Hyvät vai pahat terveystestit?

[Psykopatologia]

Prisma: Hyvät vai pahat terveystestit? (2015)
51 min; ke 17.1.2018 (8 pv) 8 692 katselua - https://areena.yle.fi/1-3174379
Ovatko kalliit lääketieteelliset kuvaukset rahan arvoisia? Entä sairaudet paljastavat DNA-testit? Mitä riskejä niihin sisältyy? Michael Mosley tutkii, mitä hyötyä lääketieteellisistä kokeista on. T: BBC. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/1 ... veystestit

[Psykopatologia]

Käsitellään mm. koko väestöä koskevia syöpä-skreenejä, miehillä PSA (eturauhanen) ja naisilla mammografia (rinnat). Mutta eikö epäilyttävissä tapauksissa - ainakin Suomessa - oteta koepalat, jotta ei tehtäisi turhia operaatioita?

[Mirri]

Hyvä, että seulontatutkimuksiin on alettu suhtautua kriittisesti ja miettiä, ovatko ne oikeasti hyödyllysiä ja tarpeellisia - hintansa väärtejä. Mietittiin sitäkin, ovatko terveisiin ihmisiin suunnatut seulontatutkimusten rahat pois niiltä ihmisiltä, jotka ovat tosissaan sairaita ja tarvitsisivat toinen toistaan kalliimpia tutkimuksia sairautensa toteamiseksi ja ajoissa hoitamiseksi.

Minuun ohjelma kolahti henkilökohtaisten kokemusteni vuoksi.
Terveitä naisia juoksutetaan vuodesta toiseen mammografiassa, mutta yli seitsemänkymppisen naisen keuhkosyöpä saa muhia rauhassa vuoden ennen kuin terveyskeskuslääkärit älyävät, että hänen pitkittynyt yskänsä antaa vakavan aiheen niinkin yksinkertaiseen tutkimukseen kuin keuhkoröntgeniin.Tai terveitä miehiä tutkitaan (kalliisti) suht kiltin eturauhassyövän löytämisen toivossa, mutta 35-vuotias mies ehtii sairastua tappavaan sydäntautiin ennen kuin terveyskeskuslääkärit huomaavat yhtään mitään, saati että lähettäisivät oireilevan potilaansa erikoissairaanhoitoon tutkimuksiin.

Maallikkojärjellä arvelen, että yhteiskunnalle tulee ehdottomasti kalliimmaksi seuloa terveen oloisia ihmisiä ja jättää vakavasti sairaiden ihmisten hoito viime hetkiin. Jos ja kun resurssit ovat vähissä, olisi parempi panostaa esimerkiksi vanhuksen pitkittyneen yskän perusteelliseen tutkimiseen ja nuoren ihmisen sydämen kunnon kartoittamiseen tilanteessa, jossa riskien olemassaolo tiedetään ilman seulontojakin.
Nykysysteemissä tutkitaan terveitä varmuuden vuoksi ja samalla jätetään tutkimatta ne, jotka pelkästään oireidensa vuoksi jo kuuluvat johonkin riskiryhmään, ja joiden hoitaminen ajoissa olisi kaikin puolin kannattavaa: vanhus ei kuolisi keuhkosyöpäänsä, eikä nuoren ihmisen sydäntauti ehtisi kehittyä tappavaksi ja kalliita elinikäisiä hoitoja vaativaksi.

Sitten se psyykkinen puoli... Molemmat aiheuttavat psyykkistä kärsimystä, niin seulontatutkimukset kuin tutkimattomuuden vuoksi liian myöhään havaitut tappavat sairaudetkin. Ohjelmassa eturauhassyöpä oli hyvänä esimerkkinä: se on 'kiltti' syöpä, jonka kanssa moni elää loppuelämänsä sulassa sovussa, ja jonka hoitaminen voi olla niin psyykkisesti kuin fyysisestikin vahingollisempaa kuin hoitamattomuus. Jopa niin, että eturauhassyövän hoito vie miehen hautaan, ei syöpä itsessään.

Ohjelmassa painotettiin sitä, että seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia, ja jokainen voi ihan itse harkita osallistuako vai ei.
Suomessa kuitenkin käytetään pieniä painostustoimia; sellaisia, jotka nielevät rahaa nekin. Yhteiskunnan toimesta varataan tutkimusaika valmiiksi ja lähetetään postitse kutsukirje kotiin. Kuuliainen kansalainen on sillä menettelyllä velvoitettu johonkin, jos ei muuhun niin ainakin hänelle varatun ajan perumiseen. Tarvitaan vähän kansalaistottelemattomuutta, jotta ihminen rohkenisi paitsi jättää menemättä varatulle ajalle jättää myös perumatta sen. Varmaan jonkinlaista säästöä saataisiin siitäkin, että systeemi toimisi toisinpäin: seulontaan oikeutettu henkilö olisi itse aktiivinen ja varaisi ajan, jos haluaa osallistua. Ei painostettaisi eikä tyrkytettäisi valmiiksi varatuilla tutkimusajoilla ja kutsukirjeillä...

