Psykopatologia.munfoorumi.com

Pääsiäisyön messut (Vaasa & Vatikaani) 2017

Ortodoksinen pääsiäisyön aamupalvelus ja liturgia
Pyhän Nikolaoksen kirkossa Vaasassa. Palveluksen toimittaa metropoliitta Elia yhdessä papiston ja kuoron kanssa.
Yhteislähetys Yle TV1 ja Yle Radio 1 lauantaina—pääsiäissunnuntaina 15.—16. 4. 2017 klo 23.55—3.25
Yle Areena (30 pv) http://areena.yle.fi/1-3794762 (3 h 30 min)

Pääsiäisyön messu Vatikaanissa
Areena lauantaina—pääsiäissunnuntaina 15.—16. 4. 2017 klo 21.25—0.20 http://areena.yle.fi/1-4112907 (vain suorana; 2 h 55 min)
Paavi Franciscus toimittaa perinteisen pääsiäisyön messun Pietarinkirkossa Vatikaanissa. Kuvalähde CTV
(16.4.2017 0:01)

Messua odotellessa sopinee katseltavaksi Areenasta Tihvinän ihmeet, kertomus vanhasta ikonista:
http://areena.yle.fi/1-3735174 (43min)

TV1 perjantaina 14.4.2017 klo 18.10 - 18.55, uusinta sunnuntaina 16.4. klo 11.15
Katsottavissa Yle Areenassa

Tihvinän Jumalanäidin ikoni on yksi ortodoksisen maailman ja koko kristikunnan kantakuvista. Legendan mukaan alkuperäiseksi uskotun tihvinäläisen maalasi apostoli Luukas Jerusalemissa, ja se lensi Tihvinäjoelle keskiajalla. Ikonin on aina uskottu tekevän ihmeitä, ja sen vaiheet ja matkat läpi vuosisatojen ovat uskomattomia.

Saksalaiset ryöstivät ikonin Tihvinän luostarista toisessa maailmansodassa vuonna 1942. Sen uskottiin tuhoutuneen, mutta 1970-luvulla suomalainen ikonitohtori Aune Jääskinen (1932-2015) tunnisti sen Chicagossa.
Ikonin toisen maailmansodan aikana Latviasta löytänyt ja sen Amerikkaan kuljettanut piispa Janis Garklavs toivoi, että ikoni voisi palata kotiluostariinsa Tihvinään, mutta kylmä sota vaikeutti diplomatiaa.

Kun ikoni viimein vuonna 2004 palautettiin Amerikasta Venäjälle erikoiskuljetuksella, yli miljoona ihmistä oli sitä vastaanottamassa.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/10 ... nan-ihmeet

Professori Aune Jääskinen (1932 - 2015) sai olla mukana kunniavieraana, kun Tihvinän Jumalanäidin ikoni palasi takaisin Venäjälle.

PP: Alkuperäisen ikonin mitoista on vaikea saada tietoa.
(18.4.2017 8:48)

