Psykopatologia.munfoorumi.com

Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin suuri osa työikäisistä
Toistaiseksi eläkemenoja on kasvattanut väestön ikääntymisen lisäksi se, että viimeisten kymmenen vuoden aikana eläköityneille ikäluokille maksetaan parempia eläkkeitä kuin heidän edeltäjilleen.
Siitä kertoo esimerkiksi se, että vuosina 2007–2014 eläkemenot kasvoivat reaalisesti kolmanneksen mutta eläkkeensaajien määrä vain kymmenyksen.
Keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäävä suomalainen saa noin 1 800 euroa kuukaudessa, kun kymmenen vuotta sitten luku oli 1 500 euroa.

Erot sukupuolten välillä ovat suuret, sillä miesten alkavat eläkkeet nousevat noin 2 100 euroon kuukaudessa.
Summa ei ole hurja, mutta silti korkea verrattuna työikäisten tuloihin: Tilastokeskuksen mukaan 20–59-vuotiaista noin 42 prosentin veronalaiset tulot jäivät vuonna 2014 alle 2 080 euroon.
Esimerkiksi lähihoitajan keskimääräinen peruspalkka kuntasektorilla oli samana vuonna 2 070 euroa.

On tärkeää muistaa, että eläkkeet eivät ole saajiensa omia säästöjä: Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmien mukaan nykyiset eläkeläiset saavat noin neljä euroa eläkettä jokaista työuransa aikana maksamaansa maksueuroa kohden.

Teemu Muhosen kirjoittama artikkeli on kokonaisuudessaan luettavissa Taloussanomista:

Yhteiskunta natisee, kun nuoret kustantavat pienenevistä tuloistaan kasvavia eläkkeitä. Se ei ole eläkeläisten syy, mutta sukupolvien taakanjako on ratkaistava, Teemu Muhonen kirjoittaa.

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005331680.html

"Eläkemaksut ovat nousseet 24,4 prosenttiin palkoista, ja enemmistö työntekijöistä maksaa palkastaan jo enemmän eläkemaksuja kuin veroja.

Sitä mukaa kun eläkemaksuja on korotettu, päättäjät ovat keventäneet työn verotusta estääkseen palkasta perittävien lakisääteisten maksujen nousun. "
Siis, kun olemme nyt säästölínjalla emme panekaan Suomen taloutta kuntoon vaan maksamme kalliita eläkkeitä palkastamme.

Jokaisen pitäisi osallistua säästötalkoisiin ja aina sitä vaaditaan rikkailta mutta mitä, jos nyt alettaisiin vaatia säästötalkoisiin osallistumista myös eläkeläisiltä.

Olen m-vaivan kanssa samaa mieltä. Mielestäni ylisuurista eläkkeistä pitäisi luopua, ja määrittää eläkekatto joka koskisi kaikkia eläkkeensaajia; nykyisiä ja tulevia.

Minimieläkehän on jo, ja mielestäni sitä pitäisi korottaa. En vaan osaa sanoa, mistä siihen rahat nipistettäisiin, korkeampien eläkkeiden leikkaus tuskin kattaisi lisämenoja.

Minusta taas minimieläkkeen saajat saavat just sen mitä ovat ansainneet omalla työllään.
Miksi minä heidänkään eläkettä haluaisin maksaa enempää.

Poissulkien heidät jotka jonkun vamman tai sairauden takia eivät ole voineet ansaita parempaa eläkettä.

m-vaiva kirjoitti:Minusta taas minimieläkkeen saajat saavat just sen mitä ovat ansainneet omalla työllään...

Mm. pitkäaikaistyöttömät ja kotiäidit eivät ole kyenneet kerryttämään eläkettään nykyisiä elinkustannuksia vastaaviksi.

m-vaiva kirjoitti:... Miksi minä heidänkään eläkettä haluaisin maksaa enempää...

Siksi, että sivistysvaltion tunnusmerkkeihin kuuluu heikommista huolehtiminen.

Kuten sanoin, olen valmis huolehtimaan heikoista. Eli vammaisista ja sairaista.

Pitkäaikaistyöttömyys on sen verran uusi asia ettei se vielä vaikuta eläkkeisiin.
Kotiäityidenkin jälkeen ehtii vielä mennä töihin, kun lapset ovat kouluiässä. Tuskin sen jälkeen tulee niin pieni eläke, että olisi vain takuueläkkeen suuruinen.

m-vaiva kirjoitti:Kuten sanoin, olen valmis huolehtimaan heikoista. Eli vammaisista ja sairaista...

