Koulut ovat alkamassa

Koulut ovat alkamassa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 08.08.2017 20:51

Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Koulut ovat alkamassa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 10.08.2017 06:55

Näin peruskoulu muuttuu tällä viikolla: Oppilaiden jatkuvaa arviointia, enemmän liikuntaa, kieltenopiskelua yhä nuorempana – ”Luokalle jääminen ei kuulu tälle vuosikymmenelle” Opetushallituksen pääjohtajan mukaan koulut voivat käyttää luovuuttaan monipuolisesti. Koulutuksen järjestäjä voi esimerkiksi päättää, käytetäänkö oppilaiden arvioinnissa numeroita vai kenties sanallista arviointia. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005317583.html
(- -)
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Koulut ovat alkamassa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 10.08.2017 07:08

Käytännössä koululaisten osaamista yms. ei nykyään arvioida ollenkaan millään psykometrisellä jakaumalla (jollainen numero-arvostelu on). Kuitenkin koko koulun jälkeinen elo on ihmiskohteiden kognitiivisten kykyjen yms. arviointia. Älykkäimmät tai muuten etevämmät menestyvät kaikilla aloilla.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Koulut ovat alkamassa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 10.08.2017 16:30

Liput ovat Helsingissä salossa, koska koulut alkavat.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki

Re: Koulut ovat alkamassa

ViestiKirjoittaja Psykopatologia » 14.08.2017 04:31

Psykopatologia kirjoitti:Käytännössä koululaisten osaamista yms. ei nykyään arvioida ollenkaan millään psykometrisellä jakaumalla (jollainen numero-arvostelu on). Kuitenkin koko koulun jälkeinen elo on ihmiskohteiden kognitiivisten kykyjen yms. arviointia. Älykkäimmät tai muuten etevämmät menestyvät kaikilla aloilla.

Koulujen Wilma-merkinnät kuohuttavat, koska ne on helppo ymmärtää väärin – Kannustus kasautuu yksille oppilaille ja nuhteet toisille, eikä opettajillekaan ole aina selvää, mihin viesteillä pyritään ”Lasten rikosrekisteriksikin” haukutun Wilman viestintä voi turhauttaa vanhempia. Kannustus voi kasautua yksille oppilaille ja nuhteet toisille. Eikä opettajille aina ole selvää, mihin viesteillä pyritään. - Johanna Junttila 14.8.2017 2:00 http://www.hs.fi/tiede/art-2000005322915.html - Kommentit 0

LIKIPÄIN kaikki Suomen peruskoulut käyttävät sähköistä viestintäjärjestelmää Wilmaa.
Wilmasta on 2010-luvulla tullut tärkein yhteydenpitoväline kodin ja koulun välillä. Se on korvannut vanhan ajan reissu­vihot ja opettajien omat tuntipäiväkirjat.
Wilma kuohuttaa tunteita. Sitä on kuvailtu muun muassa lasten rikosrekisteriksi, oksennus­astiaksi ja aikarosvoksi.
Osa vanhemmista ei halua edes avata ohjelmaa toistuvien ikävien viestien pelossa.
Oppilaat ovat perustaneet Facebookiin ryhmän nimeltä Wilma pilasi elämäni.
Opettajatkin kertovat viestittelyn ahdistavan.

MIKSI Wilma-viestittelyyn reagoidaan näin rajusti?
Tähän haki vastauksia Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Sanna Oinas. Hän tekee väitöskirjaa sähköisen palautteen vaikutuksesta oppilaiden hyvinvointiin ja oppimiseen.
Oinaan mukaan keskustelu mediassa antaa Wilmasta turhan vinoutuneen ja kielteisen kuvan.
”Meillekin tuli yllätyksenä, että suurin osa opettajien Wilmassa antamasta palautteesta oli myönteistä”, hän kertoo.

OINAS tutki kollegoineen opettajien Wilmaan tekemiä tuntimerkintöjä erään kaupungin 39 koulussa. Merkinnät näkyvät toisille opettajille ja vanhemmille. Tutkimus löytyy tämän linkin takaa. http://www.sciencedirect.com/science/ar ... 151730012X
Opettaja kirjaa tuntimerkinnät järjestelmään oppitunnin päätteeksi klikkailemalla valmiista vaihtoehdoista. Ne ovat joka kunnassa omanlaisensa.
Tutkituissa kouluissa tuntimerkintöjä olivat esimerkiksi aktiivinen tuntiosallistuminen, luvaton puhelimen käyttö oppitunnilla ja tekemättömät kotitehtävät.
Merkintöjä kertyi tutkittuna lukuvuonna yli 211 000 kappaletta, kaikkiaan 7 800 oppilaalle.

