Psykopatologia.munfoorumi.com

Torstaina 16.9.2010 klo 21.05 - 21.50 TV1 A-talk

Puska, Fogelholm, Salminen ym.

Nillä on niin rasvaiset jutut, että en tiedä ilkiääkö meikäläinen maalaispoika niitä kuunnella.

Lainaus : "Katsokaa MOT tästä: http://areena.yle.fi/video/1272481 Tästä on vedettävä Puska ja muut huijaajat vastuuseen !! Ja ensimmäisenä tulee kouluruoka muuttaa välittömästi terveellisemmäksi ! Katsokaa lapsia, minkänäköisiä ylipainoisia lyllertäjiä heistä on tullut, ja tuota sontaa syötetään kouluissa Puskan JA THL:n ansioista ! Nyt kansalaiset herätkää ! Vaatikaa kouluruokaa, joka ei sairastuta lapsianne ! Täältä lisätietoja: http://anttiheikkila.com/index.php?id=2 ... &kom=1#kom"

http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-2009678

Ortopedi Heikkilä, joka erosi lääkäriliitosta, on ollut Puskaa vastaan.

Heikkilän teesi on "läskiä ja punaviiniä pöytään ja hiilihydraatit pois". Minusta se kuulostaa ihan kohtuulliselta.

Rintamalinjat ovat selvät. Molemmat osapuolet pysyvät järkähtämättä poteroissaan. Viralliset terveysvalistajat ovat nyt puolustuskannalla.

Virallinen terveysvalistus tarjoileee. Margariinia (siis kissanrasvaa). kumijuustoa, rasvatonta maitoa, kasviksia ja leipää.

Kriitikot puhuvat kalaöljyjen ja hyvältä maistuvan ruuan puolesta. Voita ja läskiä voi pistellä huoletta, mutta hiilarit ovat pahasta.

Kimuli kävi pikkuisen kuumana. Muuten erittäin fiksu naisihminen, mutta nuori veri kuohahteli.

Puska syyllistyi argumentointivirheeseen "kalaöljykauppia puhuu" pyrittiin mitätöimään sanoma vetoamalla puhujan bisneksiin.

Minusta tuo hyvältä maistuva ruoka kuulostaa syntisen houkuttelevalta.

PS. Näin vanhemmiten lihan himo on siirtynyt syömispuolelle.

PS. Nyt muistin. Kimuli puhui rumia. puis.

Tuossa linkki ohjelmaan.

http://areena.yle.fi/video/1284588

Minä käännyin Heikkilän oppiin kolmisen vuotta sitten. Mutta onhan esim. Atkinsin dieetti varmaan jo kymmenien vuosien takainen juttu. Hiilihydraateista on lopulta aika helppo luopua, kun niiden himo ja myös makean himo lakkaa aika pian. Ruisleipään sorrun aika ajoin.

Länsimaissa ihmisillä on varaa toteuttaa erilaisia ruokaoppeja. Luin kesällä afrikkalaisen kirjailijan kirjoittaman erään kehittyvän maan historiaa käsittelevän fiktiivisen teoksen. Siinä Biafran sodan aikana ihmiset söivät, mitä käsiinsä saivat ja kärsivät aliravitsemuksen seurauksista. Palmuöljy ja cassava olivat ylellisyyttä. Palmuöljy on rasvahappokoostumukseltaan haitallisena pidetty, koostuu lähes yksinomaan palmitiinihaposta. Se on teollisuuden halpa raaka-aine, jota monet meilläkin myydyt hintatasoltaan huokeat einekset sisältävät. Samantyyppisiä eineksiä syövät USA:n valkokaulusköyhälistön lapset koulunsa pikaruokalasta. Hampurilaismössöjä ja uppopaistettuja tuotteita. Mikä suututtaa minua tuon ohjelman jälkeen, on se, että meilläkin tuota palmuöljyä tungetaan moneen elintarvikkeeseen ja rasvakeskustelussa keskityttiin kiistelamään voista. Kohtuullisuutta valistukseen, elintarviketieteellistä pätevyyttä tohtoreille ja järkeä puheisiin!

Tulokset ovat luultavasti suhteellisen selkeitä, mutta keskustelussa ei riittävästi eroteta (selvästi) empiirisiä tutkimuksia (selvästi) epidemiologisista, joiden tuloksia ei osata tulkita oikein.

Rypsiöljyn, joka maistuu navetalle, sanotaan olevan terveellisin (yleisistä) ruokaöljyistä (Fogelholm), tai sitten ei. Oliiviöljyn sanotaan olevan parasta paistamiseen, koska se sisältää vähemmän superpehmeitä ja täten kestää paremmin kuumentamista, tai sitten ei. Jos se onkin paistemiseen parasta se puhdistamaton eikä neitseellinen, tai sitten ei. Voi ainakin kestää hyvin kuumentamista ja on maukasta, tai sitten ei.

Rasvasodassa on semmoinen piirre, ett5ä kaikki ovat muka syvästi huolestuneita kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Todellisuudessa asiantuntijoiden mielipiteitä ohjailevat ihan muut intressit ainakin politiikka ja bisnes. Jokainen yrittää mainostaa omia tuotteitaan. Siksi keskustelu on ristiritaista ja sekavaa.

Kuluttajille syötetään paskaa kevytruoan nimellä.

Riidankylväjä kirjoitti:Rasvasodassa on semmoinen piirre, ett5ä kaikki ovat muka syvästi huolestuneita kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Todellisuudessa asiantuntijoiden mielipiteitä ohjailevat ihan muut intressit ainakin politiikka ja bisnes. Jokainen yrittää mainostaa omia tuotteitaan. Siksi keskustelu on ristiritaista ja sekavaa.

