Verotulotasauksen nostaminen esille Helsingin kuluna on melkoista pääkaupunkipopulismia pormestari Jan Vapaavuorelta, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Mervola.
Pormestarina Vapaavuori on aloittanut rapsakasti. Hän haukkui maakuntauudistusta silkaksi hölmöydeksi ja keräsi kaupunkien kapinaliikkeen yhteiskokoukseen. Soteuudistuskin on Vapaavuoren mukaan pahasta.
Vapaavuori on myös julistanut, että Helsinki tarvitsee paljon lisää maahanmuuttajia. Seuraavassa lauseessa hän vaati lisää rahaa valtiolta. Vapaavuori esitti budjetissaan Helsingin veroprosentin alentamista 18 prosenttiin, sillä yhteisöverot ovat tuoneet hurjasti verotuloja kaupungille.
Vapaavuoren kaikkia lausuntoja ei kannata ruotia, sillä niin häijyjä osa niistä on, mutta käsitellään tuorein viime lauantailta. ”Helsinki maksaa tänä vuonna niin sanottua verotulotasausta muulle Suomelle 289 miljoonaa euroa, ensi vuonna yli 300”, Vapaavuori sanoi Ylen ykkösaamussa.
Vapaavuori näyttää katutappelijamaisesti ajavan Helsingin etua.
Entinen Karstulan ja Kyyjärven kunnanjohtaja Eino Nissinen älähti Vapaavuoren lausunnosta. Hän muistutti, että Vapaavuori unohtaa kokonaan, että muu Suomi maksaa veroillaan työpaikkoja Helsinkiin. Niistä Helsinki nettoaa verotulot. Nissinen arveli, että pelkästään kunnallisverotuotto on paljon suurempi kuin Vapaavuoren heittämä verotasaussumma.
Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen jatkoi asiaa mainiosti kunnanjohtajan blogissaan. Hän huomautti, että verotulotasaus tehdään, jotta terveydenhoitoa, vanhuspalveluja ja perusopetusta on joka puolella Suomea. Mäkinen sanoi, että ”pienissä kunnissa ei todellakaan hupuloida tasausrahoja mihinkään”.
Sitten Mäkinen, joka on europarlamentaarikko ja ex-ministeri Henna Virkkusen (kok.) puoliso, löi pöytään lukuja, joita hän innokkaana tietokoneen kanssa näppäilevänä henkilönä laski itse Tilastokeskuksen aineistosta viime viikonloppuna.
Mäkinen vertasi ensin valtion työpaikkoja kolmessa maakunnassa. Uudellamaalla on koko 2000-luvun ollut suhteessa väestömäärään ylivoimaisesti eniten valtion työpaikkoja. Nämä valtion työpaikat ovat koko Suomen verotuloilla maksettuja työpaikkoja.
Uudellamaalla oli vuonna 2015 valtion työpaikkoja suhteessa väkimäärään 3,2 prosenttia, Keski-Suomessa 2,5 prosenttia ja Kainuussa 2,2 prosenttia. Eli Uuttamaata on aluepoliittisesti tuettu valtion työpaikoilla hurjasti enemmän kuin Kainuuta.
Kun valtion työpaikkojen lisäksi lukuun otetaan valtio-omisteisten yhtiöiden työpaikat, tilanne vain kärjistyy. Uudellamaalla on näitä työpaikkoja 5,0 prosenttia suhteessa väestöön, Keski-Suomessa 3,4 prosenttia ja Kainuussa 2,9 prosenttia.
Mäkisen vertailu muuttuu entistä mielenkiintoisemmaksi, kun verrataan muutamia kaupunkeja ja yhtä maaseutukuntaa keskenään.
Valtion työpaikkoja on suhteessa väkimäärään Helsingissä 6,3 prosenttia, Jyväskylässä 4,6 prosenttia ja Hankasalmella 0,1 prosenttia.
Kuntatyöpaikoissakin on sama suunta, vaikka pienillä paikkakunnilla kunta on usein suurin työnantaja. Kaupungin työpaikkojen määrä suhteessa väkilukuun on Helsingissä 10,2 prosenttia, Jyväskylässä 9,7 prosenttia ja Hankasalmella 8,7 prosenttia. Eli Helsingin kaupungin toiminnan voi pelkistää olevan tehottominta.
Kun verrataan kaikkia julkisen sektorin työpaikkoja suhteessa paikkakunnan väkimäärään, päädytään seuraaviin lukuihin: Helsingissä julkinen sektori on 16,5 prosenttia suhteessa väkimäärään, Jyväskylässä 14,3 prosenttia ja Hankasalmella 8,8 prosenttia.
Kokoomuslaisen Vapaavuoren Helsinki on siis kauimpana markkinataloudesta ja lähimpänä julkisvetoista ajattelua.
Mäkisen luvuista voi vetää kiistattoman johtopäätelmän. Julkinen sektori on suurimmillaan kaupungeissa ja erityisesti Helsingissä, ei maaseudulla. On helppo yhtyä Mäkisen näkemykseen siitä, että verotulotasauksen esille nosto Helsingin kuluna on melkoista pääkaupunkipopulismia pormestari Vapaavuorelta.
https://t.co/Ik9jsYdjsL?amp=1