VAIKKA valtaosa merkinnöistä oli positiivisia, löytyi järjestelmän aiheuttamalle ärsytykselle selityksiä. Iso osa kannustavasta palautteesta nimittäin kasaantui samoille oppilaille.
Oppilaan huonosta tai luvattomasta käytöksestä kertova palaute kasautui sekin. Sitä sai kolmisenkymmentä prosenttia oppilaista.
”Alakoulussa tytöille ja pojille annettiin yhtä paljon positiivista palautetta, mutta kielteisiä merkintöjä pojat saivat kaikilla luokka-asteilla kolminkertaisen määrän tyttöihin verrattuna”, Oinas sanoo.
Yllättäen positiivisia merkintöjä ei kasautunut yksistään mallioppilaille.
Tutkimuksen yli 700 opettajaa jakoivat myönteisiä merkintöjä avokätisesti myös oppilaille, jotka saivat usein nuhteita häirinnästä ja luvattomuuksista.
Mahdollisesti he halusivat kehua näitä oppilaita aina, kun siihen oli pienikin mahdollisuus. Mediakeskustelussa tämä ei näy.
”Kielteinen palaute nostattaa tutkimusten mukaan vahvemman tunnemyrskyn kuin myönteinen. Siksi vanhemmatkin käyvät keskustelua siitä eivätkä positiivisesta palautteesta”, Oinas selittää.
Useimmat oppilaat saivat merkintöjä unohduksista. Jotkut eivät saaneet tutkitun lukuvuoden aikana yhtäkään tuntimerkintää.

KUN Oinas kyseli koulujen opettajilta Wilman käytöstä, selvisi, että he ymmärtävät tuntimerkintöjen tarkoituksen eri tavoin.
Osa kertoi hyödyntävänsä merkintöjä osana oppilaan ar­viointia, osa käsitti ne vain kirjauksiksi päivän tapahtumista.
Monessa koulussa opettajille ei ole selkeää ohjeistusta Wilman käyttöön, vanhemmista puhumattakaan.
Ongelmia voi syntyä, kun opettaja vaikkapa ajattelee tuntimerkinnät keinoksi todentaa muulle henkilökunnalle, että luokassa on jatkuvien häiriöiden takia tarvetta koulunkäyntiavustajalle.
”Negatiiviset viestit voivat näin olla hätähuuto lapsen hyväksi, mutta sama viesti ei välttämättä toimi, kun se menee Wilmassa myös vanhemmille ja oppilaalle itselleen”, Oinas pohtii.
Vanhemmat ja oppilaat kokevat sähköisen palautteen usein henkilökohtaiseksi arvosteluksi, vaikka opettaja ajattelisi merkinnän vain neutraaliksi raportiksi.

JÄNNITETTÄ voi lisätä sekin, että moni vanhempi saa Wilma-ilmoitukset älypuhelimeensa saman tien eli reaaliajassa.
Esimerkiksi Mika Kuivanen saa toisella luokalla olevaa Ella-tytärtään koskevat Wilma-merkinnät suoraan älypuhelimeensa.
Viestejä tulee muutama kerta viikossa ja ne ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Kuivasen mielestä Wilma on kätevä tapa kommunikoida opettajan kanssa ja saada tietoa siitä, mitä koulussa tapahtuu ja miten oma lapsi pärjää.
”Verrattuna omasta lapsuudesta tuttuun reissuvihkoon tämä on tosi hyvä”, Kuivanen sanoo.
Kesken työpäivän kilahtava ilmoitus puuttuvista suksista tai tuolilla keikkumisesta voi kuitenkin turhauttaa monia vanhempia. Saattaa tuntua siltä, että opettaja viesteillään vaatii vanhempaa puuttumaan lapsensa käytökseen kesken työpäivän.
Espoolaista luokanopettajaa Anne-Mari Kuusimäkeä mietityttää, miten sähköinen työkalu voisi palvella paremmin osana kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Myös hän on aloittanut aiheesta väitöstutkimuksen Helsingin yliopistossa.
”Selvitin, mitä asioita koulun tulisi viestiä kotiin toisaalta vanhempien, toisaalta opettajien mielestä, ja toimiiko Wilma tässä tarkoituksessa”, hän kertoo.
Kuusimäki teki kyselyn viime vuonna kahden suomalaisen kaupungin kouluille. Aihe koettiin selvästi tärkeäksi, sillä sekä opettajat että vanhemmat ilahduttivat tutkijaa runsailla vastauksilla.

