Tärkein fakta jäi tarkastamatta
21.12.2017 09:22 Paavo Väyrynen
Euroalue Kansanäänestys Perustuslaki Sauli Niinistö
99 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
Useassa Alma-median lehdessä julkaistiin viime tiistaina Sakari Muurisen kirjoittama faktantarkastusjuttu, jossa pyrittiin selvittämään, vietiinkö Suomi euroon Sauli Niinistön johdolla perustuslain vastaisesti, kuten olin väittänyt.
Jutussa ei kerrottu väitteeni tärkeimpiä perusteluja. Lähetin lehdille vastineen. Ainakaan Satakunnan Kansa ei antanut sille palstatilaa, ei edes mielipidekirjoituksena. En tiedä, onko jokin muu lehti sitä julkaissut.
X X X
Faktantarkastaja hyväksyi väitteen, että euroon mentiin Niinistön johdolla, joka toimi Paavo Lipposen johtaman hallituksen valtiovarainministerinä.
Perustuslain vastaisuuden osalta tärkein fakta jäi tarkastamatta. Vuonna 1994 antamassaan lausunnossa eduskunnan perustuslakivaliokunta Sauli Niinistön johdolla totesi, että ”EU-liittymissopimus ei voi vielä merkitä sitoutumista Talous-ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen”.
Näin ollen eduskunta liittymissopimuksen yhteydessä nimenomaisesti ei hyväksynyt Suomen liittymistä euroalueeseen. Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen tulkitsivat siis EU-liittymissopimusta selvästi väärin, kun he kolme vuotta myöhemmin katsoivat, että sen hyväksymisellä oli jo päätetty siirtyä euroon.
Jos vuonna 1994 tehtyä perustuslain tulkintaa olisi noudatettu, euroalueeseen liittymisestä olisi tullut päättää samaa menettelytapaa käyttäen kuin unioniin liityttäessä. Olisi tullut järjestää kansanäänestys ja liittymisestä olisi tullut päättää eduskunnassa lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä. Kun näin ei tehty, toimittiin perustuslain vastaisesti.
Kun perustuslakivaliokunnan enemmistö kuitenkin teki poliittisen päätöksen ja siunasi tämän väärän tulkinnan, eduskunta saattoi toimia tämän mukaisesti. Vähemmistö katsoi, että olisi tullut järjestää kansanäänestys ja päättää asiasta lakiehdotuksen pohjalta. Vahvat perusteet esitettiin jopa sille, että olisi tullut käyttää perustuslain säätämisen järjestystä.
Nyt syntynyt keskustelu ei ole vain juridista saivartelua, sillä Niinistön ja Lipposen läpiajama käsittelyjärjestys ratkaisi sen, että Suomi liittyi euroalueeseen. Jos olisi järjestetty kansanäänestys ja jos asia olisi ratkaistu eduskunnassa lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, siirtymistä euroon ei olisi hyväksytty ja Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.
Niinistön henkilökohtaista vastuuta korostaa hänen kaksoisroolinsa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 1994 ja Lipposen hallituksen valtiovarainministerinä vuosina 1997 ja 1998. Hän vastaa siis myös siitä, että Suomi on kokenut kymmenen vuoden vuoden talouslaman ja joutunut tukemaan velkarahalla euroalueen kriisimaita. Nyt meitä uhkaa vielä euroalueen muuttuminen pysyväksi velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi.
X X X
Olen ollut euroon liittyen kaksi kertaa keskusteluyhteydessä Sauli Niinistöön hänen presidenttikautensa aikana.
Keskustelimme eurosta Ulkoasiainministeriön vastaanotolla elokuussa 2012. Sen jälkeen syntyi keskustelua sähköpostin välityksellä (Ks. Suomen linja 2017, ss. 296-299).
Elokuussa 2015 Niinistö otti minuun yhteyttä, kun olin todennut hänen sanoneen julkisuudessa, ettei hän olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroalueen muodostamista eikä Suomen jäsenyyttä siinä. Tämäkin johti sähköpostien vaihtoon (Suomen linja 2017, ss. 313-314).
Vaikka Sauli Niinistö on myöntänyt, että euroon siirtyminen ja Suomen jäsenyys euroalueessa oli virhe, hän ei ole osoittanut aktiivista katumista eikä esittänyt, kuinka syntynyt vahinko korjataan.
http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisu ... kastamatta
