Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei halua nimittää valtiosääntötuntija Veli-Pekka Viljasta oikeuskansleriksi. Helsingin Sanomat uutisoi, että oikeusministeriö veti pois nimitysesityksensä sen jälkeen, kun presidentti oli näyttänyt punaista valoa.
Mitä sellaista Niinistöllä on hampaankolossaan, jonka vuoksi Viljanen ei kelpaa?
Riita eduskunnassa
Naton Itämeren-alueen puolustussuunnitelma - ensimmäinen 25 vuoteen - valmistui viime vuonna.
Suomella on siihen kytkös, jota on järjestelty poliittisella ja sotilaallisella tasolla. Jotta Suomi voisi hoitaa osansa näistä monen maan kesken tehdyistä sitoumuksista, Suomen sodanjohdon operatiivisten päätösten pitää perustua lakiin.
Tällaista lainsäädäntöä ei Suomessa ole entuudestaan. Siksipä hallitus antoi viime vuonna eduskunnalla lakiesityksen ulkomaisen sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta.
Lakiesitys kuitenkin törmäsi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan - ja Viljaseen. Valiokunnan asiantuntijana Viljanen hylkäsi ajatuksen siitä, että presidentti voisi kiiretilanteessa tehdä päätöksen esimerkiksi edellä kuvatun tapaisesta Nato-koneen auttamisesta.
Viljanen oikeastaan vaati ex-pääsihteeri Seppo Tiitisen (kesk) kanssa, että perustuslakia pitää muuttaa, jos presidentille annetaan valta päättää kiireellisessä tilanteessa avusta, jossa käytetään aseellista voimaa.
Tämä muodostui myös perustuslakivaliokunnan kannaksi sekä myöhemmin vielä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kannaksi. Ulkoasiainvaliokunta pyyhki presidentin kiireellisen päätösmenettelyn pois hallituksen lakiesityksestä.
Jo tätä ennen viime joulukuussa SDP:n, vasemmistoliiton ja ilmeisesti osin myös keskustan edustajat olivat riitauttaneet hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Eduskunnan kannaksi kirjattiin hallituksen harmiksi lausuma, jonka mukaan Suomi ei salli "alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan".
Niinistön kudelman ydin on se, että Suomi luo lailliset puitteet mahdollisuudelle osallistua Naton Itämeren aluetta koskevan puolustussuunnitelman toimeenpanoon. Eduskunnassa on oppositio, joka yrittää purkaa kudelmaa.
Viljanen on antanut purkajille ratkaisevaa apua. Ei kai ihme, jos se harmittaa Niinistöä.
Vielä kauheampaa Niinistön kannalta voisi olla vain se, että Viljanen oikeuskanslerina pääsisi vahtimaan Niinistön päätösten lainmukaisuutta. Sehän olisi aivan hirmuista.
OLLI AINOLA
olli.ainola@iltalehti.fi
http://www.iltalehti.fi/politiikka/2017 ... 6_pi.shtml