Viestikoekeskus - Suomen salaisin paikka.

[Hilppa]

Tiedustelulaki on kaksipiippuinen juttu. Huippuluokan tiedustelu on se juttu, jolla Suomi selviää pahassa maailmassa ja sen eteen pitäisi tehdä kaikki voitava. Se on maamiinojen ohella tärkeimpiä puolustusaseitamme.

Kääntöpuoli on se, että väärinkäytettynä se on ikävä ase omia kansalaisia vastaan. Mutta minä ottaisin riskin.

Noin tuon näkee enemmistö, arvelen.
Minä näen tiedustelulaissa piirteitä, jotka vievät viimeisetkin rippeet siitä, mitä on joskus kutsuttu demokratiaksi. Ryssän poissapitämiseksi on kansalaisten silmissä tehtävä kaikki ja siihen voi aina vedota yksityisen ihmisten oikeuksia kaventavissa ratkaisuissa. Vähin erin oikeudet minimoidaan ja viestintälaki on yksi askel kaventaa yksityisyyden suojaa ja toimintavapautta. Konkreettisia esimerkkejä on tässä vaiheessa vaikea esittää, eikä suojan kaventaminen tietenkään mitään haittaa esimerkiksi minulle juuri nyt tällä hetkellä aiheuta, mutta kukaan ei voi ennustaa missä vaiheessa ja millä tavalla tilanteiden muuttuessa tiedustelulaki tulisi haittaa aiheuttamaan. Hyvin paljon on kiinni siitä, mitkä tahot tietoihin oikeasti pääsevät käsiksi.

[Hilppa]

Veikkaan, että loppujen lopuksi tiedustelulakiesityksen hyväksyminen on läpihuutojuttu, joka ei tule kiinnostamaan suurta yleisöä vähimmässäkään määrin. Kansalaisten mielenkiinnon kohde on puhelinnäyttöjen kuvankaappausten lääppiminen.

[Sievä Sigismund]

Kansalaisilla ei ole ollut yksityisyyden suojaa sen jälkeen, kun siirryttiin nettiin. Amerikkalaiset suuryritykset imuroivat kaiken nettiin panemamme tiedon valtaviin tiedostoihinsa ja myyvät ne tarvitseville. Sen lisäksi suurfirmat höynäyttävät ystävävamme ja tuttavamme antamaan meistä lisää tietoa. Esim. "merkitse kuka on kuvassa". Sen jälkeen kasvojentunnistusohjelmat tunnistavat sinut jokaisesta nettiin leviävästä kuvasta. Esim. webbikameran kuvasta, jossa kunnollinen perheenisä menee bordelliin. Vääriin käsiin joutuessaan sitä voitaisiiin käyttää vaikka kiristykseen.

Mitkään tietosuojavaltuutetut eivät ole kiinnostuneita tällaisista tietovuodoista.

Toinen juttu on, että valtionhallinto on salaisia tietoja vuotavia myyriä täynnä ja tietosuojalait estävät asioiden kunnollisen tutkinnan ja valvonnan. (Kaikilla tosin ei tunnu olevan halujakaan tutkia niitä.)

Esimerkkinä hallinnossa muhivasta korruptiosta on Tiitisen lista, jota ei saada julkisuteen. Spelulaatioita listan sisällöstä on runsaasti: Kalevi Sorsa, Paavo Lipponen, Tarja Halonen, jne.... Nämä ovat siis henkilöitä, joita ulkomaiset tidusteluviranomaiset ovat epäilleet Sumen salaisten tietojen vuotamisesta ulkomaille.

jne..

[Hilppa]

Esim. webbikameran kuvasta, jossa kunnollinen perheenisä menee bordelliin. Vääriin käsiin joutuessaan sitä voitaisiiin käyttää vaikka kiristykseen.
- -

Tuollaisella tiedolla ei ole mitään merkitystä/arvoa kennellekään. Sillä on merkitystä, minkä toiminnan estämiseen tuollaista tietoa varsinaisesti käytettäisiin. AY-liike ja kaikki muu kansalaistoiminta, josta voi teoriassa olla (pientäkin) haittaa suuryritysten pääoman tuottoprosentin kasvattamiselle tai niille edellytyksille, joilla he tuottoprosenttiaan kasvattavat, ovat estämisen (eliminoitavien) kohdelistalla number one.

Kaikki ne, jotka toimivat ammatissa ja asemassa, jotka liittyvät strategisesti tärkeisiin tai poliittisesti mielenkiintoisiin aloihin, ovat yksityishenkilönä toimiessaan tiedustelun kohdelistalla. Heidän vaikuttamisensa vapaus ja toimintansa puolueettoman tiedon julkituomisessa pyritään estämään.

Halosiin, Lipposiin et co näillä laeilla ei ole enää mitään vaikutusta. Aina tulee uusia korruptoituneita poliitikkoja, mitään muitahan ei ole olemassakaan. Itse asiassa poliitikot ovat jo kaikki korruptoituneita eivätkä tiedustelulain primaarinen kohde. Sellaiset yksityiset kansalaiset, joilla on yritysten (ja ehkä valtionkin) kannalta strategisesti tärkeää tietoa ja taitoa soveltaa omaamansa tietoa, ovat varsinainen kohde.