15. huhtikuuta 2017 http://kemppinen.blogspot.fi/
Kaikki väärässä
(- -)
Mihin väliin Suomi tässä sijoittuu, se on erittäin epäselvää. Mutta erittäin selvää on, että itäisiä vaikutuksia tunnetaan huonosti, ja se oli mainitsemani televisio-ohjelman sisältö. Ohjelma oli uusinta. Keskeinen asiantuntija oli hiljan kuollut professori Aune Jääskinen, ensimmäinen suomalainen ikonitaiteen (yhdyssana tarkoittaa tässä ikoneja myös taiteena) tutkija ja kansainvälisesti tunnettu myös Tihvinän jumalanäidin ikonin tuntija.
Tuon ikonin vaiheet ovat ymmärrystä uhmaavat. Se on joka tapauksessa niin vanha, että jo Iivana Julma kävi sitä kumartamassa, ja vuonna 1941 se joutui saksalaisten käsiin.
Sotahistorian tuntijat ovat selvillä siitä, että Tihvinässä piti tapahtua jotain maailmanhistoriallista, jota ei sitten tapahtunut. Kaupunki ei kestänyt saksalaisilla eikä ”kädenlyöntiä suomalaisten kanssa” tapahtunut. Luultavasti Venäjällä elää nyt miljoonia ihmisiä, joiden mielestä tuo oli jumalanäidin tekemä ihme.
Ikonitaiteeseen aina kunnioittavan välinpitämättömästi suhtautuneena kaivelin nyt lähteitä ja käsitin, että 1400-luvulla tai mahdollisesti tuhat vuotta aikaisemmin oli oivallettu vaikea asia.
Tavallinen ilmaperspektiivi tarkoittaa yhtä tai kahta katoamispistettä, johon viivat näyttävät johtavan. Esimerkiksi Sienan 1300-luvun maalaustaiteessa ja sen jälkeenkin nähdään, miten kovasti taiteilijat kamppailivat tämän asian kanssa. Rakennustaiteessa ongelma ei hahmotu yhtä selvästi, ellei onnistu käymään peräkkäin goottilaisessa ja heti perään renessanssiajan kirkossa. Tilan tuntu eli tapa ilmentää tila on näissä kahdessa aivan erilainen.
Parempaa havaintomatkaa ei ole olemassa kuin ne pari sataa metriä Firenzen Santa Maria Maggiore-kirkolta, jossa goottilaisuus väistyy loistavien seinämaalausten tieltä, Firenzen tuomiokirkolle. Duomo kupoleineen osoitti, että aivan uudenlainen aikakausi oli tullut.
Duomoa ei näe helposti, koska kaikki paikat ovat koko ajan täynnä turisteja. Kannattaa käydä sen sijaan Firenzen San Marcon luostarissa katsomassa länsimaisia ”ikoneja”, Fra Angelicon freskoja. Kun ne on nähnyt, mikään ei enää koskaan tunnu itsestään selvältä.
Tihvinän ikonissa näkee erikoisen selvästi, että katoamispiste on kuvan edessä eikä kuvitteellisesti kuvan sisällä tai takana.
Siinä on toteutettu se ihmeellisyys, että taulu katsoo näkijää, ei päinvastoin. Levymäinen perspektiivi keskittää kaiken maalauksen ja katsojan väliseksi yksityisasiaksi.
(- -)

The Theotokos of Tikhvin ____ The Theotokos of Tikhvin in the golden riza
https://en.wikipedia.org/wiki/Theotokos_of_Tikhvin

Leena Eerola: Bysanttikomitean matka Tihvinän luostariin ja Staraja Ladogaan
(- -) https://mybyzantium.wordpress.com/tag/t ... eva-ikoni/

Vuonna 1718 luostarin arkkimandriitta Ravim järjesti kansalta saaduilla lahjoituksilla ikonin päälle jalokivin ja helmin koristellun kullatun hopeariisan.
(- -)
Matkamme aikana tutustuimme oppaan johdolla mm. Jumalansynnytttäjän vuodelta 1669 peräisin olevaan freskoon Tihvinän Jumalansynnyttäjän ikonista. Se on kopio puisesta ikonista ja kaksi kertaa suurempi kuin puinen ikoni. Se on myös ihmeitä tekevä. Ikoni on sijoitettu v. 1860 - 1865 rakennettuun Tihvinän Jumalan Äidin Ikonin kirkkoon eli ns. porttikirkkoon. Luostari suljettiin 1930-luvulla, mutta tämä kirkko oli avoinna. Vuonna 1995 luostari luovutettiin Venäjän ortodoksiselle kirkolle.
(- -)

The Theotokos of Tikhvin ____ The Theotokos of Tikhvin in the golden riza

Koko 89,5 x 66 cm; riisan kera korkeus yli metrin (paino 20+ kg). Kokonaisuuden päällä on vielä lasilevy.