VASTAUSTEN analysointi on vielä kesken. Sen Kuusimäki osaa sanoa, että osapuolia yhdistää kiire.
Opettajan työssä vaatimukset ovat lisääntyneet. Samalla vanhemmat ovat kovin työllistettyjä omissa töissään ja lastensa harrastuksissa. Samaa viestiä Kuusimäki on saanut toisessa työssään opettajien kouluttajana.
”Olen kuunnellut tuhansia opettajia. Sen perusteella voin sanoa, että opettajilla on pyrkimys tehdä parhaansa digiviestinnässä, mutta kiire, väärinkäsitykset ja viestien nostattamat voimakkaat tunteet haittaavat siihen keskittymistä.”
Kuusimäki päätti kokeilla, voisiko Wilma-viestintää parantaa.
Hän koulutti joukon espoolaisen koulun opettajia käyttämään Wilmaa arvostavan vuorovaikutuksen ja positiivisen pedagogiikan oppien mukaisesti.
Uusi lukuvuosi aloitettiin vanhempainillalla.
Siellä keskusteltiin arvostavan vuorovaikutuksen periaatteista ja kuunneltiin vanhempien toiveita Wilma-viestinnästä.
Vanhempien ja opettajien toiveiden pohjalta kaupunki lisäsi Wilmaan uusia tuntimerkintöjä, kuten luovuuden käyttöä ja sinnikkyyttä koulunkäynnissä.
Pääajatuksena oli kiinnittää huomiota lapsen hyvään käytökseen sen sijaan, että opettaja toistuvasti huomauttaa vain puutteista ja epäonnistumisista.
”Opettajan tuli miettiä, minkä taidon puute huonon käytöksen takana vaikuttaa, ja sopia, miten esimerkiksi itsesäätelyä tai myötätuntoa harjoitellaan kotona ja koulussa. Opettaja raportoi edistymisestä vanhemmille esimerkiksi kerran viikossa.”

OPETTAJA tapasi lisäksi kunkin oppilaan vanhempineen kahdesti lukuvuoden aikana.
Tapaamisissa he pohtivat yhdessä, mitkä ovat lapsen vahvoja taitoja ja mitä hänen tulisi seuraavaksi opetella.
Toiveena oli, että kasvokkaiset tapaamiset lisäisivät keskinäistä luottamusta ja vähentäisivät väärinkäsityksiä digitaalisessa viestinnässä, jossa tulkinnalle jää enemmän tilaa ilmeiden, äänenpainojen ja eleiden puuttuessa.
Koulukokeen tulokset eivät ole vielä selvillä. Tutkijan mukaan uusi ote Wilmaan vahvisti ainakin opettajien työssä jaksamista osana myönteistä pedagogiikkaa.
Vanhemmiltakin tuli hyvää palautetta.
”Kokemukseni mukaan lapsetkin nauttivat ja hyötyvät siitä, kun heissä huomataan hyvää”, sanoo 20 vuotta opettajana työskennellyt Kuusimäki.

MOLEMPIA tutkijoita häiritsee julkisessa Wilma-keskustelussa yksi piirre: se pyörii lähes yksinomaan aikuisten tunteiden ympärillä.
”Wilma-viestinnän tarkoitus pitäisi olla oppilaan hyvinvoinnin lisääminen”, Kuusimäki muistuttaa.
Isommat oppilaat pääsevät tarkastelemaan omia tuntimerkintöjään itse, joissain kouluissa jo neljännestä luokasta alkaen.
”Olisi tärkeää miettiä, miten oppilaan olemiseen vaikuttaa se, jos hän näkee, että taas on tullut ikäviä merkintöjä. Miten hän käsittelee koulupäivän aikana tunnemyrskyn, joka nousee, kun odottaa, tuleeko kotona sanomista illalla?” Oinas pohtii.
Seuraavaksi hän tutkii yläkoululaisten Wilma-kokemuksia.

Fakta Wilma on sähköinen reissuvihko
- Opettaja kirjaa tuntimerkinnät Wilmaan oppitunnin päätteeksi klikkailemalla valmiista vaihtoehdoista.
- Kunta päättää, millaisia tuntimerkintöjä koulun opettaja voi valita.
- Merkinnät näkyvät Wilmassa reaaliajassa toisille opettajille, ja koulun niin halutessa myös oppilaan vanhemmille ja jopa oppilaalle itselleen.
- Tuntimerkintöjen lisäksi opettaja voi Wilmassa esimerkiksi merkitä arvosanoja, lähettää vanhemmille henkilökohtaisia viestejä ja tiedottaa tapahtumista.
- Vanhemmatkin voivat lähestyä opettajaa Wilma-viestillä.
Avatar
Psykopatologia
Ylläpitäjä
 
Viestit: 57805
Liittynyt: 12.02.2010 13:19
Paikkakunta: Helsinki


Paluu Yleistä ja ajankohtaista



Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa

cron