Lukiot muuttumassa valmennuskursseiksi

[Psykopatologia]

Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

Ensi keväänä korkeakoulujen pääsykokeita kevennetään, myöhemmin ylioppilastodistuksesta tehdään pääsykokeita yleisempi valintatapa. HS kokosi listan aloista, joita voi päästä jo nyt opiskelemaan pelkän ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. - Anni Härkönen 16.8.2017 2:00, päivitetty 7:03
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html - Kommentit 45

PIAN pelkkä ylioppilastodistus voi avata ovet vaikeapääsyisille korkeakoulualoille.
Syksyllä 2016 korkeakoulut lupasivat opetus- ja kulttuuriministeriölle, että ne luopuvat pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista vuoteen 2018 mennessä. Muutosten pitäisi tulla voimaan jo ensi keväänä.
(- -)
Miksi muutoksia vastustetaan?
Muutoksissa on myös huonot puolensa.
Ylioppilastutkinto ei erottele hakijoita yhtä hyvin kuin alakohtaiset valintakokeet. Lisäksi pelkona on, että lukion rooli kolmevuotisena yleissivistävänä oppilaitoksena muuttuu kolmevuotiseksi valmennukseksi ylioppilaskokeisiin.
(- -)

[Kyllästynyt]

... Lisäksi pelkona on, että lukion rooli kolmevuotisena yleissivistävänä oppilaitoksena muuttuu kolmevuotiseksi valmennukseksi ylioppilaskokeisiin.(- -)

Sitähän lukio oli jo silloin kun minä sitä kävin.

[Mirri]

Kyllä siellä yleissivistystäkin on ollut jaossa ihan kiitettävästi, vaikka samalla onkin valmennettu yo-kokeisiin.

[Kyllästynyt]

Kyllä siellä yleissivistystäkin on ollut jaossa ihan kiitettävästi, vaikka samalla onkin valmennettu yo-kokeisiin.

Se yleissivistyskin on suunnattu auttamaan ainekirjoituksessa.

Ei yleissivistyksessä mitään pahaa ole, päinvastoin, mutta kun katsoo sen yleissivistyksen määrää joka lukion käyneelläkin nykynuorisolla on, näyttää pahasti siltä, että juustohöylää on opetussuunnitelmaa tehtäessä käytetty ahkerasti.

[Mirri]

Kyllä siellä yleissivistystäkin on ollut jaossa ihan kiitettävästi, vaikka samalla onkin valmennettu yo-kokeisiin.

Se yleissivistyskin on suunnattu auttamaan ainekirjoituksessa.

(lihavointi minun)

Kerrottiinko sinulle lukiossa niin, vai mistä tiedät tai päättelet asian olevan noin kuin sanot?

[Kyllästynyt]

Kerrottiinko sinulle lukiossa niin, vai mistä tiedät tai päättelet asian olevan noin kuin sanot?

Kyllä tuo ihan sanottiin ääneen - ja vieläpä toistuvasti.

[Kyllästynyt]

Täsmennys edelliseen:

Ja yleissivistäviin aiheisiin liittyen usein myös muistutettiin: "Ja ne jotka aikovat kirjoittaa reaalin, muistakaapa tämä..."

[Psykopatologia]

http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/yl ... innot.html


Menneinä vuosikymmeninä - aina 1950-luvun alkuun saakka - lukion ja ylioppilastutkinnon tarkoituksena oli taata oppilaalle valmiudet yliopisto-opintoihin, joihin ylioppilailla oli periaatteessa vapaa pääsy. (Tosin numerus clausus oli tullut HY:n lääketieteelliseen jo vuonna 1933.) Viimeistään 1970-luvulla, kun ylioppilaiden määrä räjähti, oli selvää, että ylioppilastutkinto ei takaa yliopisto- tai korkeakouluopintoja, joihin ei aina pyrittykään. Samalla yo-tutkinnon luonne alkoi muuttua keskiluokan lasten paljolti "yleissivistäväksi" tutkinnoksi, joka kuului paremman väen perillisille.

Nykyään, kun noin puolet ikäluokasta saa valkolakin, on yo-tutkinnosta tullut niin helppo, että jopa lievästi heikkolahjaiset kirjoittavat onnistuneesti. Kun nyt yo-tutkinnosta on tulossa jatko-opintojen pääsykriteeri, on vaarana, että koko lukiosta on tulossa pitkä "preppauskurssi" jatko-opintoja silmällä pitäen. Tämä saattaa olla katasrofaalista laiskemmille ja tyhmemmille lukiolaisille.

Jäädäänkö lukiossa enää luokalle tai saadaanko ehtoja?

Hanna Nori (2011, 2011): Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 (273 s.)

[Mirri]

Aikana, jolloin ylioppilaita oli vähän, yo-tutkinto toimi pääsykokeena yliopistoon paitsi periaatteessa myös käytännössä. Yo-tutkinto oli nimenomaan yliopiston pääsytutkinto; lukion päättökokeena toimiminen oli sivujuttu.

Jotakin pyrkimystä yo-tutkinnon alkuperäiseen tarkoitukseen lienee siinä, että yritetään päästää joidenkin alojen lahjakkuuksia yliopistoon jatko-opintoihin suoraan yo-tutkinnon perusteella ilman erillistä yliopiston pääsykoetta. Yliopiston pääsykokeet ovat turhaa byrokratiaa ja myös turhaa kuormitusta niille opiskelijoille, jotka lukioaikanaan ja yo-tutkinnossaan kykenevät osoittamaan suuntautuneisuutensa ja lahjakkuutensa kiinnostuksensa kohteeseen.

Se on toinen juttu, että nykyisessä ylioppilastulvassa luovuttaisiin kaikista korkeakoulujen pääsytutkinnoista, ja kaikki opiskelijat valittaisiin pelkän yo-tutkinnon perusteella. Yliopistot ja korkeakoulut tarvitsevat pääsykokeitaan 'seuloakseen jyvät akanoista'. Ei kai toistaiseksi ole olemassa sellaista yo-tutkintoa, joka selkeästi ja kaikkien ylioppilaiden kohdalla osoittaisi mihin korkea-asteen opiskeluun tämä on sopiva ja mihin ei.

Tosin viime vuosina yo-tutkinto kai on uudistunut ja muuttunut niin, että yo-kokelaan on pakko erikoistua ja tuoda julki tietämystään - asiantuntemustaan - jollakin tietyllä tieteenalalla. Entistä 'reaalia' ei enää ole olemassa, vaan abiturientit keskittyvät ja erikoistuvat - kuka minnekin. Lukion yleissivistävyyden rinnalle on tullut pyrkimys paneutua 'omaan alaan' jo lukioaikana. Nykyistä yo-tutkintoa ei läpäistä sillä, että kokelaalla on ympäripyöreää yleissivistystä sieltä sun täältä, vaan joudutaan tosissaan paneutumaan ja kirjoittamaan asiantuntijatekstiä kokelaan itse valitsemasta aiheesta/tieteenalasta. Näin olen ymmärtänyt.