Tarkoitatko, että olet valmis antamaan almuina rahaa vammaiselle tai sairaalle eläkeläiselle, mutta terveelle vanhalle ihmiselle et kukkaronnyörejäsi raottaisi?

m-vaiva kirjoitti:... Kotiäityidenkin jälkeen ehtii vielä mennä töihin, kun lapset ovat kouluiässä...

Sehän on kiinni lapsien lukumäärästä.

m-vaiva kirjoitti:... Tuskin sen jälkeen tulee niin pieni eläke, että olisi vain takuueläkkeen suuruinen.

"Tuskin"?
Onko tuo tietoa vai mutua?

Äitini piti tehdä kolmea työtä (kaupanmyyjä, siivooja, lehdenjakaja) yht'aikaa, mutta silti hänen eläkkeensä oli vain takuueläkkeen suuruinen.
En pidä kohtuullisena, että vanhukset joutuisivat elämään almujen varassa.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pidän kohtuuttomana taakkana veronmaksajille, eikä kansalaispalkka vähennä byrokratiaa lainkaan.

Luen kirjoituksestasi vaan viimeiset virkkeet, koska en ymmärrä noita pätkittyjä, kuten olen aikaisemminkin sanonut.
Toisaalta minusta tuntuisi kummalliselta alkaa henk.kohtaisesti puhumaan jonkun kuolleen ihmisen eläkkeestä.

Kummallista tai ei, mutta minäkin voin puhua kuolleen äitini eläkkeestä. Hän kuitenkin olisi vasta 82-vuotias, jos vielä eläisi. Toisin sanoen hän voisi elää melkoisen pienellä eläkkeellään vielä vaikkapa kymmenen vuotta.
Äitini oli vakituisesti työelämässä teini-iästään alkaen aina kuusikymmpiseksi asti, jolloin hän joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Eli työvuosia ehti kertyä paljon, ja kasvuvuosinani hän teki jopa kahta työtä; yhdessä työpaikassa täyden työpäivan ja toisessa paikassa illan tai yön. Silti hänen työeläkkeensä jäi niin pieneksi, että siihen tuli kansaneläkettä lisäksi. Hänen bruttoeläkkeensä oli noin 1200 euroa kansaneläke mukaan luettuna. Se on kovin pieni eläke neljänkymmenenviiden vuoden täysiaikaisesta työnteosta. Jos ei kansaneläkettä olisi maksettu, työeläke olisi jäänyt jonnekin tuhannen euron kieppeille.

Kyllä on vanhuksia, jotka sinnittelevät pienillä eläkkeillä. Heitä on vuosikymmenet töitä paiskineiden joukossa; kuinka paljon heitä sitten onkaan niiden joukossa, jotka ensin ovat hoitaneet lapsensa ja vasta sen jälkeen hakeutuneet työelämään. Minusta Kyllästyneen kerronta oman äitinsä pienestä eläkkeestä on painavaa asiaa. Tässähän on nyt esimerkkinä kaksi iäkästä äitiä: toinen tehnyt töitä miltei koko ikänsä ja toinen hoitanut kotiäitinä lapsiaan ennen työelämävuosiaan, ja molempien eläkkeet ovat jääneet kohtuuttoman pieniksi.

Jotakin eläkkeiden kehittymisestä kertonee se, että minulla 'duunari'äidin 'duunari'tyttärenä on työeläke suurempi kuin äidilläni oli. Silti, vaikka olen ollut työelämässä lyhyemmän ajan kuin hän oli.

Tällä hetkellä kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen tuloraja on 1 299,88 yksin elävän kohdalla. Toisin sanoen jos työeläke jää tuon summan alle, henkilö on oikeutettu saamaan kansaneläkettä niin, että hänen vanhuuseläkkeensä yltää bruttona noin 1300 euroon kuukaudessa. Aivan sama vaikka henkilö olisi paiskinut töitä puoli vuosisataa; tuon suurempaan eläkkeeseen hän ei yllä, jos palkka on ollut tarpeeksi pieni.

