Yllätyshyökkäyksien torjuntaan erikoistuva tuhannen varusmiehen joukko aloittaa koulutuksen kesällä – valitut saavat tiedon pian Maavoimien komentaja: Alakurtin venäläistukikohtaa on kehitetty odotettua hitaammin. Jarmo Huhtanen HS 22.2.2017 15:04, päivitetty 21:58
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005098586.html NOIN tuhat tammikuussa palvelukseen astunutta varusmiestä aloittaa koulutuksen uusiin armeijan valmiusyksiköihin ensi kesäkuussa, kertoi Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen keskiviikkona Helsingissä.
Valmiusyksiköihin määrätyille varusmiehille kerrotaan valinnoista näinä päivinä.
HS kertoi viime vuoden huhtikuussa, että Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä valmiusjoukoissa. Puolustusvoimat oli vielä tuolloin vaitonainen hankkeen yksityiskohdista. Joukoissa olevia varusmiehiä voitaisiin käyttää esimerkiksi yllätyshyökkäyksien aikana.
VALMIUSYKSIKÖT ovat Puolustusvoimien uusia joukkoja. Ne ovat sikäli erikoisia, että ne koostuvat sekä varusmiehistä että kantahenkilökunnasta.
Yksiköt toimivat koko valtakunnan alueella. Niiden tehtävänä on sotilaallinen maanpuolustus ja muiden viranomaisten tukeminen.
Valmiusyksiköissä palvelevien varusmiesten palvelusaika on 11,5 kuukautta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana heille annetaan normaali varusmieskoulutus. Sen jälkeen alkaa heidän koulutuksensa valmiusyksiköissä.
Valmiusyksiköille vahvistettiin keskiviikkona uusi koulutushaaramerkki [kuva]. Puolustusvoimat pyrkiikin siihen, että valmiusyksiköihin valitaan niitä, jotka ovat siitä kiinnostuneita. Varuskunnissa on harjoitettu aktiivista rekrytointia ja markkinointivideokin on tehty.
Kenraaliluutnantti Toivonen, onko valmiusyksiköihin löytynyt vapaaehtoisia vai onko pitänyt määrätä?”Täytyy olla ilahtunut, että merkittävässä määrin on ollut halukkuutta. Tarvittaessa määrätään, mutta hyvin pitkälle päästään sillä, että on halukkuutta.”
Toivonen lupaa valmiusyksiköissä palveleville tavallista vaativampia harjoituksia.
”Toimintaympäristö tulee olemaan normaalia omaa aselajijoukkoa mielenkiintoisempaa, koska valmiusyksiköissä yhdistyy pienoiskoossa eri aselajien kyvykkyydet.”
Valmiusyksikkö rakennetaan siten, että siinä on joukko-osaston luonteesta riippuen elementtejä kaikista aselajeista.
”Parhaimmillaan siinä on kyvykkyyttä taistelupanssarivaunuista ilmatorjuntaohjuksiin.”
VALMIUSYKSIKÖT ovat valmiina lähtemään tehtävään jopa muutaman tunnin kuluttua hälytyksestä.
”Puolustusvoimien intressissä ei ole avata tarkkoja määriä ja yksityiskohtaisia valmiusaikoja”, sanoi Toivonen.
Uudet valmiusyksiköt ovat Maavoimien nopean toiminnan terävin kärki yhdessä pelkästään kantahenkilökunnasta muodostettavien valmiusosastojen kanssa.
Niiden lisäksi armeija on perustanut niin sanottuja välittömän valmiuden joukkoja, jotka koostuvat lähinnä reserviläisistä. Näiden valmiusaika lasketaan vuorokausissa.
Toivosen mukaan Puolustusvoimat onkin ”laajentanut merkittävästi” reserviläisiltä otettujen sitoumusten määrää tulla palvelukseen nopealla aikataululla.
”Nopeimman lähdön joukkoihin olemme ottaneet reserviläisiltä vapaaehtoisia sitoumuksia, että he puhelinsoitolla tai tekstiviestillä tulevat palvelukseen”, Toivonen sanoi.
HS kertoi näiden valmiusjoukkojen kokoamisen alkamisesta kesäkuussa 2015.
VALMIUSYKSIKÖITÄ ryhdytään kouluttamaan kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa paitsi Utin jääkärirykmentissä. Utissa koulutetaan laskuvarjojääkäreitä ja siellä palvelee jo ennestään korkean valmiuden omaavia ammattimaisia erikoissotilaita.
Toivonen muistutti, että valmius koostuu monesta osasta, kuten varustuksesta, koulutuksesta, hyvin valmistellusta perustamisesta ja suunnitelluista tehtävistä:
”Erityisesti nopeimmin toimeenpantavilla joukoilla tulee olla nykyaikainen toimiva varustus. Terävän kärjen pitää olla koko ajan kunnossa.”
PUOLUSTUSVOIMAT on luonut järjestelmän, jossa koulutuksen edetessä varusmiehiä pannaan kriisin syttyessä yhä vaativimpiin tehtäviin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että varusmiehille voidaan antaa jo runsaan kuukauden koulutuksen jälkeen tukitehtäviä, kuten esimerkiksi vartiointia ja muiden joukkojen perustamisen tukemista.
Noin kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen varusmiehet voidaan laittaa jo suojaustehtäviin. Tämä tarkoittaa jonkin suojattavan paikan puolustamista.
Noin viiden kuukauden jälkeen varusmiehiä voidaan käyttää erikoiskoulutuksen mukaisissa aktiivisissa taistelutehtävissä.
SUOMEN lainsäädäntöä on parin viime vuoden aikana muutettu siten, että Puolustusvoimien sotilaallista valmiutta on voitu tehostaa merkittävästi. Alkusysäyksenä toimi Venäjän suorittama Krimin miehitys.
”Kaikki eri sektorit ovat olleet meillä tehostetusti työn alla jo keväästä 2014 alkaen. Niissä on saatu aikaiseksi merkittävää edistystä”, Toivonen sanoi.
Toivonen analysoi Pääesikunnassa järjestetyssä mediapäivässä myös sotilaallista tilannetta Suomen lähialueilla.
Venäjä on avannut esimerkiksi uudelleen Alakurtin varuskunnan Suomen rajan tuntumassa. Toivosen mukaan varuskunnan kehittäminen ei ole lähtenyt liikkeelle niin vauhdikkaasti kuin alkuhavainnot antoivat ymmärtää.
”Luonnollisesti sen kehitystä on seurattu. Mitään aivan merkittävän nopeavauhtista joukkojen keskittämistä ja kehitystä siellä ei ole tapahtunut. Toiminta on siellä vakiintunut ja varuskuntaan on palannut yksi joukko-osasto”, Toivonen sanoi.
”Se on mielenkiintoinen joukko ja mielenkiintoisella alueella. Siinä mielessä se on seurantamme kohteena. Tällä hetkellä se on varustettu noihin olosuhteisin sopivalla aika kevyellä kalustolla.”
Suomi on juuri päättänyt ostaa Maavoimille 48 käytettyä panssarihaupitsia Etelä-Koreasta. Kauppaan on
sisällytetty optio hankkia niitä myöhemmin lisää. (KUVA: JOUNI PORSANGER LEHTIKUVA)
Kommentit 49