Hallituksen kehysriihi 2018.

[Psykopatologia]

Hallituksen kehysriihi 2018.

[Psykopatologia]

Analyysi: Hallitus muuttaa työelämää – pääset helpommin töihin, saat helpommin potkut
Maria Stenros 11.4.2018 23:52, päivitetty 12.4. 00:10 https://yle.fi/uutiset/3-10155686
(- -)
Onko nuorille tarjolla vain pätkätöitä? Nykyistä useammin.

Yrittäjiä hallitus on kuunnellut herkällä korvalla. He uskaltavat palkata ihmisiä töihin, jos pääsevät työntekijöistä tarvittaessa helposti eroon.

Miten epävarmuus sitten näkyisi työntekijälle? Jos palkkaa alle kolmikymppisen nuoren, joka on ollut kolme kuukautta työttömänä, työnantajan ei tarvitse perustella määräaikaisuutta. Nuoret voivat työllistyä helpommin, mutta aiempaa todennäköisemmin vain määräaikaisiksi.

Pienissä yrityksissä taas helpotetaan irtisanomista henkilökohtaisten syiden perusteella, tästä hallitus aikoo säätää uuden lain. Toisin sanoen: hankalasta tyypistä on aiempaa helpompi hankkiutua eroon. Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan 270 000 yrityksessä on alle 20 työntekijää. Jos nämä yrittäjät uskaltavat työllistää, työtä voi syntyä rutkasti lisää – mutta potkutkin voi tulla kevyemmin perustein kuin nyt.
(- -)

[Palle]

Paluu 30-luvulle, jolloin työntekijöillä ei ollut juuri oikeuksia.

[Kyllästynyt]

Paluu 30-luvulle, jolloin työntekijöillä ei ollut juuri oikeuksia.

Höpö höpö. Muutos olisi askel oikeaan suuntaan ammattijärjestöjen ylivallan vähentämiseksi, muttei suinkaan mikään "paluu 30-luvulle".

[Palle]

Ammattiliitoilla ei ole ollut valtaa enää pitkään aikaan. 70-luvulla meni överiksi, mutta aika kesyjä poikia ja tyttöjä ovat nykyään.

[logia]

Minua surettaa kaikkein köyhimpien vanhusten elämä.

[Psykopatologia]

MIELIPIDE | Vesa Kanninen 28.4.2018 2:00, päivitetty 6:26 https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005659215.html - Kommentit 121
Vahva työsuhdeturva heikentää työllisyyttä Pienyrityksille kannattaa luoda kevyempi irtisanomismenettely.

PALVELUALOJEN ammattiliiton Pamin Ann Selin kritisoi (HS 21.4.2018) hallituksen esitystä keventää irtisanomismenettelyä alle 20 hengen yrityksissä. Hänen mukaansa tämä ei lisäisi työllisyyttä.
Tutkimus ei tue Selinin näkemyksiä. Alan tunnettujen edustajien tutkimustyö tukee ajatusta, että irtisanomissuoja vähentää työpaikkojen syntymistä. Työpaikkoja syntyy vähemmän siksi, että esimerkiksi viiden hengen yrityksessä jokaisen työntekijän tulee luoda 20 prosenttia yrityksen tuloksesta. Virherekrytointi on yrittäjälle aito riski.
Toisaalta tutkimus osoittaa, että suhdanteen heiketessä työntekijöitä sanotaan työ­suhdeturvan vuoksi irti vähemmän. Tämän perusteella irti­sanomissuojalla ei tarvitsisi olla vaikutusta työttömyyteen katsottuna yli suhdanteen.
On silti mainittava, että amerikkalainen ekonomisti Edward Lazear oli päätynyt siihen, että työsuhdeturva sekä vähentää työllisyyttä että kasvattaa työttömyyttä. Työttömyyden kestoa se joka tapauksessa pidentää.

Vaatimukset pysyvistä työpaikoista ovat ymmärrettäviä. Suomen perustuslaissa ei kuitenkaan sanota, että yrityksen perustajalla olisi velvollisuus luoda työtä myös jollekin toiselle. Silti 80 prosenttia työpaikoista on syntynyt yrityksiin.
Keskustelussa on unohtunut muitakin perusasioita. Työllistävä yrittäjä vapauttaa työllistämänsä työntekijän siitä taakasta, että tämä joutuisi itse perustamaan yrityksen ja näin työllistämään itse itsensä. Joku toinen sen tekee siis hänen puolestaan.
Yksikään ay-liikkeen jäsen ei ole luonut omaa työpaikkaansa. Aina sen on luonut joku yrittäjä. Eikä millään yrityksellä voi olla kannustinta päästä eroon hyvästä työntekijästä. Hänestä pidetään kiinni – ainakaan häntä ei päästetä kilpailijalle.
Yrityksen kannattaa yrittää maksaa hyvää palkkaa tästäkin syystä. Työntekijän motivaa­tioon palkka ja työilmapiiri vaikuttavat myönteisesti. Vahva työsuhdeturva taas heikentää paitsi työllisyyttä myös palkkaa. Turvasta joudutaan maksamaan.
On selvää, että työntekijä tarvitsee monin tavoin suojelua. Kun työsuhdeturva on vahva, uusia työsuhteita kuitenkin syntyy vähemmän ja työttömyyden kesto pitenee. Tämä todistaa siitä, että jo työllistyneiden ja työtä etsivien välillä on aito eturistiriita.
Uudet tulokkaat lisäävät työn tarjontaa ja heikentävät siten työvoiman neuvotteluasemaa. Siinä on syy sille, miksi ay-liike vastusta kaikkia muutoksia myös työttömyysturvassa.
Saksassa alle kymmenen hengen työvoiman yrityksillä on vapaa irtisanomisoikeus. Työttömyys siellä on EU-maiden matalin.

Vesa Kanniainen kansantaloustieteen emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

[Palle]

Ei niitä työpaikkoja synny työntekijöitä pois potkimalla. Työpaikkoja syntyy vain tekemällä tuotteita ja palveluja, jotka menevät kaupaksi kustannuksia paremmalla hinnalla.

Nyt on keskitytty kustannusten alentamiseen, kun pitäisi keskittyä laadun nostamiseen ja uusiin, entistä parempiin innovaatioihin.

Suomesta ollaan tekemässä halpatyövoiman maata, jossa työntekijöillä ei ole mitään oikeuksia. Sitten ihmetellään aivokatoa, miksi koulutetut häipyvät ulkomaille.

Sumen fokus on nyt laiskoissa ja hankalissa työntekijöissä ja miten heitä saataisiin ruoskittua, kun fokuksen pitäisi olla markkinoisssa ja niissä mahdollisuuksissa, joita markkinoilla on.

Älyvapaata touhua, josta ei mitään hyvää synny.

[Psykopatologia]

Onhan se selvä, että jos irti sanomissuoja heikkenee, yritysten on helpompi palkata uutta väkeä. Tuon tunnustaa jopa sosialistinen tiede. Laiskoille muutos nykyiseen on kauhistus; suojatyöpaikka menee, mutta toisaalta firmalla menee paremmin. - Laitan Sipilälle pienen höyhenen hattuun.

[Palle]

Työpaikojen määrä ei muutu, jos potkit yhden ulos ja palkkaat toisen tilalle potkiaksesi hänet taas ulos.

Kyseessä on Sipilän ikiliikkuja.