpäriä.
Kyllästynyt kirjoitti:Mirri kirjoitti:Joo, ei Suomessa sentään vesipulaa ole. Kuivuuden aiheuttama tulipalovaara kuitenkin on olemassa suurimmassa osassa maata.
Ruohikko- tai metsäpalovaara on eri asia kuin "Suomi kärsii kuivuudesta".
Mirri kirjoitti:... On kiva tuudittautua ajatukseen, ettei Suomessa ole kuivuutta, ja laajat maastopalot ovat muiden maiden ongelma - eivät meidän. Katsellaan telkkarista toinen toistaan järkyttävämpiä maastopaloja ja uskotaan, ettei Suomessa ikinä voi tapahtua mitään sellaista.
Mirri kirjoitti:... Uutisia katsomalla on nähty ja opittu, että maastopalot voivat aiheuttaa ihmisille suuria kärsimyksiä.
Kyllästynyt kirjoitti:Saisihan ja voisihan sitä vettä vähän ropsauttaakin, ettei kastella tarvitsisi, mutta "kuivuudesta kärsiminen" on Suomessa nyt ja toistaiseksi kokematta.
Mirri kirjoitti:Kuinka kuivaa maaston pitää olla ennen kuin Suomessa voidaan/saadaan puhua kuivuudesta kärsimisestä?...
Metsäpaloindeksi
Maaston paloherkkyyttä arvioidessaan meteorologilla on käytössään paitsi säähavainnot ja ennusteet vallinneesta ja tulevasta säästä myös maaston kuivuutta arvioiva indeksi. Indeksi perustuu metsämaaston kuivuuden arviointiin säähavaintoja ja laskentamallia käyttäen.
Laskentamallin avulla arvioidaan puoliavoimen puuttoman maaston (esim. avohakkuu) humuksen pintakosteutta. Avoimet alueet kuivuvat puustovaltaisia nopeammin ja edustavat siten herkimmin syttyvää maastotyyppiä. Malli laskee humuksen pintakosteuden 3 cm:n ja 6 cm:n paksuisille kerroksille. Ohuemman kerroksen (3 cm) vaihtoehtoa käytetään ruohikkopaloindeksin ja paksumman kerroksen (6 cm) metsäpaloindeksin laskemiseksi.
Ruohikkopalovaroitus voidaan antaa ruohikkopaloindeksiin perustuen huhti-toukokuussa niille lumettomille alueille, joilla ruohikko ei ole täysin viheriöitynyt. Lisäksi ruohikkopaloindeksillä voidaan arvioida tarvittaessa myös turvetuotantoalueille jyrsinturpeen syttymisvaaraa. Metsäpaloindeksi on puolestaan perustana arvioitaessa metsäpalovaaraa.
Maan pinnan kosteuden laskemiseksi Suomen alueelta hyödynnetään kaikkia vähintään kerran vuorokaudessa Ilmatieteen laitokselle viestittäviä sääasemia. Näiden asemien mittauksia käyttämällä saadaan karkea käsitys metsäpaloindeksin aluevaihtelusta, mutta kaukana asemista arviot ovat epätarkkoja.
Huomattavasti parempaan paikalliseen tarkkuuteen päästään, kun sovelletaan ns. hilapohjaista menetelmää, jolloin mittausten perusteella arvioidaan sääsuureiden arvo säännöllisessä pistejoukossa eli hilassa, jossa jokainen piste kuvaa ympärillään olevaa tietynsuuruista aluetta eli hilaruutua. Käytössä on yhtenäiskoordinaatiston projektiota noudattava, koko maan kattava 10 km x 10 km hilaruudukko.
Laskentamallin syöttötietoina käytetään ilman suhteellista kosteutta, tuulen nopeutta, ilman lämpötilaa, auringon säteilyä sekä sademäärää. Auringon säteilyä mitataan noin 20 automaattiasemalla ja säteilytieto voidaan lisäksi laskea 50 SYNOP-aseman pilvihavainnoista. Lämpötilaa ja ilman kosteutta mittaavia asemia on yhteensä 150. Säätutkat kattavat lähes koko maan, ja alueilta, joilta tutkasadetta ei saada, käytetään apuna automaattisten säähavaintoasemien sademittauksia.
Mirri kirjoitti:"Suomi kärsii maastopaloista"...
Kun maasto roihuaa, kärsitään eniten ihmisten piittaamattomuudesta ja tyhmyydestä, koska suuri osa paloista on ihmisten aiheuttamia. Niiden ihmisten, jotka katselevat ympärillään viheriöivää luontoa ja toteavat varoitukset maaston kuivuudesta ja syttymisherkkyydestä turhaksi höpinäksi...
Mirri kirjoitti:... Ehkä kuivuus ei aiheuta kärsimystä (muuten kuin maastopalojen muodossa)...
Mirri kirjoitti:... niin vakava ja vaarallinen asia tämänhetkinen kuivuus on, että säilytän dramaattisen otsikon ennallaan.
logia kirjoitti:Yle uutiset: Kuivuus vei jo pelloilta huippusadon:
https://yle.fi/uutiset/3-10226027
Yle 28.5.2018
Turvesuo roihahtaa nyt poikkeuksellisen helposti – Tuotanto laitetaan seis, jos tuuli yltyy
Turvetuotannon keskeyttämistä on harkittu kasvaneen paloriskin takia.
Paluu Yleistä ja ajankohtaista
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 18 vierailijaa