Kuluttajille syötetään paskaa kevytruoan nimellä.

Ei kun liian fanaattinen ilmapiiri puoleen ja toiseen. Kuten monessa muussakin asiassa. Jos kaikki ihmiset länsimaissa ryhtyisivät "karppaamaan", lihan kulutus kasvaisi entisestään. On hieman ristiriidassa sen ekologisena esitetyn suosituksen kanssa, jonka mukaan lihan syöntiä pitäisi vähentää. En nyt sitten tiedä, kuinka ekologisesti suositeltava kasvisvoittoinen ruokavalio loppujen lopuksi on. Mutta liha, kasvikset (varsinkin kaukana tuotetut) ja kala ovat ruokakorin kallein osa. Hiilihydraatit taas tavallisen pulliaisen huokea vatsan täyte ja nälän vastalääke. Myös taloudellisten näkökohtien vuoksi karppauskikkailusta ei todennäköisesti tule koskaan yleisen ravintosuositusten mukaista.

Ainoa epäselvä asia keskustelussa on: paistettaessa, oliivi vai rypsi?

Olikos se Antti Heikkilä vai kuka, joka määritteli rypsiöljyn lähes myrkyksi?

"Rypsiöljy lähes myrkkyä" -höpöhöpö, ei kai nyt sentään. Mitenkä perusteli?

En tiedä, mutta rypsiöljyn rasvahappokoostumus on sellainen, että siinä superpehmeiden, monityydyttymättömien rasvojen osuus on tuntuvan suuri. Se on siis kauimpana voista, jota mm. Heikkilä suosittelee.

Poliittisesti Suomessa suositaan rypsiä ja Etelässä oliivia, joka on lähempänä voita ja kestää täten paremmin kuumentamista härskiintymättä.

Biancaliina kirjoitti:"Rypsiöljy lähes myrkkyä" -höpöhöpö, ei kai nyt sentään. Mitenkä perusteli?

"
Rypsiöljy sisältää sekä linolihappoa (omega-6), että alfalinoleenihappoa (omega-3 esiaste). Nyt alan teollisuus mainostaa, että nämä rasvat olisivat terveyden lähde.

Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa. Rypsiöljyn omegarasvat ovat lyhyempiketjuisia (C18) mitä elimistömme voi käyttää hyväkseen (C20 -22). Teoriassa alfalinoleenihappo voi muuttua pitempiketjuiseksi omega-3-rasvaksi (DHA, EPA) mutta käytännössä niin ei käy, vaan aine jää elimistöön ja helposti hapettuvana rasvana muuttuu haitalliseksi yhdisteeksi.

Jos jatketaan vielä biokemian puolella. Arakidonihappo on erittäin välttämätön rasva, mutta erittäin myrkyllinen, jos sitä on liikaa. Siksi arakidonihapon pitoisuuden säätely on olennaisen tärkeää elimistölle. Arakidonihappo tappaa koe-eläimet suonensisäisesti ruiskutettuna, kun taas muilla rasvoilla ja kolesterolilla ei ole mitään vastaavaa vaikutusta."

http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=99

Riidankylväjä kirjoitti:"
Rypsiöljy sisältää sekä linolihappoa (omega-6), että alfalinoleenihappoa (omega-3 esiaste). Nyt alan teollisuus mainostaa, että nämä rasvat olisivat terveyden lähde.

Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa. Rypsiöljyn omegarasvat ovat lyhyempiketjuisia (C18) mitä elimistömme voi käyttää hyväkseen (C20 -22). Teoriassa alfalinoleenihappo voi muuttua pitempiketjuiseksi omega-3-rasvaksi (DHA, EPA) mutta käytännössä niin ei käy, vaan aine jää elimistöön ja helposti hapettuvana rasvana muuttuu haitalliseksi yhdisteeksi.

Jos jatketaan vielä biokemian puolella. Arakidonihappo on erittäin välttämätön rasva, mutta erittäin myrkyllinen, jos sitä on liikaa. Siksi arakidonihapon pitoisuuden säätely on olennaisen tärkeää elimistölle. Arakidonihappo tappaa koe-eläimet suonensisäisesti ruiskutettuna, kun taas muilla rasvoilla ja kolesterolilla ei ole mitään vastaavaa vaikutusta."

Arvon keskustelukumppani, lainasitte Heikkilän kirjoitusta, jota kommentoisin hieman. Kävin myös vilkuilemassa linkkiä ja hieman pääni pyörälle laittavaa kirjoitusta se oli. Aikanaan meille opetettiin, että a-linoleenihappo (18:3) kuuluu ihmiselle välttämättömiin rasvahappoihin. Jos rasvaa ei ole liikaa ravinnossa, eikä ravintoa muutoinkaan nautita ylettömän runsaasti sekä kokonaisruokavalion ravinto koostuu monipuolisesti eri ruoka-aineryhmistä, kyseinen a-linoleenihappo todennäköisimmin käytettäisiin metaboliareiteissä energiana, kuten muutkin rasvat, vai eikö ihminen pysty sitä pilkkomaan ja viemään asetyylikoentsyymiA:na mitokondrioon eli käyttämään energiaksi lainkaan? Minusta tuota ei sanottu Heikkilän kirjoituksessa, vaan vedotaan biokemian erityisosaamiseen sekä briljeerataan nippelitiedoilla. Tunnetaanko eri metaboliareiteistä kaikki entsyymit ja niiden toiminta kussakin tilanteessa erikseen?

En luottaisi Heikkilän biokemian tuntemukseen enkä omaanikaan.