Päivän lehti 26.1.2017 | Mielipide Karola Baran http://www.hs.fi/paivanlehti/26012017/a ... 60305.html
Erilaisia työnteon muotoja tulisi kohdella tasapuolisesti
Luovilla aloilla toimitaan jatkuvasti työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjyyden ja työntekijyyden välimaastossa.
MIELIPIDESIVUILLA on kirjoitettu itsensä työllistäjien työttömyysturvan epäkohdista. Ongelma on, että te-keskus päättää, onko työtön itsensä työllistäjä päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä. Tästä tulkinnasta riippuu hänen oikeutensa työttömyysturvaan.
Tämä ei ole modernin työelämän mukaista. Järjestelmä ruokkii epävarmuutta ja epätasa-arvoa. Tulevaisuuden työelämä ansaitsee modernit turvaverkot voidakseen uudistua.
ERILAISIA työn tekemisen muotoja tulisi kohdella tasapuolisesti. Työttömyysturvaa pitäisi kertyä kaikesta tehdystä työstä, josta on maksettu palkan sivukulut, kuten eläkkeet ja työttömyysvakuutusmaksut. Työelämän muuttuessa työlainsäädäntöä ja työttömyysturvalainsäädäntöä pitää mukauttaa muutoksiin ja kohdella työntekijöitä oikeudenmukaisesti riippumatta siitä, missä muodossa he työnsä tekevät.
Teatteri- ja elokuva-alalla on aiemmin työskennelty enimmäkseen työsuhteissa, mutta tilanne on muuttunut. Toimeksiantajien ja työnantajien vaatimuksesta laskuttaminen on lisääntynyt. Erityisesti kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät ovat lisänneet laskutuspakkoa jopa niissä töissä, joita sama työntekijä teki aiemmin työsuhteisena.
LUOVILLA aloilla toimitaan jatkuvasti työttömyysturvalain mukaisessa yrittäjyyden ja työntekijyyden välimaastossa, vuorotellaan erilaisten työtapojen muodoissa – välillä työsuhteessa ja välillä laskuttaen. Heidän kohdallaan voidaan monesti puhua pakkoyrittäjyydestä.
Yrittäjyyden ja työsuhteisten välimaastossa työskentelevät ratkaisevat tilanteen usein hyödyntämällä osuuskuntia, joko laskutusosuuskuntia tai työosuuskuntia. Vaikka näistä töistä maksetaan työnantajien sivukulut, te-keskukset tai työttömyyskassat tulkitsevat ne yleensä yrittäjätyöksi, jolloin niistä ei kerry työsuhteisen työttömyysturvaa.
ITSENSÄ työllistäjien sosiaaliturvaa on selvitetty lukuisissa selvityksissä, viimeksi loppuvuodesta 2016, jolloin selvityshenkilöt Maria Löfgren ja Harri Hellstén ehdottivat työttömyysturvaan muutoksia. Heidän mukaansa erilaiset työnteon muodot pitäisi huomioida paremmin ja tehdä siirtyminen palkkatyön ja yrittäjyyden välillä joustavammaksi. Tosin hekin olettavat, että henkilö on joko yrittäjä tai työntekijä ja että työn tekemisen muoto on oma valinta.
Selvityksen paras ehdotus on antaa työttömälle oikeus kokeilla sivutoimista yrittäjyyttä neljä kuukautta ilman työttömyysturvan menettämisen pelkoa.
Osassa Euroopan maita ilmiö on tunnistettu jo aikaa sitten, ja itsensä työllistäjien sosiaaliturvaan on puututtu muun muassa lainsäädäntötasolla. Itsensä työllistäjien sosiaaliturva on ratkaistu esimerkiksi niin, että työntekijät ja työsuhteen kaltaisissa sopimussuhteissa työllistyvät nauttivat samasta sosiaaliturvasta. Tällöin eri sopimusmuotojen välillä liikkuminen on joustavaa ja turvallista. Myös EU-tasolla ammattiliittojen kattojärjestöt hakevat tilanteeseen yhtenäisiä ratkaisuja.
TOIVON, että Suomessa aletaan valmistautua työelämän murroksiin ja käännetään katseet 2020-luvun työelämään. Itsensä työllistäjien joukko vain kasvaa. Heitä on jo nyt yli 150 000. Tällä joukolla ei ole samaa sosiaaliturvaa kuin muilla palkansaajilla. On kaikkien etu, että heilläkin on turvaverkko – edes työttömyysturva.
Karola Baran toiminnanjohtaja, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry
Kommentit 1
Marko Ronkainen 26.1.2017 8:19
Toivon, että myös asioista päättävät pohtivat näitä asioita ja muutoksia tähän suuntaan on tulossa. Jos ja kun ihmisiä halutaan työllistää, nykyisesssä mallissa ei ole mitään järkeä. Ei ole yksinkertaisesti mitään järkevää syytä, miksi TE-toimistojen mielivaltaisesti tekemät päätökset sanelevat käytännön sen sijaan, että se olisi selkeästi määritelty laissa. Tässä on hyvä idea tuo, että työttömyysturvaan oikeuttavaksi laskettaisiin kaikki työ, josta on maksettu läkisääteiset sivukulut. Eli yrittäjäkin voisi oikeuttaa itsensä työttömyysturvaan maksamalla itselleen palkkaa ja sen mukana nuo vaaditut kulut.
Toinen juttu, mikä mielestäni voitaisiin samaan uudistukseen paketoida olisi se, että poistettaisiin turhat työn kestovaatimukset ja jyvitettäisiin yksinkertaisesti jokaisesta tehdystä työtunnista tietty määrä kerryttämään oikeutta niin työttömyysturvaan, eläkkeeseen kuin vuosilomaankin. Silloin ei haittaisi, vaikka vuodessa olisi tuhat lyhytkestoista työsuhdetta tai keikkaa, kunhan niistä kertyisi yhteensä sen verran, että sillä olisi merkitystä. Tuo loma-ajan kerryttäminen olisi myös sikäli tärkeää, että sillä saataisiin torpattua kikkailu sillä, että palkataan ihmisiä vain sen pituisissa pätkissä, ettei niistä kerry mitään lomia. Tällöin ihmisillä ei välttämättä ole varaa pitää lomia, tai jos niitä on, ne ovat palkattomia. Lomallakin kun kuitenkin pitää elämiseen liittyviä maksuja maksaa.