Jari Salminen: Peruskoulu hunningolla

Jari Salminen: Peruskoulu hunningolla

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 12.11.2017 13:33

Vieraskynä: Suomalainen peruskoulu on ajautunut muutamassa vuodessa sekavaan tilaan, joka vaarantaa oppilaiden oikeusturvan Kaikille yhteinen koe takaisi, että oppilaita kohdellaan jatko-opintoihin pyrittäessä tasavertaisesti. - Jari Salminen 11.11.2017 2:00, päivitetty 6:16 - Kommentit 154
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 44819.html

SUOMALAINEN peruskoulu on ajautunut muutamassa vuodessa sekavaan tilaan, joka vaarantaa oppilaiden oikeusturvan ja jatko-opintojen kannalta tasa-arvoisen kohtelun. Huolellisesti suunnitellusta, tarkasti ohjatusta ja systemaattisesti kehitetystä peruskoulusta ei ole paljon jäljellä. Kansainvälistä mainetta saavuttanut koululaitoksemme on joutunut innovaatiopuheen, epämääräisen opetussuunnitelmareformin ja monien samanaikaisten hanke- ja muutosprosessien kohteeksi. Uudistukset eivät ole perustuneet kunnolliseen pitkäkestoiseen empiiriseen testaukseen. On edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa. Samalla on jopa hyljitty koulun perustehtäviä.

SUOMEN Pisa-menestyksen ihmettä markkinoidaan ulkomaisille vie­raille enemmän uusien lupausten varassa kuin kuvaamalla se pitkä tie, jolla hyvät tulokset on saavu­tettu. Peruskoulusta tuli kestävä, koska se onnistui ainakin jossain määrin yhdistämään rinnakkaiskoulujärjestelmän – aikaisemman kansakoulun ja oppikoulun – hyvät puolet. Teoreettinen ja käytännöllinen opetus saatiin tasapainoon, ja oppikouluperinteen systematiikka turvasi keskeisten tavoitteiden saavuttamisen.
Kansakoulutradition pedagogiset saavutukset ja oppilaan tarpeet otettiin peruskoulussa hyvin huo­mioon. Samalla opettajankoulutus ­uudistettiin ja järjestelmää ohjattiin selkeästi. Tulokset ovat näkyneet vuosikymmeniä myöhemmin. Peruskoulusta tuli brändi.

NÄISTÄ periaatteista on koko ajan vähemmän jäljellä. Kenelläkään ei ole enää kokonaiskäsitystä peruskoulun opetuksen nykytilasta. Käytännössä kaikki tarkastus- ja ohjausjärjestelmät on purettu. Koulutarkastusjärjestelmä lakkautettiin jo 1980-luvulla. Käytettyjä opetusmateriaaleja ei valvo enää kukaan, ne ovat olleet opettajan vastuulla 1990-luvulta lähtien. Opettajien opetustyön säännöllinen seuraaminen ei kuulu peruskoulun rehtoreiden vastuualueeseen. Systemaattista arviointia ei tehdä. Arviointi on myös muuttunut yhä tulkinnan­varaisemmaksi, kun perinteisestä arvostelusta on luovuttu. Uusi opetussuunnitelma on lisännyt opetuksen sisältöjen ja tavoitteiden variaatiota ja siirtänyt painopistettä muun muassa digitalisaatioon sekä ilmiöopintojen järjestämiseen. Oppikirjoista on kehotettu luopumaan. Opettajien täydennyskoulutus on ollut näitä uudistuksia toteutettaessa minimaalista, ja samalla resursseja on leikattu. Eri kouluissa annettujen arvo­sanojen välinen vastaavuus on heikko. Oppilaan todellinen osaaminen riippuu yhä enemmän koulusta, opettajasta, oppilasryhmästä, sattumanvaraisista opetussuunnitelmaan liittyvistä muuttujista ja tilanne­sidonnaisista tekijöistä.

PERUSTUSLAIN mukainen yhdenvertaisuus ei enää toteudu, koska nuorten valikoituminen jatko-opintoihin arvosanojen perusteella ei ole ­oikeudenmukaista. Korkeakoulu­opiskelijoita valitaan yhä enemmän ylioppilastutkinnon perusteella. Tämä edellyttää peruskoulun osaamistason varmentamista ja yhdenmukaistamista. Valtakunnalliset kokeet saattavat olla ainoa keino ­peruskoulun yhdenvertaisuuden varmistamiseen. Valtakunnallisia kokeita ei kuitenkaan pitäisi ottaa käyttöön paniikin­omaisesti. Niillä on tutkimusten mukaan myös monia haitallisia vaikutuksia. Pahimmillaan käy niin, että opettajat alkavat opettaa ja oppilaat harjoitella vain valtakunnallisia kokeita varten. Sama ilmiö on tuttu lukioiden opetuskulttuurista.

JOKA TAPAUKSESSA on tarkkaan analysoitava, millä tavalla arvioinnin yhdenvertaisuus saadaan toimimaan nykyistä paremmin. Koulun perustehtävät ja vaatimukset on tunnistettava ja tunnustettava. Peruskoulun ensisijainen tehtävä on tarjota oppilaille kunnolliset perustiedot ja -taidot. Koulutyön pitää perustua selkeisiin tavoitteisiin, ja oppilaita on arvioitava oikeudenmukaisesti ja keskenään vertailukelpoisesti. Nyt nämä lähtökohdat ovat vaarantumassa, eivätkä peruskoulun kehittäjät tunnu tätä aina ymmär­tävän.

Jari Salminen Kirjoittaja on kouluhistorian tutkija Helsingin yliopistossa.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Jari Salminen: Peruskoulu hunningolla

ViestiKirjoittaja trisse » 12.11.2017 22:52

Kyllä pääsykoeväylä yliopistoihin pitäisi säilyttää. Jos pelätään että se viivästyttää opintoja kauheasti voitaisiin rajoittaa pääsykokeessa käymistilaisuuksia. Esim. Että kahdesti saisi koettaa. Jäisivät väliin nämä tapaukset että joku pyrkii lukemaan lakia tai lääketiedettä seitsemän kertaa.
trisse
 


Paluu Yleistä ja ajankohtaista



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa

cron