Uusnatsien toimien arvostelua ei tarvitse pehmentää sivuhuomautuksilla, eikä poliittiselle väkivallalle ole hyväksyttäviä syitäYhteiskunnan perusasioista pitää puhua ääneen, jotta periaatteet eivät hämärry
Pääkirjoitus 21.9.2016
Helsingin Sanomat
EILEN TIISTAINA eduskunta aloitti valtion ensi vuoden budjetin lähetekeskustelun. Kansanedustajille päivä on vuoden tärkeimpiä, koska jokaisella on asiaan liittyvää sanottavaa. Verotuksesta, tiemäärärahoista, velkaantumisesta ja hyvinvointipalveluista puhuminen on helppoa. Aiheet ovat monia kiinnostavia ja usein jopa arkisia.
Politiikka on yleensä käytännön asioiden hoitoa eri näkökulmia yhteen sovittaen: jokaiselle jotakin mutta kaikesta hiukan tinkien. Välillä vetovastuu vaihtuu, jos äänestäjät niin haluavat.
Ajoittain tulee kuitenkin tarve käydä keskustelua myös yhteiskunnan perusasioista. Kansanvaltainen yhteiskunta ja oikeusvaltio eivät ole itsestäänselvyyksiä, jotka noin vain periytyvät seuraavalle sukupolvelle. Niiden säilyttämiseksi täytyy tehdä jatkuvasti työtä, ja niiden periaatteista pitää muistuttaa.
Uusnatsien johtohahmo pahoinpiteli Helsingissä miehen, joka kuoli noin viikkoa myöhemmin. Poliisi vaatii pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta epäiltyä miestä vangittavaksi.
Mielenosoituksen takana oli pitkään toiminut ja huolellisesti organisoitunut uusnatsijärjestö, jolla on tiiviit yhteydet muun muassa Ruotsiin. Järjestön ideologia nojaa kansallissosialismiin: se uskoo rotuoppeihin, ihannoi voimaa ja väkivaltaa ja haaveilee demokraattisen yhteiskunnan syrjäyttämisestä. Järjestöön kuuluvat ovat syyllistyneet useisiin väkivallantekoihin. Nyt yksi pahoinpitelyn uhri on kuollut.
Ei ole ihme, että tapaus on tyrmistyttänyt. Myös johtavat poliitikot halusivat ottaa tapaukseen kantaa. Se on hyvä asia, mutta kannattaa katsoa myös, mitä he sanoivat.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) tuomitsi teon, mutta hän liitti sen osaksi ”viime viikkojen väkivallantekoja”, jotka heikentävät ihmisten turvallisuudentunnetta. Sipilä mainitsi Helsingin Asema-aukion lisäksi myös Kajaanin Otanmäen, jossa kahden turvapaikanhakijan epäillään äskettäin syyllistyneen tappoon ja kahteen ryöstöön.
Miksi Sipilä mainitsi Otanmäen? Miksi hän ei maininnut Äänekosken ja Lahden tuoreita epäiltyjä henkirikoksia? Ehkä Sipilä pelkäsi väheksyvänsä muita tekoja tai hänen mielestään turvapaikanhakijat ovat peruste uusnatsien järjestäytyneeseen toimintaan. Tai sitten Sipilä halusi tasapainottaa uusnatsien tuomitsemista mainitsemalla myös epäillyn tapon, joka on aiheuttanut kuohuntaa toisessa kohdassa poliittista kenttää.
Otanmäen ja Helsingin mainitsi kannanotossaan myös ulkoministeri Timo Soini (ps), mutta hänkään ei puhunut Lahdesta eikä Äänekoskesta. Tuomitessaan väkivallan ja sillä uhkaamisen Soini sanoi ehkä aborttikantaansa viitaten, että ihmiselämä on hänelle pyhä ”kohdusta hautaan” .
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) puolestaan näki ääriajattelun taustalla esimerkiksi nuorisotyöttömyyden. Hän viittasi myös talouden hitaaseen kasvuun.
Maahanmuuttopolitiikka, taloustilanne ja eriarvoisuuden kasvu ovat tärkeä osa nykyistä poliittista keskustelua. Puolueet ja niiden ehdokkaat esittävät ongelmiin eri ratkaisuja. Päätökset syntyvät väittelemällä, sovittelemalla ja tarvittaessa äänestämällä mutta kaikissa vaiheissa rauhanomaisesti.
Järjestäytyneiden uusnatsien demokratiaa ja ihmisten yhdenvertaisuutta halveksuvan toiminnan tuomitsemista ei tarvitse pehmentää sivuhuomautuksilla. Jos etsii teoille perusteita yhteiskunnan muutoksesta tai taloustilanteesta, antaa väärän viestin. Poliittiselle väkivallalle ei ole hyväksyttäviä syitä eikä uusnatsismille tilaa. Perusasioista pitää puhua ääneen ja riittävän usein, jotta periaatteet eivät hämärry.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1474344868455