[Psykopatologia]

Ensi vuonna 100 000 suomalaista pääsee suolistosyövän seulontoihin – tauti tappaa joka vuosi 1 200 ihmistä
Suomessa seulotaan jo rinta- ja kohdunkaulun syöpiä. Seuraavana vuorossa ovat suolistosyövät. - Syövät 26.1.2018 klo 21:04 https://yle.fi/uutiset/3-10043636
(- -)

[Mirri]

Mielestäni suolistosyövän seulonta puoltaa paikkaansa paremmin kuin esim. rinta- ja etenkin eturauhassyövän seulonta. Olen ollut ymmärtävinäni, että periaatteessa kaikki ylimääräiset möykyt suolistossa voivat muuttua pahanlaatuisiksi, kun taas esimerkiksi rintarauhasessa ilmenee paljon möykkyjä, jotka eivät kuuna päivänä muuttuisi syöväksi, mutta jotka kuitenkin hoidetaan/poistetaan jollakin tavoin niiden tullessa ilmi. Lisäksi BBC:n ohjelmassa esiintynyt lääkäri väitti, etteivät kaikki rintasyövätkään ole aggressiivisia, vaan niiden kanssa henkilö voi hyvin elää rauhassa ja kuolla johonkin muuhun. Vähän sama juttu kuin eturauhassyövän kanssa.
Suolistosyöpä taas on aina vakava sairaus, hoitamattomana tappava.

Ainakin Kanta-Hämeen seudulla on ollut käytäntönä jo varmaan yli parisenkymmentä vuotta, että iästään riippumatta ihminen, jolla on todettu taipumus suolistopolyypeihin, ravaa tähystyksessä säännöllisesti tarkistuttamassa polyypitilanteensa. Ne pyritään havaitsemaan ja poistamaan pikimmiten, jotteivät pääse kehittymään syöväksi.
Suolistotähystysten lisäksi voitaisiin ottaa terveysohjelmaan vanhusväestöön suunnatut säännölliset keuhkoröntgenit. Mitään ei menetettäisi siinä, että yskivän vanhuksen keuhkot kuvattaisiin kerran vuodessa tai vaikka puolivuosittain ja muiden ikäihmisten keuhkot esimerkiksi parin vuoden välein. Vanhusten ei pitäisi joutua odottamaan keuhkokuumetta - toistuvista keuhkokuumeista tai jatkuvasta yskästä puhumattakaan - päästäkseen julkisen terveydenhuollon röntgeniin.

Sitä paitsi niin suolisto kuin keuhkotkin ovat nykymenetelmillä ja -tiedolla sillä tavoin helppoja ja myös taloudellisia tutkittavia, että ylihoitamisen vaaraa tuskin on. Jos lääkäri monitoria tai röntgenkuvia katsoessaan näkee jotakin ylimääräistä, on syytä ryhtyä toimeen, koska on niin suuri todennäköisyys sille, että se ylimääräinen on - ennemmin tai myöhemmin - pahanlaatuinen kasvain.

[Psykopatologia]

PSA-seulontoja ei voi oikein verrata näihin muihin, koska PSA otetaan useimmiten rutiininomaisten verikokeiden yhteydessä erikseen pyytämättä tai ilmoittamatta - "salaa". Löydöksenä on useimmiten eturauhasen (prostatan) hyvänlaatuinen liikakasvu, jota seurataan ja hoidetaan tarvittaessa lääkkeillä. Epäilyttävissä tapauksissa otetaan koepalat ja operoidaan vasta harkinnan mukaan.

[Mirri]

"PSA otetaan useimmiten rutiininomaisten verikokeiden yhteydessä erikseen pyytämättä tai ilmoittamatta - 'salaa'."

Noinko nykyisin voidaan tehdä?
Muistelen, että ainakin työterveyshuollossa on ollut aika, jolloin kyseinen näyte saatiin ottaa ja tutkia vain potilaalta saadulla luvalla, ei rutiininomaisesti saati hänen tietämättään.

Toisaalta voihan 'salaa' tutkimisella olla hyötynsäkin: jos potilas pelkää kuollakseen, eikä halua tietää tosiasioita omasta terveydestään, ja hoito kuitenkin olisi helppoa ja yksinkertaista, hän voi olla ylen huojentunut siitä, että tutkittiin enemmän kuin hän olisi tahtonut...
Ketjun otsikon kysymys ei ole ollenkaan mustavalkoinen tai yksinkertainen.

[Psykopatologia]

En mene vannomaan.