Kansaneläkkeen täysi määrä ja tulorajat, jotka vaikuttavat kansaneläkkeeseen (e/kk, bruttotulo):
http://www.kela.fi/kansanelake-maara-ja-maksaminen

No jos kuolleista äideistä ja heidän eläkkeistään puhutaan, niin minä olen saanut lapseneläkkeenä äitini eläkkeen ja hyvin sillä elin lapsuuteni. Vaikka äitini oli ihan tavallinen duunari.
Eipä näytä Mirrinkään äiti niin huonosti eläneen eläkkeellään, kun pystyi jättämään kunnon perinnön myös.

Minusta aivan turhaan tuotte esiin kuinka paljon äitinne on tehnyt töitä, tuokaa esiin omat työnne. Minä teen koko ajan kahta työtä, olen lomillakin töissä matkailufirmoissa.
1299 euroa näyttää olevan sellainen summa minkä olen tienannut kymmenen vuoden päästä, kun teen vain töitä ja makselen teidänkin eläkkeet. Jos nyt pääsenkään eläkkeelle, kun nykyajan eläkeläiset käyttävät kaikki eläkerahat.

Pitäisi laatia sellainen laki, että kotiäitien lapset maksaisivat äitiensä eläkkeet eikä niitä maksettaisi muiden lasten palkoista.
Se olisi sitä vastuunkantoa.

Lapseneläke ei ole sama asia kuin vanhuuseläke.
Kukaan lapseneläkettä saava ei elä kuolleen vanhempansa eläkkeellä, vaan lapseneläke maksetaan lapsilisän päälle.

Lapseneläkkeen määrä, maksaminen ja verotus:
http://www.kela.fi/lapsenelake-maara-ja-maksaminen

Vaan tämä perustuu työhön.
https://www.ilmarinen.fi/henkiloasiakas ... rhe-elake/

Työeläkejärjestelmän mukainen lapseneläkekään ei ole yhtä kuin vainajan (edunjättäjän) vanhuuseläke.

Ja vielä: kaikki työeläkejärjestelmän mukaiset eläke-etuudet perhe-eläkkeet mukaan luettuina eivät perustu työhön, vaan työnantajan maksuhalukkuuteen. Perhe-eläkkeiden - niin lesken- kuin lapseneläkkeidenkin - suuruus voi määräytyä työnantajan maksaman lisäeläkejärjestelyn mukaisesti. Niinpä esimerkiksi lapseneläke voi olla suuri, jos työnantaja on päättänyt rahoittaa työntekijöilleen sellaisen edun.

Eli perustuu työhön. Jos vainaja ei ole ollut töissä, ei hänellä myöskään ole ollut työnantajaa.

m-vaiva kirjoitti:Eli perustuu työhön. Jos vainaja ei ole ollut töissä, ei hänellä myöskään ole ollut työnantajaa.

Mutta vaikka olisi ollutkin työssä, kyseiseen työsuhteeseen ei tuollainen etu ole kuulunut.

m-vaiva kirjoitti:... Pitäisi laatia sellainen laki, että kotiäitien lapset maksaisivat äitiensä eläkkeet eikä niitä maksettaisi muiden lasten palkoista.
Se olisi sitä vastuunkantoa.

Hohhoijaa.
Et taida tietää, että yhteiskunnan järjestämä lasten päivähoito maksaa sille paljon enemmän kotihoito.

Entäs, jos lasketaan näiden kotiäitien takuueläkkeet?

https://www.taloustaito.fi/Teemat/TT-Bl ... +21.8.2017

Tässä suomalaisen professorin vastine Holmströmin ehdotukseen.

Mirri kirjoitti:Tällä hetkellä kansaneläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen tuloraja on 1 299,88 yksin elävän kohdalla. Toisin sanoen jos työeläke jää tuon summan alle, henkilö on oikeutettu saamaan kansaneläkettä niin, että hänen vanhuuseläkkeensä yltää bruttona noin 1300 euroon kuukaudessa. Aivan sama vaikka henkilö olisi paiskinut töitä puoli vuosisataa; tuon suurempaan eläkkeeseen hän ei yllä, jos palkka on ollut tarpeeksi pieni.

Kansaneläkkeen täysi määrä ja tulorajat, jotka vaikuttavat kansaneläkkeeseen (e/kk, bruttotulo):
http://www.kela.fi/kansanelake-maara-ja-maksaminen

Se koko eläke riippuu siitä paljonko saa työeläkettä. Takuueläke yltää vain 740 euroon.