Tunnettu professori: Kova rasva ei olekaan haitallista sydämelle – suomalaisasiantuntijat ovat täysin eri mieltä
Rasvakeskustelu kuohahti jälleen käyntiin, kun Maailman sydänjärjestön entinen puheenjohtaja, professori Salim Yusuf puhui sydänlääkärien tilaisuudessa Sveitsissä 12. helmikuuta 2017.
Hän kritisoi monen maan ravitsemussuosituksia liian alhaisista suola- ja rasvamääristä ja moitti suosituksia jopa vahingollisiksi. Väitteitään hän perusteli esittelemällä tuloksia laajasta sydän- ja verisuonitauteihin liittyvästä PURE-tutkimuksesta.
Monissa ravitsemusblogeissa ja somessa juhlittiin Yusufin ja PURE-tutkimuksen sanomaa: vihdoinkin vanhat huonot ravitsemussuositukset saavat kyytiä!
Suomalaisasiantuntijat ovat kuitenkin toista mieltä.
”Tämä ei millään tavalla kumoa Suomen ravitsemussuosituksia”, sanoo erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Hän pitää Salim Yusufin puheesta noussutta somekohua todella outona, sillä PURE-tutkimus ei laajasta aineistoista (12 maata) huolimatta ole kovin tieteellinen.
Myös Suomen Sydänliitto on verkkosivuillaan ottanut kantaa Salim Yusufin puheenvuoroon muistuttamalla, että Yusuf ei ole ravitsemuksen asiantuntija. Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkalan mukaan Salim Yusuf ei myöskään edusta sydänlääkäreitä vaan kertoo vain omista käsityksistään.
Salim Yusufin pääviesti oli, että sopiva suolan määrä olisi 7,5–12,5 grammaa vuorokaudessa. Hänen mielestään kova eläinrasva ei myöskään ole nykykulutusmäärinä syynä sydän- ja verisuonitauteihin.
Kalan tai monien kasvisten syönnillä hän ei nähdyt mitään vaikutusta sydänterveyteen. Myös rasvaiset maitotuotteet saivat häneltä synninpäästön.
Sydänterveyttä suojaavina ruokina hän nosti hedelmät ja palkokasvit sekä kertatyydyttymättömät rasvat, joiden lähteiksi hän luetteli muun muassa oliiviöljyn, pähkinät sekä sian ja broilerin rasvan.
Suurimpana pahiksena sydän- ja verisuonitautien aiheuttajana Salim Yusuf pitää hiilihydraatteja.
”Esimerkiksi hiilihydraattien laatua ei ole tässä tutkimuksessa eritelty. On selvä tutkimustulos, että valkoisen vehnän ja sokerin runsas käyttö nostaa maksan rasva-arvoja”, Heli Kuusipalo sanoo.
Täysjyväviljojen ja kuitujen merkitys sepelvaltimotaudin ehkäisyssä sen sijaan on tärkeä osa suomalaisia ravitsemussuosituksia.
Eniten suomalaistutkijaa häiritsee kuitenkin väite suolan määrän lisätarpeesta ruokavaliossa. Suomalaiset syövät jo reilusti liikaa suolaa, ja Kuusipalon mukaan on kiistatta todistettu, että liiallinen suolansaanti on terveyden kannalta haitallista.
Kohonneen verenpaineen lisäksi liika suola lisää myös riskiä muistihäiriöihin ja luiden haurastumiseen.
PURE-tutkimus ei täytä tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, sillä se perustuu havainnointiin. Sen tarkoituksena on ollut verrata kehittyneiden ja kehittyvien maiden ruokavalioiden vaikutusta sydänterveyteen. Siinä ei kuitenkaan ole huomioitu eri maiden ruokavalioiden suuriakin eroja.
”Ravitsemussuositukset perustuvat aina tutkimusnäyttöön, jossa tutkimustuloksia seurataan ja ne pystytään tarvittaessa toistamaan”, Heli Kuusipalo sanoo.
Hän ihmettelee, että Maailman sydänjärjestön nimissä otetaan kantaa ilman kunnollista tieteellistä perustetta. Komean tittelin turvin ei ehkä pitäisi tuoda esiin vain omia käsityksiään.
Suomen ravitsemussuosituksia päivitettiin viimeksi vuonna 2014, jolloin kiinnitettiin erityishuomio hiilihydraatti-, rasva- ja proteiinilähteiden laatuun ja keskinäisiin saantimääriin.
”Lautasmalli on erittäin hyvä suositus kaikille. Kaikkien energiaravintoaineiden, proteiinien, rasvan ja hiilihydraattien tarpeeseen liittyy toki yksilöllisiä eroja. Ihmisten kulutus on erilaista ja ruokavalio on aina kokonaisuus”, Heli Kuusipalo sanoo.
Viljatuotteista suositellaan vähäsuolaisia valmisteita ja täysjyväviljaa, ja maitovalmisteista rasvattomia tai vähärasvaisia.
http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-200000 ... 686368e9c2